Tunnistatko arjen tuotteiden sisältämät ikuisuuskemikaalit? Neljä vedenaikaa -kampanja kannustaa kemikaalikuorman keventämiseen kaikkina vuodenaikoina
- Minun mereni
- 15.4.
- 2 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 16.4.
Neljä vedenaikaa -kampanjan tavoitteena on vahvistaa kuluttajien tietoa tuotteiden sisältämistä ikuisuuskemikaaleista ja ohjata valintoihin, jotka vähentävät jäte- ja hulevesien kautta vesistöihin päätyvää kuormitusta.
Vesistöissämme on yhä enemmän ikuisuuskemikaaleiksi kutsuttuja haitta-aineita, jotka nimensä mukaisesti hajoavat luonnossa hitaasti – jos koskaan.
Mitä nämä ikuisuuskemikaalit ovat ja miten ne päätyvät vesistöihimme? Minkälaisia vaikutuksia niillä on koko ekosysteemiimme: vesiimme, luonnon kiertokulkuun, ravintoketjuun ja ihmisen terveyteen? Entä mitä tekemistä yksittäisellä kuluttajalla on vesistöihin päätyvän kemikaalikuorman kanssa?
Minun mereni ry:n ja Suomen vesistösäätiön Neljä vedenaikaa -kampanja syväluotaa arjen kulutustuotteiden sisältämiin ikuisuuskemikaaleihin. Luvassa on vuodenaikojen mukaan vaihtuvia vinkkejä oman kemikaalikuorman keventämiseen ja myös oman vesisuhteen vahvistamiseen.
Kampanja alkaa keväästä – kun aurinko valaisee talven pimeässä pölyttyneet nurkat ja ikkunaan pinttyneet tahrat. Nyt kodin kevätsiivouksen yhteydessä hoituu myös kevät-detox, kun hengitysteitä ja ihoa ei rasiteta siivousaineiden sisältämillä turhilla kemikaaleilla.
Tästä kevät-detoxista hyötyvät myös kauniit vesistömme. Joissakin siivousaineissa voi olla PFAS-yhdisteitä, joita jätevedenpuhdistamot eivät pysty tehokkaasti poistamaan. Ne voivat haitata esimerkiksi kalojen kasvua ja lisääntymistä.
Ihmisessä PFAS-yhdisteet kerääntyvät veren proteiineihin, maksaan ja munuaisiin ja voivat aiheuttaa muun muassa syöpiä, immuniteetin heikkenemistä, lisääntymishaasteita, kolesteroliongelmia, liikalihavuutta ja maksavaurioita.
Hyviä uutisia: Muutokset ihmisen toiminnassa näkyvät vesien tilassa nopeasti!
Kampanjan vesikummina ja kasvoina nähdään vapaasukeltaja Johanna Nordblad. Sukeltajat ovat vesillä liikkujista ensimmäisiä, jotka näkevät muutokset vesistöjen tilassa.
Porista lähtöisin oleva Nordblad on todistanut, miten esimerkiksi Pohjanlahden ja Kokemänjoen tila on parantunut hänen elinaikanansa, kun paikalliset tehtaat ovat muuttaneet toimintamallejaan ja vähentäneet samalla vesistöihin päätyvien haitta-aineiden määrää. Moni ei kuitenkaan tiedä, että myös kotitalouden kulutustuotteet aiheuttavat kuormitusta yhteisille vesistöillemme.
– Kuluttajan roolin ei mielestäni tarvitsisi olla niin iso. Olemme kuitenkin viime kädessä vastuussa siitä, mitä tuotteita käytämme. On tosi vaikea saada luotettavaa tietoa ja siksi tarvitsemme konkreettisia vinkkejä: älä käytä tätä, käytä tätä, Nordblad sanoo.
Nordblad toivoisi, että etenkin Itämerestä uutisoitaisiin myönteisemmin. Kun hän on vienyt ystäviään melomaan Ahvenanmaan saaristoon, ja heille on selvinnyt Itämeren olevan ihan mieletön paikka, he ovat tunteneet itsensä jopa huijatuksi.
Vesillä liikkujat tietävät, että mieluisat kokemukset ovat väylä myös vesien suojelijaksi. Vaikka vesien rehevöityminen aiheutuu pääasiassa ravinteista, se on konkreettinen muistutus siitä, miten ihmisen toiminta näkyy vesissä.
Myös haitallisia aineita päätyy jäte- ja hulevesien mukana vesistöihin, ja niiden vähentämiseksi tarvitaan toimia.
Ota #kevennäkuormaa seurantaan ja opi tunnistamaan vesistöjä kuormittavia arjen kemikaaleja ja vähentämään niitä. Jaa oppimasi ja omat vinkkisi myös muille – läheisille, ystäville, harrastus- ja työkavereille – jotta vaikutus moninkertaistuu!
Kevennä kuormaa -hanke saa avustusta ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta (2023–2027). Ahti-ohjelman tavoitteena on saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön.
Hankkeen päätoteuttajat: Suomen vesistösäätiö sr. ja Minun mereni ry
Hankkeen yhteistyökumppanit: Ympäristötiedon foorumi, Suomen Lions, Suomen Rotaryt ja Finnish Water Forum.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Minun mereni ry, Pauliina Toivanen:
toivanenpauliina@gmail.com, p. 0451664270
Suomen vesistösäätiö sr, Liisa Hämäläinen:
liisa.hamalainen@vesistosaatio.fi, p. 0445373398
