Ari Heinilän johdolla paikalliset asukkaat perustivat ympäristöyhdistyksen vuonna 2010 pelastamaan suojeltua lahtea. Tavoitteena on vähentää haitallista valumaa, ennallistaa ojitettu suo ja palauttaa Täktominpuro kalojen kutupaikaksi. Yhdistys tekee aktiivista työtä Itämeren hyvinvoinnin puolesta yhteistyössä asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kanssa, edistäen kestävää kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta rannikkoalueilla. Täktominlahti 2010-25 Ari Heinilän johdolla paikalliset asukkaat perustivat ympäristöyhdistyksen suojeltua lahtea pelastamaan jo vuonna 2010. Minun mereni ry jatkaa hanketta toimimalla päätuottajana Täktomträsket-suon ennallistamisessa, jonka avulla pyritään estämään ravinteiden ja humuksen aiheuttama lahden rehevöityminen. Täktominlahti on kuin Itämeri pienoiskoossa. Se on matala lahti, jossa vesi vaihtuu hitaasti ja jota ihminen kohdellut huonosti jo vuosikymmeniä. Sen seurauksena lahti on pahasti rehevöitynyt. Lahti ja meri vastaanottavat valumavedet muun muassa maanviljelyksiltä, golf-kentältä ja ojitetulta suolta. Ari Heinilän johdolla paikalliset asukkaat perustivat ympäristöyhdistyksen suojeltua lahtea pelastamaan vuonna 2010. Tavoitteena haitallisen valuman vähentäminen, ojitetun suon ennallistaminen sekä Täktominpuron palauttaminen takaisin kalojen kutupuroksi. 2010 Ensimmäinen, hehtaarin kokoinen kosteikko rakennetaan. Koululaisyhteistyö sekä paikallisten aktiivinen sitominen hankkeeseen. 2013. Dokumenttielokuva, ”Pisara meressä?” TV1 Operaatio Täktominlahdesta. Toinen, puolentoista hehtaarin kosteikko rakennetaan 2016. Lahden vesikasvuston niittoa ja poistoa vuosina 2018–2020. Metsähallitus jatkaa lahden kunnostusta vuosina 2021–2023. Suon ennallistamishanke aloitettiin vuonna 2017, mutta varsinaiset ennallistamistyöt suolla aloitettiin syksyllä 2025 . Hankeaika: 2010–2022 Täktominlahden hoitoyhdistys ry 2022– Minun mereni ry Tilanne: Täktomträsketin suon ennallistaminen on aloitettu syksyllä 2025. Toteuttajat: Minun mereni ry Rahoittaja: Weisell-säätiö, Ympäristöministeriö, Minun mereni ry Yhteistyökumppanit: Täktominlahden hoitoyhdistys ry Yhteyshenkilö: Toiminnanjohtaja Karri Kivelä karri.kivela@minunmereni.fi +358 41 317 9550 Tavoitteet: Vähentää Täktominpuroa pitkin tulevia valumia, humusta, typpeä ja fosforia, merkittävästi. Mahdollistaa Täktominlahden kunnostaminen (luonnonsuojelualue, Metsähallitus), kun valumat on saatu kuriin. Palauttaa Täktominlahti siihen tilaan, missä se oli 1940 luvulla. Mitä teemme? Vastaamme hankeen etenemisestä ja toteutuksesta päätuottajana. Vastaamme hankkeen rahoituksesta ja yhteyksistä kaikille hankkeen kohderyhmille. Tuotamme oppaan hankkeesta avuksi muille pienille kansalaisjärjestöille, jotka haluavat toimeenpanna valumien estämisen hankkeita yhdessä viranomaisen kanssa.

Täktomträsketin suon ennallistamiseen ja 50–70-luvulla kaivettujen ojien täyttäminen alkaa. Tavoitteena on mereen valuvien ravinne- ja humuspäästöjen merkittävä vähentäminen ja vaurioituneen vesikierron palauttaminen. Operaatio Täktominlahti Täktomträsketin suon ennallistaminen ja 50–70-luvulla kaivettujen ojien täyttäminen on alkanut! Tavoitteena on mereen valuvien ravinne- ja humuspäästöjen merkittävä vähentäminen ja vaurioituneen vesikierron palauttaminen. Meriharrastaja ja Minun mereni ry:n puheenjohtaja Ari Heinilä on taistellut jo yli vuosikymmenen yhdessä paikallisasukkaiden kanssa mökkirantansa lähellä sijaitsevan Täktominlahden ja sinne laskevan entisen kalojen kutupuron pelastamiseksi. Heinilän perustama Täktominlahden hoitoyhdistys on rakentanut muun muassa kaksi pientä kosteikkoa merelle laskevan valuman vähentämiseksi. WWF Suomen kosteikkoasiantuntija Elina Erkkilä ehdotti jo hankkeen alkuvaiheessa Täktomträsketin suon ennallistamista, mutta silloin se tuntui pienelle Täktominlahden hoitoyhdistykselle vielä liian isolta palalta. Heinilä aloitti suon ennallistamishankkeen kartoittamisen uudelleen vuonna 2015 John Nurmisen Säätiön innoittamana. Ensimmäisenä suon ennallistamishankkeen tärkeyden ymmärsi maanomistaja Mikael Winberg , jonka isä oli aikoinaan ojittamassa Täktomträsketin suoaluetta. Winberg antoi ensimmäisenä maanomistajana luvan ennallistamiseen omilla maillaan jo vuonna 2015. Monentyyppinen vastustus ja etenkin tietämättömyys kuitenkin vesittivät hankkeen etenemisen vuosi toisensa jälkeen. Minun mereni ry on tehnyt viimeiset vuodet sinnikästä valistustyötä etenkin alueen päättäjien tietoisuuden lisäämiseksi ennallistamisen tärkeydestä. Lopulta Hangon kaupunki myönsi suurimpana maanomistajana luvan vuosikymmen myöhemmin, alkukesän 2025 viimeisessä istunnossaan. Viimein myös Täktom samfällighetin lupa irtosi äänestyksen jälkeen heinäkuussa 2025. Nyt Operaatio Täktominlahti on viimein huipentunut suon ennallistamiseen ja 50–70-luvulla kaivettujen ojien täyttämiseen. Tavoitteena on mereen valuvien ravinne- ja humuspäästöjen merkittävä vähentäminen ja vaurioituneen vesikierron palauttaminen. Näin suo alkaa taas varastoida ja suodattaa vettä, jolloin pohjavesitilanne alueella paranee ja tulvat vähenevät. Lopulta myös Täktominpuroon saadaan tasainen virta puhtaampaa vettä, jossa jopa kalat saattavat viihtyä. Hankkeen kasvoina nähdään Minun mereni -merikummi, köyhtyvän meriluonnon puolustajanakin tunnettu suomies ja näyttelijä Martti Suosalo . OPERAATIO TÄKTOMINLAHTI 1950–2025 Hankeaika: 2025–2027 Tilanne: Ennallistaminen on aloitettu syksyllä 2025 Päätuottaja: Minun mereni ry Hankerahoittajat: Weisell-säätiö, Ympäristöministeriö, WWF Yhteistyökumppanit: Forcit Oy, Hangon satama Yhteyshenkilöt: Ennallistamishankkeen projektipäällikkö Mikko Salminen, mikko.salminen@minunmereni.fi , p. +358 50 387 0007 Minun mereni ry:n perustaja ja puheenjohtaja Ari Heinilä, ari.heinila@minunmereni.fi , p. +358 400 300 960 Miten ennallistaminen tapahtuu?

Pelasta ja suojele Itämerta lahjoittamalla Minun Mereni Rylle! Jokainen lahjoitus auttaa vähentämään rehevöitymistä, suojelemaan meriluontoa ja parantamaan vedenlaatua. Tue tärkeää työtä ja auta säilyttämään Itämeri puhtaana tuleville sukupolville. Lahjoita nyt ja ole osa muutosta! #PelastaItämeri Minun mereni on rannikkoseudun ympäristöhankkeiden toimeenpanija sekä lapsia ja nuoria innostavan, merellisen ympäristökasvatuksen mahdollistaja. Haastamme Itämerityöhön rannikkopaikkakuntien erilaisia yhteisöjä ja houkuttelemme merikansan tarttumaan yhdessä toimeen – sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Minun mereni -käsite syntyi Ari Heinilän meriseikkailuista ja innostuksesta Itämereen. Elokuvantekijänä ja itse oppineena Itämeren tutkijana Heinilä kiinnostui myös merensä hyvinvoinnista ja sen tulevaisuudesta. Hänen aloitteestaan joukko meriharrastajia perusti Minun mereni -yhdistyksen, jonka tavoitteena on innostaa jokaista löytämään oma Itämerensä ja tapansa toimia yhdessä sen hyväksi. Tarinamme Minun mereni Löydä oma meriharrastuksesi ja mahdollisuuksien Itämeri! Lue lisää Neljä vedenaikaa Kevennä tulevaisuuden kemikaalikuormaa kaikkina vuodenaikoina. Lue lisää Innostu Itämerestä! Minun mereni -elokuvan pohjalle suunniteltu ilmainen, kaksikielinen oppimisympäristö. Lue lisää Toimintamme tarjoaa monia mahdollisuuksia oman merisuhteen vahvistamiseen ja yhteistyöhön Itämeren hyväksi – ihan jokaiselle! ITÄMEREN SUOJELU Lue lisää MERIHARRASTUKSET Lue lisää YMPÄRISTÖKASVATUS Lue lisää Itämeren suojeluhankkeita & merellisen oppimateriaalin tuotantoa Minun mereni ry:n hankkeiden ytimessä on Suomen Itämeren rannikkoseutu, jossa pyrimme yhteistyön keinoin saamaan maalta merelle koituvan rasituksen kuriin. Haluamme osallistua resurssiemme puitteissa kaikkien rannikkoseudun toimijoiden kanssa tutkimus- ja suojelutoimintahankkeisiin. Ympäristökasvattajana tuotamme innostavaa ja merkityksellistä materiaalia myös oppilaitosten käyttöön. Tutustu hankkeisiimme Minun mereni -elokuvan näki Itämeripäivänä 16 000 oppilasta ympäri Itämeren rannikon! Minun mereni ja Natur och Miljö haastoivat kaikki Suomen Itämeren rannikkokuntien ja 16 suurimman sisämaan kaupungin sivistystoimet mukaan Itämeripäivän viettoon. Minun mereni -elokuva ja monialainen Innostu Itämerestä! Känn Östersjön! -oppimateriaali tarjottiin ilman erillisiä kustannuksia koulujen yhteiseksi Itämeripäivän ohjelmanumeroksi, osaksi kunnan Itämeripäivän toteutusta. Itämeripäivänä 28.8.2025 katsojia Minun mereni -elokuvalla oli Koulukino-suoratoistopalvelussa yhteensä 16 000. Pelkästään Turussa haasteeseen osallistui Itämeripäivänä 36 koulua ja päiväkodit, eli yhteensä 8,000 oppilasta! Lisäksi koulut sitoutuivat käyttämään Innostu Itämerestä! -oppimateriaalia Itämeri-opetuksensa tukena koko lukuvuoden ajan. Katso elokuvan trailer: Tutustu oppimisympäristöön “Miljardin tähden hotelli löytyy kaukaiselta luodolta, meren jännittävästä erämaasta.” - Ari Heinilä MERIUUTISET Lue lisää Meriseikkailu kutsuu! ITE-merentutkija ja elokuvantekijä Ari Heinilälle jokainen vuodenaika tarjoaa mahdollisuuksia meriseikkailuihin. Lähde Arskan matkaan ja sukella Itämeren syvyyksiin tutkimaan hylkyjä, Itämeren otuksia ja vedenalaista kauneutta. Koe myrskyn voimat ja kiidä vetten päällä tuulivoimalla. Näe talvisen erämaan kauneus luistellen ja hiihtäen pitkin jääkansia. Tapaa kiinnostavia meri-ihmisiä – tiedemiehiä, kalastajia, vesiurheilijoita. Etsi selityksiä meren mysteereille, ilmiöille ja olioille. Videoita on jo pitkälle toista sataa, joista löydät meritietoa hakusanojen avulla. Kasvatamme uutta sukupolvea, joka ymmärtää ja kohtelee Itämerta edellisiä paremmin. Turvallisuuden kannalta, liikuthan merellä aina kaverin kanssa! Minun mereni -vlogi

Meriharrastaja Ari Heinilä on taistellut jo yli vuosikymmenen Hankoniemellä, mökkirantansa lähellä sijaitsevan merenlahden rehevöitymisen pysäyttämiseksi ja sinne laskevan kalojen kutupuron palauttamiseksi. Nyt Operaatio Täktominlahti on edennyt viimein suon ennallistamisvaiheeseen: pohjakynnyksen ja ojakatkojen tekemiseen, veden nostamiseen ja luonnontilan parantamiseen.  Kokenut ennallistamistöiden suunnittelija Matti Aalto Aallokas Oy:stä opastaa kaivinkonetyötä maastossa. Ennallistamisen päätoimenpide, pohjakynnys, muodostuu hetkessä laskupuron penkoilta saatavista maa-aineksista, vesivanerista ja kestopuulankusta. Sen avulla pystytään määrittelemään veden korkeus ja myös muuttamaan sitä tarvittaessa – myöhemmin saatavien tulosten valossa.   Pohjakynnyksen lisäksi Täktomträsketin 70 vuotta sitten ojitetulle suoalueelle tehdään noin 50 ojakatkoa. Viisi metriä pitkät ojakatkot, kansankielellä padot, rakennetaan niin tiiviiksi ja korkeiksi, ettei vesi missään olosuhteissa, painumisen jälkeenkään, pääse virtaamaan niiden ylitse entistä ojauomaa pitkin. Ennallistettavan alueen pinta-ala on 62 ha.  Hanke on Minun mereni ry:n , Ympäristöministeriön , WWF:n ja Weisell-säätiön yhteinen ponnistus. Projektia tukemaan on lähtenyt myös hankolaisia yrityksiä: Forcit Oy ja Hangon satama Oy . Tavoitteena on mereen valuvien ravinne- ja humuspäästöjen merkittävä vähentäminen ja vaurioituneen vesikierron palauttaminen.  ”Näin suo alkaa taas varastoida ja suodattaa vettä, jolloin pohjavesitilanne alueella paranee ja tulvat vähenevät. Lopulta myös Täktominpurossa on tasainen virta puhtaampaa vettä, jossa jopa kalat saattavat viihtyä. Ehkä lapsenlapsemme pystyvät taas uimaan Täktominlahdessa”, Itämeren Suomen rannikon paikallisten ennallistamishankkeiden tueksi Minun mereni ry:n perustanut Ari Heinilä kertoo. Sitkeä taistelu palkitaan: yhteistyö kaikista tärkeintä! WWF Suomen kosteikkoasiantuntija Elina Erkkilä ehdotti jo hankkeen alkuvaiheessa suon ennallistamista, mutta silloin se tuntui Ari Heinilän perustamalle Täktominlahden hoitoyhdistykselle vielä liian isolta palalta. “Luonnontila ei parane, elleivät ihmiset jaksa pitkäjänteisesti tehdä sen eteen töitä. Nyt vain rupeamme jakamaan tätä tietoa ja kokemuksia ja monistamaan käytäntöjä”, Erkkilä toteaa yli vuosikymmen myöhemmin, kun Täktomträsketin ennallistamisen mahdollistaneet toimijat ovat kokoontuneet paikan päälle todistamaan historiallista pohjakynnyksen rakennushetkeä. Ensimmäisenä maanomistajana hankkeen tärkeyden ymmärsi Mikael Winberg , jonka isä oli aikoinaan ojittamassa Täktomträsketin suoaluetta. Winberg antoi luvan ennallistamiseen omilla maillaan jo vuonna 2015. Hangon kaupunki myönsi suurimpana maanomistajana luvan vuosikymmen myöhemmin, alkukesän 2025 viimeisessä istunnossaan. Lopulta myös Täktom samfällighetin lupa irtosi äänestyksen jälkeen heinäkuussa. “Kosteikkojen ja korpimetsien ennallistamisella on iso merkitys matalien merenlahtien vedenlaadun turvaamisessa. Hangon kaupunki haluaa omalla toiminnallaan olla mukana parantamassa Itämeren tilaa”, Hangon kaupunginjohtaja Simon Store sanoi. Paikalla on myös Baltic Sea Action Group -järjestön (BSAG) perustaja ja suuromistaja Ilkka Herlin . Myös Herlin korosti yhteistyön merkitystä korjaustoimissa, joita pian voimaan tuleva EU:n ennallistamisen sääntökirja tulee asettamaan Suomen Itämeren rannikkokaupungeille ja -kunnille. Suomessa on 92 Itämereen laskevan joen valuma-aluetta, joista monella on vastaava ongelma kuin Täktominlahdessa. Näiden lisäksi Itämereen laskee tuhansia ojia ja puroja. “Kosteikkojen ja vesialueiden aiheuttamat metaanipäästöt ovat tällä hetkellä maailman nopeimmin kasvava kasvihuonekaasujen lähde. Tässä tehdään globaalia työtä, kun nämä ojat saadaan tukittua”, Herlin sanoi. “Yhteistyöllä saamme luontoa parannettua – teko kerrallaan. Suon ennallistaminen tulee näkymään tulevina vuosina Täktominlahdella myös kaikille niille, jotka ovat täällä eläneet ja katsoneet vain vierestä”, hän kiittelee Herlin painottaa, että seuraavat ennallistamishankkeet on saatava käyntiin ripeämmin kuin Täktomissa. Minun mereni ry kokoaakin nyt kaiken opitun osaamisen ja tiedon talteen ja pyrkii siten näyttämään esimerkkiä ja innostamaan muita vastaaviin korjaustoimiin ympäri Suomen. Lue lisää: www.minunmereni.fi/operaatio-taktominlahti Yle 20.11.2025: Nu sätts spadarna i marken i Täktom – dikena grävs igen för att återställa träsket: https://yle.fi/a/7-10088040 Helsingin Sanomat 27.12.2022: Tähkä-ärviän täyttämä lahti: www.hs.fi/suomi/art-2000009261140.html YLE, Metsäradio 23.6.2021: Täktominlahti uhkaa rehevöityä: https://areena.yle.fi/1-50885765 wwf.fi/ratkaisut/luonnon-ennallistaminen/ www.metsa.fi/projekti/hydrologia-life/ ym.fi/helmi/soiden-suojelu-ja-ennallistaminen

Minun mereni ry:n ja Suomen vesistösäätiön Neljä vedenaikaa -kampanja syväluotaa arjen kulutustuotteiden sisältämiin ikuisuuskemikaaleihin. Luvassa on vuodenaikojen mukaan vaihtuvia vinkkejä oman kemikaalikuorman keventämiseen ja myös oman vesisuhteen vahvistamiseen. Useista kosmetiikkatuotteista löytyy kiellettyjä PFAS-yhdisteitä, jotka kulkeutuvat helposti paikasta toiseen ja ovat sekä eliöille ja ihmisille haitallisia jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Niitä kutsutaan ikuisuuskemikaaleiksi, koska ne hajoavat luonnossa hitaasti – jos koskaan. PFAS-yhdisteitä käytetään kosmetiikassa muun muassa parantamaan niiden vedenkestävyyttä. Kosmetiikkaa käytetään suoraan iholle, jolta osa haitallisista aineista huuhtoutuu peseytymisen yhteydessä viemäriin – ja sitä kautta vesistöihin. Osa aineista voi myös imeytyä elimistöön. Etenkin kesäisin ne voivat huuhtoutua iholta ja hiuksista suoraan uimavesiin. Kosmetiikan lisäksi PFAS-yhdisteitä päätyy vesistöihin muun muassa torjunta-aineista. Kun sadevesi huuhtoo torjunta-aineita ja ylimääräisiä ravinteita kasvimassan pinnasta maahan, osa tästä huuhtoutuu pintavalunnan ja hulevesien mukana vesistöihin. Pölyttäjien ja muiden hyönteisten määrä on vähentynyt hälyttävästi viime vuosikymmeninä, ja yksi keskeinen syy siihen on torjunta-aineiden, erityisesti hyönteismyrkkyjen, käyttö. Pölyttäjät ovat välttämättömiä ihan koko ekosysteemien toiminnalle – siis myös vesistöillemme. Vaikka kaikkein helpoin tapa vähentää omaa kemikaalikuormaansa on yksinkertaisesti käyttää vähemmän erilaisia kulutustuotteita, niin kosmetiikalle kuin hyönteismyrkyillekin on olemassa myös ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Vapaasukeltaja Johanna Nordblad toivoisi myönteisempiä Itämeri-uutisia Kesä kutsuu kastamaan varpaat veteen ja nauttimaan rantakeleistä. Se on myös vedenaika, jolloin vesien tilaa kauhistellaan kaikkein eniten muun muassa sinilevien kukintojen vuoksi. Neljä vedenaikaa -kampanjan vesikummi, vapaasukeltaja Johanna Norblad toivoisi, että etenkin Itämerestä uutisoitaisiin myönteisemmin. Kun hän on vienyt ystäviään melomaan Ahvenanmaan saaristoon, ja heille on selvinnyt Itämeren olevan ihan mieletön paikka, he ovat tunteneet itsensä huijatuksi. “Helsingissäkään ei tarvitse mennä kuin muutama sata metriä rannasta ja olet erämaassa!” Lauttasaaressa asuva Nordblad kertoo. Vesillä liikkujat tietävät, että mieluisat kokemukset ovat väylä myös vesien suojelijaksi. Vaikka vesien rehevöityminen aiheutuu pääasiassa ravinteista, se on konkreettinen muistutus siitä, miten ihmisen toiminta näkyy vesissä. Myös haitallisia aineita päätyy jäte- ja hulevesien mukana vesistöihin, ja niiden vähentämiseksi tarvitaan toimia. Ota #kevennäkuormaa seurantaan ja opi tunnistamaan vesistöjä kuormittavia arjen kemikaaleja ja vähentämään niitä. Jaa oppimasi ja omat vinkkisi myös muille – läheisille, ystäville, harrastus- ja työkavereille – jotta vaikutus moninkertaistuu! Katso myös paneelikeskustelu: Onko vesistöjen hyvä kemiallinen tila saavutettavissa? PFAS-yhdisteet ja lääkeaineet vesistöissä Kevennä kuormaa -hanke saa avustusta ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta (2023–2027). Ahti-ohjelman tavoitteena on saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön. Hankkeen päätoteuttajat: Suomen vesistösäätiö sr. ja Minun mereni ry Hankkeen yhteistyökumppanit: Suomen Lions , Suomen Rotaryt , Finnish Water Forum ja Ympäristötiedon foorumi

Vapaasukeltaja Johanna Nordblad on Minun mereni -merikummi ja Neljä vedenaikaa -kampanjan kasvot. Sukeltajat ovat vesillä liikkujista ensimmäisiä, jotka havaitsevat muutokset vesien tilassa. Mistä kaikkialta ympäristölle haitallisia ikuisuuskemikaaleja päätyy vesistöihimme? Neljä vedenaikaa -kampanjan tavoitteena on vahvistaa kuluttajien tietoa tuotteiden sisältämistä ikuisuuskemikaaleista ja ohjata valintoihin, jotka vähentävät jäte- ja hulevesien kautta vesistöihin päätyvää kuormitusta. Talvella vedet ovat kaikkein kirkkaimmillaan, jos on jäätä peittämässä ja suojaamassa niitä kaupungin hiukkaspäästöiltä. Silloin Neljä vedenaikaa -kampanjan kasvo, vapaasukeltaja Johanna Nordblad  haaveilee: “Voisipa vesi olla aina näin kirkasta! Silloin aallot tai mikään muukaan eivät sotke pohjaa. Sade- ja pintavedet eivät valu niin paljoa vesistöihin eivätkä levätkään kuki.” Nordblad havahtui jo nuorena siihen, että ihmisen toiminta vaikuttaa vesien tilaan. Hän oli alle 10-vuotias, kun lehdessä kerrottiin paikalliselta tehtaalta Meri-Porin hietikolle vuotavasta myrkystä. Myöhemmin uutisoitiin, että purkuputkessa ollut reikä oli saatu korjattua, ja että myrkyt puretaan jälleen Itämereen. "Jo silloin mietin, että miksi on parempi, että myrkky vuotaa mereen eikä hiekalle? Lainsäädännön avulla muutoksia parempaan on kuitenkin saatu aikaan nopeasti", Nordblad pohtii. Hän tietää, että oman kemikaalikuorman vähentäminen voi tuntua jopa turhanpäiväiseltä suurien tehtaiden tai kaivosten aiheuttamiin päästöihin verrattuna. “Kuluttajan roolia ei silti voi väheksyä, sillä olemme viime kädessä vastuussa siitä, mitä tuotteita käytämme. Moni ei kuitenkaan tiedä, mitä tuotteet sisältävät ja mitkä tuotteet ovat niin sanotusti pahoja”, Nordblad sanoo. Minun mereni ry:n ja Suomen vesistösäätiön Neljä vedenaikaa -kampanja tarjoaa konkreettisia vinkkejä oman kemikaalikuormaan keventämiseen kaikkina vuodenaikoina. Talvella suunnataan huomio kodin tekstiileihin. Etenkin pakkaset tarjoavat mainioita mahdollisuuksia pesukertojen vähentämiseen ja siten myös ympäristökuorman keventämiseen. Tiesitkö, että monissa vettä ja likaa hylkivissä vaatteissa ja sisustustekstiileissä käytetään vesistöille ja ihmisen terveydelle haitallisia ikuisuuskemikaaleja, kuten PFAS-yhdisteitä? Myös ftalaatit, joita käytetään pehmittiminä muun muassa PVC-muovin valmistuksessa, häiritsevät niin ihmisten kuin eläimienkin hormonitoimintaa. Lisäksi tekstiileihin siirtyy erilaisia kemikaaleja haihtuvina yhdisteinä huoneilmasta, josta ne päätyvät pesuvesien mukana vesistöihin. Ota #kevennäkuormaa seurantaan ja opi tunnistamaan vesistöjä kuormittavia arjen kemikaaleja ja vähentämään niitä. Jaa oppimasi ja omat vinkkisi myös muille – läheisille, ystäville, harrastus- ja työkavereille – jotta vaikutus moninkertaistuu! LATAA TÄÄLTÄ KOKO NELJÄ VEDENAIKAA -TIETOPAKETTI IKUISUUSKEMIKAALEISTA Katso myös: Marja Rissanen, tekstiili- ja materiaalitekniikan lehtori, Tkt (TAMK), Neljä vedenaikaa: Kevennä tulevaisuuden kuormaa kaikkina vuodenaikoina -paneelin puheenvuoro Venemessuilla 14.2.2025: https://youtu.be/7O69zIgt_Tc?feature=shared Lue lisää: Fletcher Kate,  Sustainable Fashion & Textiles.  2008, Earthscan Ltd.  Benyus Janine, Biomimicry. 1997, Quill Press. Kuva Johanna Nordbladista: Elina Manninen / elinamanninen.com Kevennä kuormaa -hanke saa avustusta ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta (2023–2027). Ahti-ohjelman tavoitteena on saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön. Hankkeen päätoteuttajat: Suomen vesistösäätiö sr. ja Minun mereni ry Hankkeen yhteistyökumppanit: Ympäristötiedon foorumi, Suomen Lions, Suomen Rotaryt ja Finnish Water Forum.