Hae tältä sivustolta

Minun mereni ry on rannikkoseudun ympäristöhankkeiden toimeenpanija sekä lapsia ja nuoria innostavan, merellisen ympäristökasvatuksen mahdollistaja. Haastamme Itämerityöhön rannikkopaikkakuntien erilaisia yhteisöjä ja houkuttelemme merikansan tarttumaan yhdessä toimeen – sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Minun mereni ry Meriharrastajien perustama yhdistys. Elokuvantekijä ja ITE-merentutkija Ari Heinilän innostus Itämereen käynnisti Minun mereni -liikkeen Elokuvantekijä ja itse oppinut Itämeri-tutkija Ari Heinilä lumoutui Itämerestä jo 40 vuotta sitten ja alkoi dokumentoida tutkimusmatkojaan. Minun mereni -käsite sai alkunsa Heinilän innostuksesta Itämereen. Hänen meriseikkailuistaan on syntynyt lukuisia dokumenttielokuvia, kuten rannikkopaikkakunnilla huikean vastaanoton Itämeripäivänä 29.8.2024 saanut ja edelleen yhä uusia yleisöjä lumoava Minun mereni -elokuva . Hangon Täktominlahdella, mökkirantansa lähellä, Heinilä on seurannut jo 15 vuoden ajan, miten entinen kalojen kutupuro on muuttunut viemäriksi. Ojitetulta suoalueelta ja maanviljelyksiltä valuu mereen rehevöittäviä päästöjä. Heinilän johdolla paikalliset asukkaat perustivat vuonna 2010 Täktomin hoitoyhdistyksen suojeltua lahtea pelastamaan. Yhdistys on rakentanut muun muassa kaksi pientä kosteikkoa merelle laskevan valuman vähentämiseksi. Ari Heinilä on palkittu työstään Täktominlahden hyväksi vuonna 2013 Länsi-Uudenmaan ympäristöpalkinnolla ja vuonna 2016 Hangon Ympäristöpalkinnolla. Meriharrastuksien inspiroimaa itämerityötä ja ympäristökasvatusta Heinilän aloitteesta joukko aktiivisia meriharrastajia perusti vuonna 2022 Minun mereni -yhdistyksen, jonka tavoitteena on Täktomträsket-suon ennallistaminen. Hankkeella estetään ravinteiden ja humuksen aiheuttama Täktöminlahden ja Hankoniemen rannikon rehevöityminen. Vastaavia ongelmakohtia löytyy muistakin rannikkopaikkakunnista ja myös niissä tarvitaan konkreettisia, eri tahot yhteen kokoavia hankkeita maalta merelle koituvan kuorman pysäyttämiseksi. Minun mereni -yhdistyksen tavoitteena on houkutella koko Suomen Itämeren rannikkoseutu yhteistyöhön ja auttaa rannikkopaikkakuntia vaikuttavien Itämeri-hankkeiden toimeenpanoissa. Lisäksi haluamme innostaa kaikkia löytämään Heinilän tavoin mahdollisuuksien Itämeren, kiehtovan meriharrastuksen ja siten myös oman tapansa tulla mukaan merensuojeluun . Kannustamme jokaista oman henkilökohtaisen merisuhteen löytämiseen Itämeren suojelun, meriharrastamisen ja ympäristökasvatuksen avulla . Minkälainen on sinun meresi? Minun mereni luo ja tarjoaa mahdollisuuksia oman merisuhteen vahvistamiseen – ihan jokaiselle! Tutustu toimintaamme Minun mereni ry Meriharrastajien perustama Minun mereni -yhdistys innostaa kaikkia löytämään mahdollisuuksien Itämeren ja luomaan oman henkilökohtaisen suhteensa mereen. Olemme paikallisten ympäristöhankkeiden ja Itämeri-yhteistyön toimeenpanija sekä lapsia ja nuoria puhuttelevan, merellisen ympäristökasvatuksen mahdollistaja. Toimintamme ytimessä on Suomen Itämeren rannikkoseutu. Teemme yhteistyötä meriharrastajien, rannikon asukkaiden, ympäristöjärjestöjen, rannikkokaupunkien ja -kuntien, asiantuntija- ja yhteistyötahojen kanssa. Haastamme, houkuttelemme ja verkostoimme meri-ihmiset yhteistyöhön niin paikallisiin kuin valtakunnallisiinkin tutkimus-, ennallistamis- ja suojelutoimintahankkeisiin. Tavoitteenamme on saada maalta merelle koituva rasitus kuriin. Toimintamme keskittyy maamme rannikkoseudulle Toiminta-alueemme Maamme ulkoraja Maalta merelle koituva rasitus saadaan kuriin rannikkoseudun yhteistyön ja konkreettisten toimeenpanojen avulla. Hallitus Minun mereni hallitus koostuu meri-ihmisistä, jotka ovat tavanneet toisensa aaltojen pärskeessä. Ari Heinilä Hallituksen puheenjohtaja Suhteeni mereen on syvä, kunnioittava, utelias ja toiveikas. Pinnan alla on toinen, suurelta osin tutkimaton maailma. Itämeri on minulle suuri seikkailu ja löydän siitä lähes viikoittain uusia sävyjä. Max Alftan Hallituksen jäsen Itämeri on minulle rakas, sillä olen viettänyt elämäni sen rannoilla sekä saaristossa, ja se on antanut minulle paljon. Haluan tehdä osani sen suojelemiseksi, jotta tulevat sukupolvet voivat nauttia sen kauneudesta. Mikko Salminen Hallituksen jäsen Koko elämäni meri on antanut minulle suunnattomasti energiaa ja ymmärrystä luonnon tärkeydestä ja mahdollisuuksista. Haluan jakaa tätä innostusta ja osaamista meidän ihmisten ja Itämeren hyväksi. Marja Salokangas Hallituksen jäsen Lapset ja nuoret ovat inspiraationi! Turvallisuus, hauskuus ja elämykset – niistä syntyy mielenkiinto oman ympäristön hyvinvointiin ja sen huolenpitoon kaikkina vuodenaikoina, sekä maalla että merellä. Kai Mäkelä Hallituksen jäsen Meri on minulle mielenrauhan, inspiraation ja seikkailun lähde. Haluan innostaa muita löytämään ja kokemaan oman merensä. Näin voin antaa takaisin ja edistää meren hyvinvointia. Uffe Tollet Hallituksen jäsen Koko ikäni olen ollut merellä ja meressä. Kokemukseni ovat syventäneet ymmärrystäni siitä, miten tärkeää työmme meren hyvinvoinnin eteen on. Itämeri on Minun mereni – Östersjön är Mitt hav. Niko Nappu Hallituksen jäsen Lapsuudessa rakennettu suhde mereen on johdattanut minut tutkimaan Itämerta ja seikkailemaan pinnalla ja syvyyksissä. Hienointa on pysähtyä meren ääreen ja olla läsnä – toivottavasti myös sinä saat kokea Itämeren. Ota yhteyttä Merikummit Utelias toimittaja ja ITE-merentutkija Ari Heinilä on tutustunut meriharrastuksiensa lomassa moniin mielenkiintoisiin meri-ihmisiin. Osa heistä on lähtenyt tukemaan Minun mereni -toimintaa merikummina. Merikummit seikkailevat Arskan vlogeissa ja ovat mukana myös erilaisissa Minun mereni -tempauksissa. Näyttelijä Martti Suosaloa, Irina Björklundia ja Taneli Mäkelää kuullaan Minun mereni -elokuvan kertojaääninä. Martti Suosalo Näyttelijä, komeljanttari Martti Suosalo on noussut barrikadeille puolustamaan köyhtyvää luontoa ja merta. Oman merensä Suosalo löysi purjehduksen kautta. Huoli monimuotoisuuden kadosta pulppuaa hänen Starman-monologissaan. Irina Björklund Irina Björklund on viettänyt kaikki kesät Porvoon saaristossa ja herännyt joka aamu ihanaan lokkien kirkunaan. "Se on maailman kaunein ääni”, todistaa monipuolinen muusikko ja näyttelijä. Taneli Mäkelä Näyttelijä Taneli Mäkelä on pyhittänyt kaikki kesänsä merelle, jonka saaristossa hän seikkailee ja lataa akkuja vaimonsa kera. Pekka Tuuri Palkittu mestarikuvaaja Pekka Tuuri viettää suuren osan elämästään veden alla. Vedenalaiskuvaus on hänen intohimonsa ja kutsumuksensa. Meri on hänen innoittajansa. Tapio Lehtinen Tapio Lehtinen on kiertänyt purjeveneellä 3,3 kertaa maailman ympäri ja teki barnaakkelit tutuksi suomalaisille. Maailman meret ja oma Itämeri ovat miehen koti, josta hän kantaa suurta huolta. Marko Röhr Tuottaja ja ohjaaja Marko Röhr tallensi Itämeren vedenalaista kulttuuriperintöä upeaan TV-sarjaansa Hylyt (1996). Markosta on sittemmin kasvanut äänekäs luonnon puolestapuhuja, myös meren. Inkeri Pekkanen ”Roskapostia Hangosta” on jo käsite, joka yhdistetään rantojen ja saarten omatoimiseen siivoamiseen. Inkeri Pekkanen on tehnyt sitä jo yli 10 vuotta sukeltajapuolisonsa kanssa. Veikka Gustafsson Vuorikiipeilijä Veikka Gustafsson on yrittäjä ja majakan herra. Kallbådan majakka on hänen linnansa ja sitä ympäröivä meri erämaa, johon hän ei koskaan kyllästy. Pertti Salolainen Ministeri Pertti Salolainen on Suomen WWF:n perustajia. "Olen viettänyt 75 kesää Kustavissa avomeren äärellä ja nähnyt, kuinka meri on kärsinyt. Haluan olla mukana puolustamassa mertani!" Johanna Nordblad Johanna Nordblad on Netflix-tähti ja kolmen eri vapaasukellusluokan maailmanennätyksen tekijä. 103 metrin sukellus jääkannen alla on niistä kuuluisin. Hänellä on myös oma rakkoleväpuutarha! Mikael Hyryläinen Palomies Mikael Hyryläinen on merten monitaituri kaikissa tuulilajeissa. Harvinaisen tyvenen hän nauttii meloen tai sukeltaen.

Innostu Itämerestä! Känn Östersjön -oppimateriaali tuo kouluille inspiroivia, luovia ja toiminnallisia tehtäviä, jotka syventävät ymmärrystä Itämerestä. Materiaali haastaa oppilaat alakoulusta lukioon tutkimaan omaa mertaan ja pohtimaan sen merkitystä ihmiselle. Monialainen lähestymistapa yhdistää eri oppiaineita ja perustuu elämykselliseen Minun mereni -elokuvaan (Ari Heinilä, 2024). Lähde mukaan oppimaan ja oivaltamaan – yhdessä kohti kestävämpää tulevaisuutta! Innostu Itämerestä! Känn Östersjön! Innostu Itämerestä! Känn Östersjön! -oppimateriaali tarjoaa kouluille luovia ja toiminnallisia Itämeri-oppimistehtäviä. Materiaali haastaa kaikenikäiset koululaiset alakoulusta lukioon tutkimaan ja pohtimaan omaa mertaan ja Itämeren arvoa ihmiselle. Oppimateriaali näyttää Itämeren elävänä, mahdollisuuksien merenä sekä kannustaa lapsia ja nuoria ottamaan kantaa ja vaikuttamaan. Monialainen materiaali yhdistää eri oppiaineiden opetusta ja pohjautuu elämykselliseen elokuvaan Minun mereni (Ari Heinilä 2024). Elokuva on katsottavissa Koulukinossa . Materiaalia voi käyttää yhdellä oppitunnilla tai sen pohjalta voi toteuttaa koko koulun monialaisen oppimiskokonaisuuden. Materiaali noudattaa opetussuunnitelmaa, ja tekijöinä ovat kokeneet opettajat ja ympäristökasvattajat. Hankeaika: 1.1.2025–30.4.2025 ja jatkuvat päivitykset oppimateriaalin verkkosivuille Tilanne: Oppimateriaali on julkaistu osoitteessa: www.innostuitameresta.fi . Itämeripäivänä 28.8.2025 elokuva ja oppimateriaali Suomen koulujen yhteisenä ohjelmanumerona . Toteuttajat: Maija Flinkman (lukion materiaali), Marjo Numminen (yläkoulun materiaali), Mira Lattu (alakoulun materiaali), Kirsi Verkka (alakoulun materiaali), Päivi Lehti (hankkeen vetäjä, yläkoulun materiaali) Yhteistyökumppanit: Ympäristöministeriö / ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankeavustukset, Charlotte Björnberg-Paul ja Tom Tukiainen Partnerit: Koulukino, Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry, Luontoliitto ry Yhteyshenkilö: Toiminnanjohtaja Karri Kivelä karri.kivela@minunmereni.fi +358 41 317 9550 Tavoitteet: Saada lapset ja nuoret kiinnostumaan, innostumaan ja oppimaan Itämerestä, meriluonnosta sekä meren ekosysteemistä ja ilmiöistä. Innostaa lapsia ja nuoria tekemään omia havaintoja, pohtimaan omaa merisuhdettaan ja tuoda näkyviin lasten ja nuorten “minun mereni”, joka on elävä, mahdollisuuksien meri. Kannustaa osallistumaan, ottamaan kantaa ja vaikuttamaan. Herättää halu osallistua Itämeren säilyttämiseen elinvoimaisena. Tarjota opetukseen laajasti erilaisia oppimistehtäviä, erilaisiin tarpeisiin, eri-ikäisille ja eri oppiaineisiin: toimintaa, tutkimista, vuorovaikutuksellista oppimista, luovia tehtäviä, pohtimista, omien näkemysten esittämistä ja vaikuttamista. Mitä teemme? Tuotamme koulujen käyttöön opetussuunnitelmaan perustuvan, uudenlaisen materiaalin, joka on käytössä alakoulusta lukioon, on monialainen ja yhdistää eri oppiaineita, joustaa erilaisiin tarpeisiin: materiaalia voi käyttää yhdellä oppitunnilla tai sen pohjalta voi toteuttaa koko koulun monialaisen oppimiskokonaisuuden, tarjoaa monipuolisia ja erilaisia oppimistehtäviä opetuksen eri tarpeisiin: elämyksellisiä, luovia, toiminnallisia, vuorovaikutteisia ja tutkivia tehtäviä.

2023 Itämeren alueella nähtiin historiallinen vedenalainen mielenosoitus. Kymmenen sukellusseuraa ympäri rannikkoa sukelsi ja upotti puhdistetut wc-pytyt paikkoihin, joissa on vakavia valumavesiongelmia. Pyttyihin asennetut laskeuman keruuastiat nostettiin vuoden päästä ylös analysoitavaksi. Tällä ainutlaatuisella tempauksella sukellusseurat, Minun mereni ry ja BSAG vaativat ojitettujen soiden ennallistamista ja avohakkuiden lopettamista, edistäen Itämeren suojelua ja ympäristön hyvinvointia. Vedenalainen mielenosoitus Lauantaina 2. syyskuuta 2023 mieltä osoitettiin tiettävästi ensimmäistä kertaa Itämeren alueella veden alla. Vedenalaisessa mielenosoituksessa kymmenen sukellusseuraa pitkin rannikkoa upotti puhdistetut wc-pytyt paikkoihin, joissa on merkittäviä valumavesiongelmia. Pyttyjen nieluihin oli asennettu laskeuman keruuastiat, jotka nostettiin syksyllä 2024 ylös analysoitavaksi Turun AMK:n laboratorioon. Yhteisellä tempauksella sukellusseurat, Minun mereni ry sekä Baltic Sea Action Group (BSAG) vaativat ojitettujen, tuottamattomien soiden ennallistamista ja avohakkuiden lopettamista. Tempauksella haluttiin havainnollistaa valumavesien kannalta ongelmallisimpien kuormituspisteiden tilaa ja kannustaa rannikkopaikkakuntia tuottamattomien, ojitettujen soiden pikaiseen ennallistamiseen. Vedenalainen mielenosoitus sai laajaa mediahuomiota paikallisesti ja valtakunnallisesti sekä tapahtumapäivänä että vuoden päästä , kun tulokset julkaistiin. Pytyt nostetaan ylös viisi vuotta upottamisesta vuonna 2028. Mukana tempauksessa olivat seuraavat sukellusseurat: ESPOO, PSK Kupla ry ESPOO, Sukellusseura Nousu ry KOTKA, Kotka Divers ry PORVOO, Porvoon Murena ry RAASEPORI, Sukellusseura Piraya ry HANKO, Hanko Diving ry SAARISTOMERI, Saaristomeren sukeltajat ry RAUMA, Rauman Laitesukeltajat ry PORI, Porin urheilusukeltajat ry VAASA / MERENKURKKU, Urheilusukelluskerho Delfin ry Lue tästä vuoden seurannan tulokset Tapahtuma-aika: 2023–2028 Minun mereni ry Tilanne: Keruuastiat nostettiin ylös syksyllä 2024 ja analysoitiin Turun AMK:ssa. Tulokset julkaistiin tammikuussa 2025. Toteuttajat: Minun mereni ry Rahoittaja: Minun mereni ry Yhteistyökumppanit: Baltic Sea Action Group (BSAG), sukellusseurat Yhteyshenkilö: Puheenjohtaja Ari Heinilä ari.heinila@gmail.com +358 400 300 960 Vedenalaisen mielenosoituksen vaatimukset: Ojitetuista soista vain osa tuottaa kelvollista puuta. Tuottamattomat suot olisi ensimmäisenä ennallistettava ja saatettava lähelle alkuperäistä tilaansa. Näin ne toimisivat vesivarastoina, vesien suodattajina, tulvien tasaajina ja alkuperäisen, rikkaan suoluonnon kehtona. Uudet ojitukset on lopetettava ja kunnostusojitukset on tehtävä luvanvaraisiksi. Metsätaloudessa on siirryttävä jatkuvan kasvatuksen menetelmään. Näyttelijä Martti Suosalo metsässä, katso video: https://youtu.be/IW5MofhTHbE Maanviljelysten tulisi kiinnittää huomiota peitteisyyteen, suojavyöhykkeisiin ja harkita hiiliviljelyyn siirtymistä. Liikalannoitusta tulisi välttää. Peltojen ojien tulisi laskea tarpeeksi isoihin, rakennettuihin kosteikkoihin, joissa osa ravinteista ja kiintoaineesta saadaan suodatettua. Maanviljelijöitä tulee tukea ja kannustaa vesien hoitoon! Teollisuuden tulee puhdistaa jätevetensä entistä paremmin. Kampanjan pitkän tähtäimen tavoitteet: Seurata pohjaan lasketun pytyn avulla rannikkoveden tilaa ja kiintoainelaskeumaa. Vuoden päästä sukeltajat peittävät pyttyyn sijoitetun keruuastian varovasti kannella ja tuovat ongelman pintaan. Paikallinen laboratorio tutkii näytteet ja Minun mereni sekä BSAG julkaisevat tulokset. Havainnollistaa valo- ja videokuvien avulla, miten käytöstä poistettu ja puhdistettu, prosliininen WC-pytty muuttuu pohjassa. Limoittuuko se? Alkaako siellä kasvamaan jotakin? Onko merirokko kirjonut sen kuin veneen pohjan vai onko siitä tullut jonkun kalan koti? Toimintaa jatketaan vuosittain valtakunnallisella pyttypäivällä, jossa julkaistaan seurannan tulokset. Viiden vuoden kuluttua kampanjan pytyt nostetaan pohjasta, kuvataan, analysoidaan ja kootaan ympäristötaideteokseksi muistuttamaan vedenalaisesta mielenosoituksesta. Minun mereni palkitsee myös ansioituneimman sukellusseuran sekä luovan valo- ja videokuvauskilpailun parhaimmat otokset ja videot. Tempauksen suojelijoina ja kilpailun raatilaisina toimivat maailmanympäripurjehtija Tapio Lehtinen ja palkittu vedenalaiskuvaaja Pekka Tuuri. Kun pytty lopulta poistetaan pohjasta, tavoitteena on, että meren tila ja näkyvyys veden alla on parantunut eikä alue ole enää uhanalainen hotspot. Katso videolta Vedenalaisen mielenosoituksen vaatimukset ja hotspottien ongelmakohdat:

Sukeltajaliitto ry on vuodesta 2016 lähtien jakanut vuosittain ympäristöpalkinnon. Tänä vuonna palkinto myönnetään Minun mereni ry:lle. Vuonna 2022 perustettu Minun mereni ry edistää rannikkoseudun ympäristöprojekteja ja mahdollistaa lapsille ja nuorille suunnattua merellistä ympäristökasvatusta. Yhdistys aktivoi erilaisia yhteisöjä tekemään konkreettisia tekoja Itämeren hyväksi. Hyvä joukko Sukeltajaliiton jäsenseuroja oli mukana yhdistyksen järjestämässä vedenalaisessa mielenosoituksessa vuonna 2023, jossa merenpohjaan laskettujen WC-pönttöjen ja keruuastioiden avulla tutkittiin ja osoitettiin valumavesien todellinen määrä. Vedenalainen mielenosoitus syntyi yhteistyössä Haastamalla rannikkoseudun sukellusseuroja, kuntia, yrityksiä ja asukkaita mukaan käytännön työhön Minun mereni ry on tehnyt näkyväksi sen, että Itämerta ei pelasteta yksin vaan verkostoissa. Se on tuonut monipuolisella toiminnallaan meriharrastajia, sukeltajia ja rannikkokansaa yhteen antamalla heille kanavan toimia aktiivisina vaikuttajina ja meren äänenä. ‒ Vedenalainen mielenosoitus (VAM 2023-2027) on ollut menestys, jonka toteutimme kymmenen sukellusseuran kanssa. Vuoden päästä nostamme WC-pytyt merestä ja aihe nousee taas otsikoihin, kertoo Minun mereni ry:n perustajajäsen Ari Heinilä. ‒ Sukeltajat näkevät ja kokevat ehkä merkittävimmin vedessä tapahtuvat muutokset ja ovat avainasemassa raportoimaan tilanteesta. Meillä on oikeus vaatia kirkkaampia vesiä, Ari Heinilä lisää. Palkinto toiminnasta, jossa sukeltajilla tärkeä rooli Sukeltajaliiton ympäristöpalkinto myönnetään tapahtumasta, kampanjasta, perinteestä tai muusta toiminnasta, jossa myös sukeltajilla on ollut merkittävä rooli. Palkinnon jakamalla haluamme lisätä tietoisuutta ympäristöasioista sekä tehdä näkyväksi ja arvostetuksi ympäristötyötä, jossa sukellusyhteisö on mukana. Palkinto on kiertopalkinto. Pekka Tuurin kuvaaman ”Toivon valo”-taulun on lahjoittanut John Nurmisen Säätiö. Palkinto luovutetaan Sukeltajaliiton syyskokouksessa 10.10. Lohjalla. Lisätiedot Minna Tammesvirta, toiminnanjohtaja, Sukeltajaliitto ry p. + 358 40 590 7936 minna.tammesvirta@sukeltaja.fii www.sukeltaja.fi Merja Forsman, Viestintäpäällikkö, Minun Mereni ry+358 40 8618915 merja.forsman@minunmereni.fi www.minunmereni.fi Ympäristöpalkinnon ovat aiemmin saaneet: 2024 Hämeenlinnan Sukeltajat ry 2023 Tutkimussukellusakatemia 2022 Pekka Tuuri / sukelluskuvaaja ja vedenalaisen maailman lähettiläs 2021 Rovaniemen Urheilusukeltajat ry 2020 Hylyt-hanke 2019 Ismo Marttinen / Saimaan norpan suojelutyö 2018 Aurajoen siivoustempaus sukeltaen -tapahtuma 2017 Pelastakaa Kaukajärvi ry 2016 Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma, VELMU www.sukeltaja.fi

Suomi on jäänyt kauas merensuojelutavoitteistaan, emmekä tule saavuttamaan merialueiden hyvää tilaa määräaikaan, eli vuoteen 2027, mennessä. Siksi seuraavan hallituksen on toimittava meren tilan parantamiseksi, asetettava riittävät tavoitteet ja myös toteutettava ne täysimääräisesti, sillä viivyttely aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa Itämeren meriluonnolle. Meren- ja ympäristönsuojelujärjestöjen yhteinen vetoomus luovutetaan puolueille ja kansanedustajille Pikkuparlamentissa 1.10. Mukana Vetoomuksessa ovat säätiömme, WWF, Suomen luonnonsuojeluliitto, Baltic Sea Action Group, Luontoliitto, Pidä Saaristo Siistinä ry, Natur och Miljö, Minun mereni ja Puhtaan meren puolesta ry. Kannanotto: Itämeren pelastaminen on Suomen seuraavan hallituksen harteilla Suomi on merkittävästi jäljessä kansainvälisistä merensuojeluvelvoitteistaan. Viivyttely aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa Itämeren herkälle meriluonnolle. Suomi ei ole saavuttamassa vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmien (2022–2027) tavoitteita, eli merialueiden hyvää tilaa, määräaikaan mennessä. Seuraavan hallituksen on toimittava: tulevan toimikauden aikana (2028–2033) on asetettava riittävät tavoitteet sekä meren tilan parantamiseksi että luontokadon pysäyttämiseksi ja toteutettava ne täysimääräisesti.Osana Biodiversea Life IP hanketta laadittiin Suomen merensuojelualueverkoston kehittämisen tiekartta, joka tunnistaa 34 konkreettista toimenpidettä suojelun parantamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Meriluonnon pelastamiseksi nämä on laitettava toimeen välittömästi. Nykytilanne: Vakava suojeluvaje ja vesien- ja merenhoidon tehottomuus Suojelutavoitteista on jääty: Suomi ei ole saavuttanut kansainvälisten sopimusten velvoittamaa 30 prosentin merensuojelutavoitetta ja tästä ⅓ tiukan suojelun alueita. Erityisesti tiukan suojelun lisäämistä tarvitaan välittömästi. Lajit ja elinympäristöt hätätilassa: Suomen Luontopaneelin vuonna 2024 julkaiseman raportin mukaan vedenalaisen rannikkoluonnon monimuotoisuus heikkenee kaikilla Suomen merialueilla. Vesien- ja merenhoidon toimien riittämättömyys: rahoituksen puute, koordinaation ja instrumenttien hajanaisuus sekä vesilainsäädännön nykytiedon valossa vanhentuneet ja riittämättömät säädökset. Esitykset hallitukselle meriluonnon suojelemiseksi: Merensuojelualueiden tiukan suojelun määritelmää selkeytetään ja kalastusrajoituksia laajennetaan kalojen lisääntymisalueilla ja vaellusreiteillä. Kansalliseen suojelualueluokitteluun lisätään (meriluonnonsuojelualueille) erillinen MPA-luokka (Marine Protected Area) suojelualuetyypistä riippumatta, olemassa olevien luokkien rinnalle. Suomeen perustetaan seuraavalla hallituskaudella vähintään yksi merellinen luonnonpuisto tiukan suojelun varmistamiseksi ja uhanalaisten lajien sekä luontotyyppien säilyttämiseksi. Kansallinen meriluonnonsuojeluohjelma luodaan sekä käynnistetään kiireellisesti. Ohjelma kattaa koko merialueen Perämereltä Suomenlahdelle ja huomioi ilmastonmuutoksen vaikutukset meriluontoon. Valtion merialueiden luonnonsuojelualueiden säädösvalmistelu saatetaan loppuun EU:n biodiversiteettistrategian 2030 mukaisesti. Arvokkaan saaristoluonnon suojelemiseksi luodaan vapaaehtoisen suojelun ohjelma, joka tarjoaa maanomistajille taloudellisia kannustimia merialueidensa suojelemiseen. Esitykset hallitukselle rannikkovesien hyvän tilan palauttamiseksi: Valuma-alueella toteutetaan kriittisiä toimenpiteitä meriluonnon elvyttämiseksi. Valtaosa rannikkovesiä rehevöittävistä päästöistä on peräisin maa- ja metsätaloudesta. Kuormitusta voidaan hillitä mm. ennallistamisen, luonnonmukaisen vesienhallinnan, kasvipeitteisyyden, maanparannusaineiden ja lantaravinteiden kierrätyksen avulla. Kielletään metsien ja soiden uudisojitukset ja tehdään kunnostusojituksista ilmoitusvelvolliset. Tarpeettomien ojien tukkimiseen luodaan kannustimet ja vesilakiin lisätään ojitustoimitusten määräaikaiset uudelleentarkastukset. Tehdään kokonaispäivitys vesilainsäädännölle vastaamaan nykytietoa. Lisätään purot ja lähteiköt vesilakiin suojeltuihin luontotyyppeihin ja rajataan vesistöjen varsille metsälaissa suojavyöhykkeet, joilla ei toteuteta hakkuita, tai tehdään vain poimintahakkuita. Vaelluskalakantojen elvyttämiseksi vesivoimaloiden kalatalousvelvoitteiden päivittäminen viedään vesilakiin EU:n vesipuitedirektiivin (11 §) vaatimusten mukaisesti. Vesivoiman laittomaan lyhytaikaissäännöstelyyn puututaan. Kattavilla ja kokonaisvaltaisilla valuma-aluetoimilla ennallistetaan vedenalaisia luontotyyppejä. Tämän lisäksi toteutetaan aktiivisia ennallistamistoimia erityisesti hitaasti palautuvien avainlajien, kuten meriajokkaan osalta. Kannanotto:

Minun mereni -kirjan kirjoittaja, ITE-Itämeren tutkija ja elokuvantekijä Ari Heinilä on tavattavissa Helsingin Kirjamessuilla 25.10. klo 10.30–11.00. Tule moikkamaan! Haluatko kuulla lisää Minun mereni -kirjasta? Tavata Ari Heinilän? Jutella Itämerestä ITE-Itämeren tutkijan ja elokuvantekijän kanssa? Tule moikkaamaan Heinilää Helsingin Kirjamessuille Suomenlinna-saliin 25.10. klo 10.30–11.00. Samassa salissa esiintyy meribiologi Jessica Haapkylä, joka kertoo tietokirjastaan Itämeri sekä professori Paula Vanninen kertoo Itämereen upotetuista kemiallisista aseista. Minun mereni -kirja vie Itämeri-seikkailulle Heinilä on sukeltanut maailman merillä, mutta vaikuttavimmat löydöt hän on tehnyt omasta lähimerestämme. Ari Heinilän valokuvateos vie lukijan tutkimusmatkalle, jossa snorklataan saaristojen luolissa, sukelletaan hylkeiden kanssa ja tutkitaan hylkyjä. Minun mereni tarjoaa upeita luontokuvia, asiantuntijatietoa ja uusia näkökulmia meren tilasta, kuten matalien rantavesien rehevöitymisen vaikutuksista ilmastopäästöihin. Kirja sisältää myös yli kolmekymmentä QR-koodia, jotka johtavat Heinilän seikkailuistaan kuvaamiin lyhytelokuviin. "Vaikka Itämeren tila on vakava, tämä kirja ei ui synkissä vesissä. Pyrin välittämään huumorilla sen valtavan riemun ja kauneuden, jota Itämeri on minulle tarjonnut." – Ari Heinilä Kirjan tuotto Minun mereni ry:n Itämeri-työhön Minun mereni -kirjan tuotto ohjataan Minun mereni -yhdistyksen kautta työhön Itämeren hyväksi. Kirjoja voi tilata suuremman erän suoraan Minun mereni ry:ltä esimerkiksi yritys- tai henkilöstölahjaksi. Kirjahankinta tarjoaa yrityksille mahdollisuuden toimia Itämeren puolesta. Tilaa tästä yli 10 kirjan tilaukset! Täältä alle 10 kirjan tilaukset Minun mereni ry tekee työtä elinvoimaisemman Itämeren puolesta muun muassa lisäämällä tietoisuutta meren tilasta, toteuttamalla ympäristöhankkeita, mahdollistamalla merellisen ympäristökasvatuksen kouluissa ja kannustamalla yrityksiä ja yhteisöjä tekemään yhdessä konkreettista työtä Itämeren puolesta. Toivottavasti näemme Kirjamessuilla!