Minun mereni ry:n ja Suomen vesistösäätiön Kevennä kuormaa -viestintäkampanja lisää kotitalouksien, toiminnanharjoittajien ja päättäjien ymmärrystä vesistöjä kuormittavista haitta-aineista ja niiden vaikutuksista sekä antaa arjen vinkkejä kemikaalikuorman vähentämiseen. Kevennä tulevaisuuden kemikaalikuormaa kaikkina vuodenaikoina Kevennä kuormaa -hanke lisää kotitalouksien, toiminnanharjoittajien ja päättäjien ymmärrystä vesistöjä kuormittavista haitta-aineista ja niiden vaikutuksista sekä antaa arjen vinkkejä kemikaalikuorman vähentämiseen. Suomen vesistöjen kemiallinen tila on arvioitu heikoksi. Haitta-aineita kulkeutuu vesistöihin monia eri reittejä, esimerkiksi taajamien hulevesien ja niiden kuljettamien roskien mukana. Viemäreihin päätyy edelleen paljon sinne kuulumattomia aineita, kuten muovia ja lääkkeitä. Suomen vesistösäätiön ja Minun mereni ry:n yhteishankkeessa tuodaan esiin syy-seuraussuhteita ja pieniltä tuntuvien tekojen laajempiin kokonaisuuksiin, kuten globaaliin luontokatoon. Lisäämme kotitalouksien, toiminnanharjoittajien ja päättäjien ymmärrystä vesistöjä kuormittavista haitta-aineista ja niiden vaikutuksista sekä annamme arjen vinkkejä kemikaalikuorman vähentämiseen. Hankkeen Neljä vedenaikaa: Kevennä tulevaisuuden kemikaalikuormaa kaikkina vuodenaikoina -viestintäkampanja syväluotaa arjen kulutustuotteiden sisältämiin ikuisuuskemikaaleihin. Luvassa on vuodenaikojen mukaan vaihtuvia vinkkejä oman kemikaalikuorman keventämiseen ja myös oman vesisuhteen vahvistamiseen. Seuraa somekanaviamme ja #kevennäkuormaa, opi tunnistamaan arjen ikuisuuskemikaaleja ja vähentämään jäte- ja hulevesien kautta vesistöihin päätyvää kuormitusta. Hankeaika: 1.9.2024–15.7.2025 Tilanne: Viestintäkampanja on käynnissä somekanavissamme. Toteuttajat: Suomen vesistösäätiö ja Minun mereni ry Rahoittaja: Etelä-Savon ELY-keskus (Ahti-ohjelma) Yhteistyökumppanit: Suomen vesifoorumi ry (Finnish Water Forum), Ympäristötiedon foorumi, Kuntaliitto, Suomen Lions liitto ry ja Suomen Rotary. Yhteyshenkilö: Toiminnanjohtaja Karri Kivelä karri.kivela@minunmereni.fi +358 41 317 9550 Tavoitteet: Lisätä eri toimijoiden tietoisuutta kaupunkivesien haitta-aineista, niiden vaikutuksista ja vähentämisen menetelmistä. Lisätä ihmisen sisäistä vastuullisuutta lisäämällä tietoa ja ymmärrystä. Vähentää kotitalouksista vesiin päätyvää haitta-ainekuormaa. Mitä teemme? Suunnittelemme ja toteutamme vaikuttavan viestintäkampanjan kaupunkivesien haitta-ainekuorman pienentämiseksi. Viestimme kotitalouksille, yrityksille, poliittisille päättäjille ja kunnille. Jalkaudumme tapahtumiin ja järjestämme paneelikeskusteluja, joihin kutsumme alan vaikuttajia ja asiantuntijoita. Tarjoamme hankkeessa tuotetulle materiaalille laajan näkyvyyden yhteistyökumppaneidemme verkostojen kautta. Lataa koko kampanjamateriaali täältä

Pelasta ja suojele Itämerta lahjoittamalla Minun Mereni Rylle! Jokainen lahjoitus auttaa vähentämään rehevöitymistä, suojelemaan meriluontoa ja parantamaan vedenlaatua. Tue tärkeää työtä ja auta säilyttämään Itämeri puhtaana tuleville sukupolville. Lahjoita nyt ja ole osa muutosta! #PelastaItämeri Minun mereni on rannikkoseudun ympäristöhankkeiden toimeenpanija sekä lapsia ja nuoria innostavan, merellisen ympäristökasvatuksen mahdollistaja. Haastamme Itämerityöhön rannikkopaikkakuntien erilaisia yhteisöjä ja houkuttelemme merikansan tarttumaan yhdessä toimeen – sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Minun mereni -käsite syntyi Ari Heinilän meriseikkailuista ja innostuksesta Itämereen. Elokuvantekijänä ja itse oppineena Itämeren tutkijana Heinilä kiinnostui myös merensä hyvinvoinnista ja sen tulevaisuudesta. Hänen aloitteestaan joukko meriharrastajia perusti Minun mereni -yhdistyksen, jonka tavoitteena on innostaa jokaista löytämään oma Itämerensä ja tapansa toimia yhdessä sen hyväksi. Tarinamme Minun mereni Löydä oma meriharrastuksesi ja mahdollisuuksien Itämeri! Lue lisää Neljä vedenaikaa Kevennä tulevaisuuden kemikaalikuormaa kaikkina vuodenaikoina. Lue lisää Innostu Itämerestä! Minun mereni -elokuvan pohjalle suunniteltu ilmainen, kaksikielinen oppimisympäristö. Lue lisää Toimintamme tarjoaa monia mahdollisuuksia oman merisuhteen vahvistamiseen ja yhteistyöhön Itämeren hyväksi – ihan jokaiselle! ITÄMEREN SUOJELU Lue lisää MERIHARRASTUKSET Lue lisää YMPÄRISTÖKASVATUS Lue lisää Itämeren suojeluhankkeita & merellisen oppimateriaalin tuotantoa Minun mereni ry:n hankkeiden ytimessä on Suomen Itämeren rannikkoseutu, jossa pyrimme yhteistyön keinoin saamaan maalta merelle koituvan rasituksen kuriin. Haluamme osallistua resurssiemme puitteissa kaikkien rannikkoseudun toimijoiden kanssa tutkimus- ja suojelutoimintahankkeisiin. Ympäristökasvattajana tuotamme innostavaa ja merkityksellistä materiaalia myös oppilaitosten käyttöön. Tutustu hankkeisiimme Minun mereni -elokuvan näki Itämeripäivänä 16 000 oppilasta ympäri Itämeren rannikon! Minun mereni ja Natur och Miljö haastoivat kaikki Suomen Itämeren rannikkokuntien ja 16 suurimman sisämaan kaupungin sivistystoimet mukaan Itämeripäivän viettoon. Minun mereni -elokuva ja monialainen Innostu Itämerestä! Känn Östersjön! -oppimateriaali tarjottiin ilman erillisiä kustannuksia koulujen yhteiseksi Itämeripäivän ohjelmanumeroksi, osaksi kunnan Itämeripäivän toteutusta. Itämeripäivänä 28.8.2025 katsojia Minun mereni -elokuvalla oli Koulukino-suoratoistopalvelussa yhteensä 16 000. Pelkästään Turussa haasteeseen osallistui Itämeripäivänä 36 koulua ja päiväkodit, eli yhteensä 8,000 oppilasta! Lisäksi koulut sitoutuivat käyttämään Innostu Itämerestä! -oppimateriaalia Itämeri-opetuksensa tukena koko lukuvuoden ajan. Katso elokuvan trailer: Tutustu oppimisympäristöön “Miljardin tähden hotelli löytyy kaukaiselta luodolta, meren jännittävästä erämaasta.” - Ari Heinilä MERIUUTISET Lue lisää Meriseikkailu kutsuu! ITE-merentutkija ja elokuvantekijä Ari Heinilälle jokainen vuodenaika tarjoaa mahdollisuuksia meriseikkailuihin. Lähde Arskan matkaan ja sukella Itämeren syvyyksiin tutkimaan hylkyjä, Itämeren otuksia ja vedenalaista kauneutta. Koe myrskyn voimat ja kiidä vetten päällä tuulivoimalla. Näe talvisen erämaan kauneus luistellen ja hiihtäen pitkin jääkansia. Tapaa kiinnostavia meri-ihmisiä – tiedemiehiä, kalastajia, vesiurheilijoita. Etsi selityksiä meren mysteereille, ilmiöille ja olioille. Videoita on jo pitkälle toista sataa, joista löydät meritietoa hakusanojen avulla. Kasvatamme uutta sukupolvea, joka ymmärtää ja kohtelee Itämerta edellisiä paremmin. Turvallisuuden kannalta, liikuthan merellä aina kaverin kanssa! Minun mereni -vlogi

Ari Heinilän johdolla paikalliset asukkaat perustivat ympäristöyhdistyksen vuonna 2010 pelastamaan suojeltua lahtea. Tavoitteena on vähentää haitallista valumaa, ennallistaa ojitettu suo ja palauttaa Täktominpuro kalojen kutupaikaksi. Yhdistys tekee aktiivista työtä Itämeren hyvinvoinnin puolesta yhteistyössä asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kanssa, edistäen kestävää kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta rannikkoalueilla. Täktominlahti Ari Heinilän johdolla paikalliset asukkaat perustivat ympäristöyhdistyksen suojeltua lahtea pelastamaan jo vuonna 2010. Minun mereni ry jatkaa hanketta toimimalla päätuottajana Täktomträsket-suon ennallistamisessa, jonka avulla pyritään estämään ravinteiden ja humuksen aiheuttama lahden rehevöityminen. Täktominlahti on kuin Itämeri pienoiskoossa. Se on matala lahti, jossa vesi vaihtuu hitaasti ja jota ihminen kohdellut huonosti jo vuosikymmeniä. Sen seurauksena lahti on pahasti rehevöitynyt. Lahti ja meri vastaanottavat valumavedet muun muassa maanviljelyksiltä, golf-kentältä ja ojitetulta suolta. Ari Heinilän johdolla paikalliset asukkaat perustivat ympäristöyhdistyksen suojeltua lahtea pelastamaan vuonna 2010. Tavoitteena haitallisen valuman vähentäminen, ojitetun suon ennallistaminen sekä Täktominpuron palauttaminen takaisin kalojen kutupuroksi. 2010 Ensimmäinen, hehtaarin kokoinen kosteikko rakennetaan. Koululaisyhteistyö sekä paikallisten aktiivinen sitominen hankkeeseen. 2013. Dokumenttielokuva, ”Pisara meressä?” TV1 Operaatio Täktominlahdesta. Toinen, puolentoista hehtaarin kosteikko rakennetaan 2016. Lahden vesikasvuston niittoa ja poistoa vuosina 2018–2020. Metsähallitus jatkaa lahden kunnostusta vuosina 2021–2023. Suon ennallistamishanke aloitettiin vuonna 2017 . Hankeaika: 2009–2022 Täktominlahden hoitoyhdistys ry 2022– Minun mereni ry Tilanne: Täktomträsketin suon ennallistaminen alkaa marraskuussa 2025. Toteuttajat: Minun mereni ry Rahoittaja: Weisell-säätiö, Ympäristöministeriö, Minun mereni ry Yhteistyökumppanit: Täktominlahden hoitoyhdistys ry Yhteyshenkilö: Toiminnanjohtaja Karri Kivelä karri.kivela@minunmereni.fi +358 41 317 9550 Tavoitteet: Vähentää Täktominpuroa pitkin tulevia valumia, humusta, typpeä ja fosforia, merkittävästi. Mahdollistaa Täktominlahden kunnostaminen (luonnonsuojelualue, Metsähallitus), kun valumat on saatu kuriin. Palauttaa Täktominlahti siihen tilaan, missä se oli 1940 luvulla. Mitä teemme? Vastaamme hankeen etenemisestä ja toteutuksesta päätuottajana. Vastaamme hankkeen rahoituksesta ja yhteyksistä kaikille hankkeen kohderyhmille. Tuotamme oppaan hankkeesta avuksi muille pienille kansalaisjärjestöille, jotka haluavat toimeenpanna valumien estämisen hankkeita yhdessä viranomaisen kanssa.

Minun mereni ry:n ja Suomen vesistösäätiön Neljä vedenaikaa -kampanja syväluotaa arjen kulutustuotteiden sisältämiin ikuisuuskemikaaleihin. Luvassa on vuodenaikojen mukaan vaihtuvia vinkkejä oman kemikaalikuorman keventämiseen ja myös oman vesisuhteen vahvistamiseen. Useista kosmetiikkatuotteista löytyy kiellettyjä PFAS-yhdisteitä, jotka kulkeutuvat helposti paikasta toiseen ja ovat sekä eliöille ja ihmisille haitallisia jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Niitä kutsutaan ikuisuuskemikaaleiksi, koska ne hajoavat luonnossa hitaasti – jos koskaan. PFAS-yhdisteitä käytetään kosmetiikassa muun muassa parantamaan niiden vedenkestävyyttä. Kosmetiikkaa käytetään suoraan iholle, jolta osa haitallisista aineista huuhtoutuu peseytymisen yhteydessä viemäriin – ja sitä kautta vesistöihin. Osa aineista voi myös imeytyä elimistöön. Etenkin kesäisin ne voivat huuhtoutua iholta ja hiuksista suoraan uimavesiin. Kosmetiikan lisäksi PFAS-yhdisteitä päätyy vesistöihin muun muassa torjunta-aineista. Kun sadevesi huuhtoo torjunta-aineita ja ylimääräisiä ravinteita kasvimassan pinnasta maahan, osa tästä huuhtoutuu pintavalunnan ja hulevesien mukana vesistöihin. Pölyttäjien ja muiden hyönteisten määrä on vähentynyt hälyttävästi viime vuosikymmeninä, ja yksi keskeinen syy siihen on torjunta-aineiden, erityisesti hyönteismyrkkyjen, käyttö. Pölyttäjät ovat välttämättömiä ihan koko ekosysteemien toiminnalle – siis myös vesistöillemme. Vaikka kaikkein helpoin tapa vähentää omaa kemikaalikuormaansa on yksinkertaisesti käyttää vähemmän erilaisia kulutustuotteita, niin kosmetiikalle kuin hyönteismyrkyillekin on olemassa myös ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Vapaasukeltaja Johanna Nordblad toivoisi myönteisempiä Itämeri-uutisia Kesä kutsuu kastamaan varpaat veteen ja nauttimaan rantakeleistä. Se on myös vedenaika, jolloin vesien tilaa kauhistellaan kaikkein eniten muun muassa sinilevien kukintojen vuoksi. Neljä vedenaikaa -kampanjan vesikummi, vapaasukeltaja Johanna Norblad toivoisi, että etenkin Itämerestä uutisoitaisiin myönteisemmin. Kun hän on vienyt ystäviään melomaan Ahvenanmaan saaristoon, ja heille on selvinnyt Itämeren olevan ihan mieletön paikka, he ovat tunteneet itsensä huijatuksi. “Helsingissäkään ei tarvitse mennä kuin muutama sata metriä rannasta ja olet erämaassa!” Lauttasaaressa asuva Nordblad kertoo. Vesillä liikkujat tietävät, että mieluisat kokemukset ovat väylä myös vesien suojelijaksi. Vaikka vesien rehevöityminen aiheutuu pääasiassa ravinteista, se on konkreettinen muistutus siitä, miten ihmisen toiminta näkyy vesissä. Myös haitallisia aineita päätyy jäte- ja hulevesien mukana vesistöihin, ja niiden vähentämiseksi tarvitaan toimia. Ota #kevennäkuormaa seurantaan ja opi tunnistamaan vesistöjä kuormittavia arjen kemikaaleja ja vähentämään niitä. Jaa oppimasi ja omat vinkkisi myös muille – läheisille, ystäville, harrastus- ja työkavereille – jotta vaikutus moninkertaistuu! Katso myös paneelikeskustelu: Onko vesistöjen hyvä kemiallinen tila saavutettavissa? PFAS-yhdisteet ja lääkeaineet vesistöissä Kevennä kuormaa -hanke saa avustusta ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta (2023–2027). Ahti-ohjelman tavoitteena on saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön. Hankkeen päätoteuttajat: Suomen vesistösäätiö sr. ja Minun mereni ry Hankkeen yhteistyökumppanit: Suomen Lions , Suomen Rotaryt , Finnish Water Forum ja Ympäristötiedon foorumi

Vapaasukeltaja Johanna Nordblad on Minun mereni -merikummi ja Neljä vedenaikaa -kampanjan kasvot. Sukeltajat ovat vesillä liikkujista ensimmäisiä, jotka havaitsevat muutokset vesien tilassa. Mistä kaikkialta ympäristölle haitallisia ikuisuuskemikaaleja päätyy vesistöihimme? Neljä vedenaikaa -kampanjan tavoitteena on vahvistaa kuluttajien tietoa tuotteiden sisältämistä ikuisuuskemikaaleista ja ohjata valintoihin, jotka vähentävät jäte- ja hulevesien kautta vesistöihin päätyvää kuormitusta. Talvella vedet ovat kaikkein kirkkaimmillaan, jos on jäätä peittämässä ja suojaamassa niitä kaupungin hiukkaspäästöiltä. Silloin Neljä vedenaikaa -kampanjan kasvo, vapaasukeltaja Johanna Nordblad  haaveilee: “Voisipa vesi olla aina näin kirkasta! Silloin aallot tai mikään muukaan eivät sotke pohjaa. Sade- ja pintavedet eivät valu niin paljoa vesistöihin eivätkä levätkään kuki.” Nordblad havahtui jo nuorena siihen, että ihmisen toiminta vaikuttaa vesien tilaan. Hän oli alle 10-vuotias, kun lehdessä kerrottiin paikalliselta tehtaalta Meri-Porin hietikolle vuotavasta myrkystä. Myöhemmin uutisoitiin, että purkuputkessa ollut reikä oli saatu korjattua, ja että myrkyt puretaan jälleen Itämereen. "Jo silloin mietin, että miksi on parempi, että myrkky vuotaa mereen eikä hiekalle? Lainsäädännön avulla muutoksia parempaan on kuitenkin saatu aikaan nopeasti", Nordblad pohtii. Hän tietää, että oman kemikaalikuorman vähentäminen voi tuntua jopa turhanpäiväiseltä suurien tehtaiden tai kaivosten aiheuttamiin päästöihin verrattuna. “Kuluttajan roolia ei silti voi väheksyä, sillä olemme viime kädessä vastuussa siitä, mitä tuotteita käytämme. Moni ei kuitenkaan tiedä, mitä tuotteet sisältävät ja mitkä tuotteet ovat niin sanotusti pahoja”, Nordblad sanoo. Minun mereni ry:n ja Suomen vesistösäätiön Neljä vedenaikaa -kampanja tarjoaa konkreettisia vinkkejä oman kemikaalikuormaan keventämiseen kaikkina vuodenaikoina. Talvella suunnataan huomio kodin tekstiileihin. Etenkin pakkaset tarjoavat mainioita mahdollisuuksia pesukertojen vähentämiseen ja siten myös ympäristökuorman keventämiseen. Tiesitkö, että monissa vettä ja likaa hylkivissä vaatteissa ja sisustustekstiileissä käytetään vesistöille ja ihmisen terveydelle haitallisia ikuisuuskemikaaleja, kuten PFAS-yhdisteitä? Myös ftalaatit, joita käytetään pehmittiminä muun muassa PVC-muovin valmistuksessa, häiritsevät niin ihmisten kuin eläimienkin hormonitoimintaa. Lisäksi tekstiileihin siirtyy erilaisia kemikaaleja haihtuvina yhdisteinä huoneilmasta, josta ne päätyvät pesuvesien mukana vesistöihin. Ota #kevennäkuormaa seurantaan ja opi tunnistamaan vesistöjä kuormittavia arjen kemikaaleja ja vähentämään niitä. Jaa oppimasi ja omat vinkkisi myös muille – läheisille, ystäville, harrastus- ja työkavereille – jotta vaikutus moninkertaistuu! LATAA TÄÄLTÄ KOKO NELJÄ VEDENAIKAA -TIETOPAKETTI IKUISUUSKEMIKAALEISTA Katso myös: Marja Rissanen, tekstiili- ja materiaalitekniikan lehtori, Tkt (TAMK), Neljä vedenaikaa: Kevennä tulevaisuuden kuormaa kaikkina vuodenaikoina -paneelin puheenvuoro Venemessuilla 14.2.2025: https://youtu.be/7O69zIgt_Tc?feature=shared Lue lisää: Fletcher Kate,  Sustainable Fashion & Textiles.  2008, Earthscan Ltd.  Benyus Janine, Biomimicry. 1997, Quill Press. Kuva Johanna Nordbladista: Elina Manninen / elinamanninen.com Kevennä kuormaa -hanke saa avustusta ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta (2023–2027). Ahti-ohjelman tavoitteena on saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön. Hankkeen päätoteuttajat: Suomen vesistösäätiö sr. ja Minun mereni ry Hankkeen yhteistyökumppanit: Ympäristötiedon foorumi, Suomen Lions, Suomen Rotaryt ja Finnish Water Forum.

Innostu Itämerestä! Känn Östersjön! -oppimisympäristö on nyt julkaistu osoitteessa: innostuitameresta.fi Eri oppiaineita yhdistävä  Innostu Itämerestä! Känn Östersjön!  -oppimisympäristö sisältää Minun mereni -elokuvan, yli 40 tehtävää, opettajan materiaalin ja valokuvakirjaston lasten ja nuorten käyttöön  –  perusopetuksen 1–9-luokista lukioon. Sivuston ovat tuottaneet kokeneet opettajat ja ympäristökasvattajat yhteistyössä  Minun mereni ry:n ,  Koulukinon ,  Biologian ja maantieteen opettajat BMOL ry:n , ja  Luontoliitto ry:n  kanssa. Kun opettajat näkivät  Minun mereni -elokuvan (2024) , se avasi heille oitis Itämeren monet mahdollisuudet – myös opetuskäytössä! Voisiko Itämeri-oppimateriaali olla samalla tavalla monialaista, innostavaa, tunteita herättävää ja luovaa, kuten elokuva? Elokuvassa Itämeri näyttäytyy ihmeellisten eliöiden kotina, ihmisten rentoutumis- ja harrastuspaikkana sekä taitelijoiden inspiraation lähteenä. Sen historia pursuaa jännittäviä käänteitä. – Kokosimme yhteen eri oppiaineiden opettajia ja ympäristökasvattajia luomaan tehtäviä yhdessä. Ne syntyivät luontevasti, ja niistä tuli aidosti monialaisia. Opetussuunnitelman mukaan jokaisella oppilaalla on oikeus osallistua vähintään yhteen monialaiseen oppimiskokonaisuuteen lukuvuoden aikana, Innostu Itämerestä! Känn Östersjön! -projektinjohtaja ja yläkoulun sisältöjä sivustolle tuottanut  Päivi Lehti  kertoo. Opettajien pedagogisena ajatuksena on ollut liittää ympäristökasvatukseen myös asenne- ja tunnepuoli. Otaniemen lukion biologian ja maantieteen opettaja, ympäristökasvattaja  Maija Flinkmanin  mielestä on tärkeää ohjata oppimista etenkin myönteisiin tunteisiin. – Tunne ja ympäristönsuojelu kulkevat käsi kädessä. Itämeri elää, se on käsittämättömän ainutlaatuinen ja uskomaton ekosysteemi, jollaista ei ole missään muualla maailmassa! Itämerestä tarvitaan positiivisia uutisia ja toivoa herättävää tietoa. Kun tunteet ovat positiivisia, ihminen haluaa tietää ja suojella lisää, Flinkman sanoo. Tavoitteena on ollut luoda mielenkiintoinen, opettajalle ja oppilaalle helppokäyttöinen kokonaisuus, joka tukee ympäristökasvatusta modernilla ja innostavalla tavalla – kohderyhmä huomioon ottaen. – On hienoa nähdä, kuinka teknologia ja pedagogiikka yhdistyvät merkitykselliseksi oppimiskokemukseksi, sanoo digitaalisen oppimisympäristön tuottanut Haven Porvoo Oy:n projektipäällikkö  Kalle Alanen . Tutustu oppimisympäristöön:  www.innostuitameresta.fi Oppimateriaali on rakennettu  Minun mereni -elokuvan  pohjalle, jonka opettajat voivat tilata ilmaiseksi osoitteesta:  www.koulukino.fi . Minun mereni ry:n ja  Matila Röhr Distribution Oy:n  elokuvayhteistyö mahdollistaa näytöksien järjestämisen myös paikallisissa elokuvateattereissa! Sisällöntuotanto: Päivi Lehti, projektijohtaja, oppikirjailija, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, Torpparinmäen peruskoulu, Helsinki Maija Flinkman, lukion biologian ja maantieteen lehtori, Otaniemen lukio, Espoo Marjo Numminen, yläkoulun biologian ja maantiedon lehtori, Vistan koulu, PaimioMira Lattu luokanopettaja, erityisopettaja, ympäristökasvattaja, Kannelmäen peruskoulu, Helsinki Kuvitus ja graafinen suunnittelu:  Sari Holmgren, Minun mereni ry Videot ja kuvat:  Ari Heinilä, Minun mereni ry Käännöstyö ja kielenhuolto:  Charlotte Elf-Grandin ja Bo Ingves Viestintä:  Pauliina Toivanen, Minun mereni ry Verkkosivujen tekninen toteutus:  Haven Porvoo Oy Partnerit:  Biologian ja maantieteen opettajien liitto (BMOL) ry, Koulukino, Luontoliitto ry Yhteistyökumppanit : Ympäristöministeriö / ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankeavustukset, Charlotte Björnberg-Paul ja Tom Tukiainen