top of page
Minun_Mereni_Logo_valk.png
  • Instagram
  • Facebook
  • Youtube

Vihreä siirtymä EI saa pilata vesistöjämme -paneeli: Lainsäädännön ja teknologian yhteispelillä muutos parempaan tapahtuisi välittömästi

Writer: Minun mereniMinun mereni
Kaksi ihmistä kivenlohkareiden välissä, joiden takana aukeaa merinäkymä.
Vedenkäsittelyteknologia on jo olemassa. Tarvitaan vain yhteinen tahtotila, joka turvaa niin erinomaisten vesien säilymisen kuin hyvän tilan saavuttamisen myös Itämeren kuormittuneelle Suomen rannikkoseudulle.

26.11.2024 järjestetyssä Vihreä siirtymä ei saa pilata vesistöjämme -paneelissa keskusteltiin valmisteilla olevan lakimuutoksen ongelmakohdista ja luotiin katsaus myös vesiensuojelun historiaan. Lainsäädännön ja teknologian yhteispelillä muutokset, jotka tähtäävät vesiemme parempaan tilaan, on pystytty ennenkin tekemään välittömästi – miksei siis nytkin?


“Emme osaa suojella sellaista, jota emme ymmärrä, joten varovaisuusperiaatteen noudattaminen ja tiedon lisääminen kaikilla päätöksenteon tasoilla on nyt erittäin tärkeää. Toistammeko metsäteollisuuden 70-luvun virheet vihreässä siirtymässä?”, kysyy Puhtaan meren puolesta ry:n Miisa Mink somepostauksessaan.





Vihreä siirtymä ei saa pilata vesistöjämme -paneeli esitteli 26.11.2024 mielenkiintoisen kattauksen niin Suomen vesiensuojelun historiasta kuin mahdollisen lakimuutoksen vaikutuksista vesistöihin. Lainsäädännön ja teknologian yhteispelillä muutokset, jotka tähtäävät vesiemme parempaan tilaan, on pystytty ennenkin tekemään välittömästi.


Näiden päätösten ja ratkaisujen ansiosta kukaan ei ole lopulta menettänyt mitään, vaan päinvastoin. Vastapalkaksi on saatu lisää hyvinvointia – kirkkaampia uimavesiä, terveempiä kalakantoja ja puhtaasta luonnosta ammentavan matkailualan.


Miisa Mink, Saimaa ilman kaivoksia ry:stä tähdensi puheenvuorossaan, miten Suomesta puuttuu jäte- ja purkuvesialueiden tekniset vaatimukset, rakentamisen ohjeet ja valvonta. Vedenkäsittelyteknologia on kuitenkin jo olemassa. Tarvitaan vain yhteinen tahtotila, joka turvaa niin erinomaisten vesien säilymisen kuin hyvän tilan saavuttamisen myös Itämeren kuormittuneelle Suomen rannikkoseudulle.


“Tiedämme, että se ei ole totta, kun kiljutaan kaiken teollisuuden loppuvan Suomesta tänään, jos teollisuutta millään tavalla rajoitetaan. Niin kiljuttiin myös silloin, kun lapsityövoimaa ja orjuutta kiskottiin tästä maailmasta. Olemme samanlaisessa käännöskohdassa. Raha on virtaa, joka aina löytää uudet kanavansa. Entä jos erinomaisen tilan vesistöt olisivatkin se kaikkein tärkein juttu ja vasta sen jälkeen katsottaisiin, mitä muuta me voimme tehdä?” Mink kysyy puheenvuorossaan.


Vesienpuhdistamisesta vientituote


Vihreä siirtymä tulee kuormittamaan tulevina vuosina Suomen vesistöjä ennennäkemättömällä tavalla. Samaan aikaan Suomen hallitus on säätämässä lakia (HE175/2024), joka sallisi akku- ja kaivoshankkeille uusia ympäristölupakohtaisia poikkeuslupia vesien tilan heikentämiseen.


Ympäristöjärjestöjen mielestä Suomi tekee ilmastopolitiikkaa vesistöjen kustannuksella. Mineraalipotentiaalia sisältävät alueet sijoittuvat pitkälti samoille alueille kuin erinomaisen tilan vesistöt. Hallituksen esitys ohjaa poikkeuslupien saamista näihin erinomaisen tilan vesistöihin, kuten Saimaaseen. Uhkana on, että metallimalmikaivokset saavat luvan heikentää vesistöjä erinomaisesta hyvään tilaan.


Osa kaivoksen jätevesistä voitaisiin pumpata järviin ja raskasmetallit valuisivat kaivannaisjätealueilta ympäristöön satoja, ellei tuhansia vuosia. Miten voidaan taata, että vesistöjen pilaaminen pysähtyisi edes hyvään tilaan, kun tiedetään, että metallimalmikaivosten ympäristöongelmat jatkuvat vuosikymmeniä?


“Teknologia, jota käytetään ei saa aiheuttaa haittaa ympäristölle. Jos se aiheuttaa, pitää kehittää teknologiaa, joka poistaa haitan. Jos viranomaiset eivät pistä insinööriä selkä seinää vasten, insinööri ei ratkaise näitä ongelmia. Lainsäädännön kautta on luotava puitteet, jotta joudutaankin vähän rutistamaan. Siten syntyy uusia innovaatioita. Jos pystymme valmistamaan maailman puhtaimpia akkuja, sellua ja metalleja, tätä teknologiaa on mahdollista viedä myös muualle”, Minun mereni hallituksen jäsen ja diplomi-insinööri Mikko J. Salminen totesi puheenvuorossaan.


Vihreää siirtymä välttämätön – niin myös luonnonvarojen kestävä käyttö


Historia auttaa ymmärtämään päätöksenteon merkitystä nykypäivään. Tämä päivä on seuraavien sukupolvien historiaa. Eurooppa on pitkälti jo pilannut omat pintavetensä ja siksi Suomen tulisi tehdä kaikkensa suojellakseen ja säilyttääkseen erinomaisen tilan vesistönsä. EU:n vesipuitedirektiivi sallii kansallisia poikkeuksia, mutta ei velvoita niihin. Suomella on vielä mahdollisuus valita toisin. Vesistöjämme ei tarvitse uhrata vihreän siirtymän investointien nimissä!


Puhtaan meren puolesta ry:n Anne Kärki muistutti, että kaiken, mitä markkinoidaan vihreänä siirtymänä pitäisi täyttää myös EU:n kestävien sijoitusten periaate: yhtä ympäristötavoitetta edistäessä ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille (DNSH: Do No Significant Harm, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2020/852 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ei merkittävää haittaa -periaate). Tätä ei kuitenkaan ole määritelty toukokuussa voimaan tulleessa European Critical Raw Materials Act (CRMA) -asetuksessa eli kriittisiä raaka-aineita koskevassa säädöksessä.


“Kuka merkittävän haitan aiheuttamisen arvioi, jos ei Suomi omissa intressivertailuissaan? Vaikka vihreä siirtymä on välttämätön, yksi selkeä periaate on myös luonnonvarojen kestävä käyttö. Lakien ei tule heikentää vesistöjemme tilaa, vaan edistää erinomaisen tilan pysymistä ja hyvän tilan saavuttamista”, Kärki sanoi.


Tietoa viranomaisten päätösten tueksi on saatavilla. Suomen ympäristökeskus SYKE julkaisi hiljattain Policy Briefin, joka auttaa viranomaisia arvioimaan teollisuuden alueiden lupahakemuksia ja esimerkiksi sitä, missä pitoisuuksissa sulfaatti on vesistölle haitallista.


“Pitoisuus on ratkaiseva ja jos sekoittuminen ei ole kunnollista, niin aivan varmasti esiintyy haittavaikutuksia”, SYKEn erikoistutkija Seppo Knuuttila totesi.


Toivomme että niin Policy Brief kuin tallenne paneelikeskustelusta tavoittaa mahdollisimman monen päättäjän ja herättää ajattelemaan, minkälaista tulevaisuutta haluamme yhdessä rakentaa.


Katso ja jaa tallenne päättäjällesi tästä:



Tapahtuman päätteksi julkaistiin jatkoa lähes 70 000 suomalaisen allekirjoittamalle kansalaisadressille: Itämeri EI ole akkuteollisuuden kaatopaikka. Puhtaan meren puolesta -yhdistys julkaisi adressin inspiroiman kansalaisaloitteen, joka tähtää lainsäädännön ongelmakohtien korjaamiseen.


Allekirjoita kansalaisaloite tästä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/14462


Kiitos erinomaisesta keskustelusta ja yhteistyöstä: Puhtaan meren puolesta ry, Mining Watch Finland ja Saimaa ilman kaivoksia ry.


bottom of page