Minun mereni on valmis käärimään hihat – niin yksin kuin yhdessä meriharrastajien, alueellisten toimijoiden, ympäristöjärjestöjen ja julkisten laitosten kanssa. Yhteistyöllä voimme tehdä konkreettisia tekoja Itämeren hyväksi. Ota rohkeasti yhteyttä, niin keskustellaan lisää siitä, miten voimme yhdessä ryhtyä toimiin! Karri Kivelä, puheenjohtaja Ota yhteyttä! Olemme valmiita käärimään hihat yksin ja yhdessä kaikkien meriharrastajien, alueellisten toimijoiden, ympäristöjärjestöjen ja julkisten laitosten kanssa. Ota yhteyttä, niin keskustellaan lisää siitä, miten voimme yhdessä ryhtyä toimiin. Karri Kivelä Toiminnanjohtaja karri.kivela@minunmereni.fi +358 413 179 550 Merja Forsman Viestintäpäällikkö merja.forsman@minunmereni.fi +358 40 8618915 Antti Schrey Projektikoordinaattori +358 40 5073110 Sari Holmgren Visuaalinen suunnittelija sari.holmgren@minunmereni.fi +358 407 166 409

Minun mereni ry järjesti viime vuonna merkittävän Vedenalaisen mielenosoituksen, jossa sukellusseurat asettivat tutkimusasemiksi valjastettuja WC-pyttyjä merenpohjaan ympäri rannikkoa. Lisäksi tarjoamme striimattuja paneelikeskusteluja ja seminaariesityksiä, jotka syventävät ymmärrystä Itämeren tilasta ja suojelusta. Merellä tapahtuu! Hankkeiden lisäksi olemme mukana erilaisissa merellisissä tapahtumissa ja tempauksissa Itämeren hyväksi. Minun mereni ry:n yksi viime vuoden merkittävimmistä tapahtumista oli Vedenalainen mielenosoitus, jossa sukellusseurat pitkin rannikkoa laskivat merenpohjaan tutkimusasemiksi valjastetut WC-pytyt. Lisäksi järjestämme striimattuja paneelikeskusteluja ja seminaariesityksiä itsenäisesti ja yhdessä muiden Itämeren suojeluun panostavien tahojen kanssa. Onko sinulla jokin tapahtuma, johon haluaisit meidät mukaan? Ota yhteyttä Itämeripäivä 2025: Minun mereni -elokuvanäytöksiä ja Innostu Itämerestä! -työpajoja Suomen kouluissa Minun mereni ja Natur och Miljö haastoivat kaikki Suomen rannikkokuntien ja 16 suurimman sisämaan kaupungin sivistystoimet mukaan Itämeripäivän viettoon. Minun mereni -elokuva ja monialainen Innostu Itämerestä! Känn Östersjön! -oppimateriaali tarjottiin ilman erillisiä kustannuksia koulujen yhteiseksi Itämeripäivän ohjelmanumeroksi, osaksi kunnan Itämeripäivän toteutusta. Itämeripäivänä 28.8.2025 katsojia Minun mereni -elokuvalla oli Koulukino-suoratoistopalvelussa yhteensä 16 000. Pelkästään Turussa haasteeseen osallistui Itämeripäivänä 36 koulua ja päiväkodit, eli yhteensä 8,000 oppilasta! Lisäksi koulut sitoutuivat käyttämään Innostu Itämerestä! -oppimateriaalia Itämeri-opetuksensa tukena koko lukuvuoden ajan. Itämeripäivä 2025: Minun mereni ja Natur och Miljön haaste sivistystoimille Minun mereni -elokuvanäytös A'Pelago Initiative -tapahtumassa 20.–22.8.2025 A'Pelago Initiative on Itämeren johtava sinisen talouden tapahtuma, jossa yrittäjät, asiantuntijat ja sijoittajat kokoontuvat yhteen ideoimaan yhteistyötä ja toimenpiteitä merien ennallistamiseksi. Ari Heinilän Minun mereni -elokuva esitettiin väliajalla osana ohjelmaa. Tapahtuma tarjosi Minun mereni ry:lle upeat puitteet keskustelulle muiden Itämeren suojelutyötä tekevien toimijoiden kanssa yhteistyöstä maalta merelle koituvan ravinnekuorman vähentämiseksi. SuomiAreena: Suomen Itämeren rannikkoseutu – vihreän siirtymän investointien VILLI LÄNSI, 24.6.2025 Puhtaan meren puolesta ry:n vesistöjä puolustava kansalaisaloite eteni eduskuntaan ja 24.6.2025 keskustelu vihreän siirtymän investoinneista ja niiden luvituksesta Suomen Itämeren rannikkoseudulla jatkui SuomiAreenassa , Porin Kaupungintalon lavalla. Paneelissa Suomen Itämeren rannikkoseutua kuvailtiin villinä läntenä verrattuna naapurimaa Ruotsiin, jossa parasta mahdollista teknologiaa jo käytetään jätevesien puhdistamiseen. Keskustelussa vaadittiin investointeja tekeviltä yrityksiltä vesistövastuullisuutta. Lisäksi pureuduttiin siihen, mitä vihreän siirtymän mahdollinen etusijamenettelyn jatkuminen muuttaa kuntien toiminnassa. Paneelin puheenjohtajina toimivat Puhtaan meren puolesta ry:n puheenjohtaja Anne Kärki ja Minun mereni ry:n hallituksen jäsen, innovaatiokonsultti Mikko J. Salminen. Panelisteina kuultiin Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikaista, EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinosta, Hangon kaupunginjohtaja Petra Ståhlia sekä Porin elinvoima- ja ympäristötoimialan johtaja Lauri Kilkkua. Katso livestriimin taltiointi Vene Båt 2025 -messujen paneelikeskustelussa pureuduttiin ikuisuuskemikaaleihin, 14.2.2025 Vene Båt 2025 -messujen paneelikeskustelussa pureuduttiin ajankohtaisiin ikuisuuskemikaaleihin: Mitä nämä ikuisuuskemikaalit ovat ja mistä ne päätyvät vesistöihimme? Miten jokainen voi olla ratkaisevassa asemassa ja keventää kemikaalikuormaansa eri vuodenaikoina? Entä minkälaisia vaikutuksia niillä on koko ekosysteemiimme – vesiimme, luonnon kiertokulkuun, ravintoketjuun ja ihmisen terveyteen? Puheenjohtajana toimi Itämeren suojelijat Peltsi ja Tom ja Puoli seitsemän -ohjelmista tuttu luontotoimittaja ja innokas meloja Tom Nylund , panelisteina Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja ja tekniikan tohtori Riku Vahala , tekstiili- ja materiaalitekniikan insinööri Marja Rissanen , yrittäjä ja palkittu tasa-arvo- ja ympäristöaktivisti Miisa Mink sekä pitkän linjan kilpaveneilijä ja pursiseura-aktiivi Topiantti Äikäs . Katso livestriimin taltiointi Minun mereni -elokuvanäytös EDUCA-messuilla, Helsingin Messukeskus, 25.1.2025 Elokuvantekijä Ari Heinilän Minun mereni -elokuva valloitti yhä uusia yleisöjä lauantaina 25.1.2025 EDUCA-messuilla . Elokuvan jälkeen esiteltiin myös elokuvan pohjalle rakennettua, maaliskuussa 2025 julkaistavaa ja täysin uudenlaista Innostu Itämerestä! Känn Östersjön! -oppimisympäristöä . Merellinen oppimateriaali tarjoaa kouluille innostavia, luovia ja toiminnallisia Itämeri-oppimistehtäviä ja haastaa kaikenikäiset koululaiset alakoulusta lukioon tutkimaan ja pohtimaan omaa mertaan ja Itämeren arvoa ihmiselle. Katso Innostu Itämerestä! Känn Östersjön! -esittely Vihreä siirtymä ei saa pilata vesistöjämme -paneelikeskustelu, Helsinki, 26.11.2024 Hallitus on säätämässä lakia (HE175/2024), joka sallisi akku- ja kaivoshankkeille uusia ympäristölupakohtaisia poikkeuslupia vesien tilan heikentämiseen. Ympäristöjärjestöjen mielestä Suomi tekee ilmastopolitiikkaa vesistöjen kustannuksella. Järjestimme yhteistyössä Puhtaan Meren Puolesta, MiningWatch Finland ja Saimaa ilman kaivoksia -yhdistyksien kanssa tilaisuuden, jossa kuultiin alustuksia ja keskustelua lakimuutoksen vaikutuksista sekä historiakatsausta Suomen vesien tilan kehityksestä tähän päivään. Paikalle kutsuttiin päättäjiä ja median edustajia ja tilaisuus striimattiin. Katso livestriimin taltiointi A'Pelago Initiavite -seminaariesitys, Kasnäs, 15.–16.8.2024 A'Pelago Initiavite on vuosittainen sinisen talouden foorumi, joka edistää tieteeseen perustuvia liiketoimintaratkaisuja merien ennallistamiseksi. Tapahtuma katalysoi sinisen talouden innovaatioita, liiketoimintaratkaisuista ja rahoitusta. Tavoitteena on muutos, joka mahdollistaa merialueiden elinvoimaisuuden Suomessa ja maailmalla. Kasnäsissä 15.–16.8.2024 järjestetyssä tapahtumassa Minun mereni ry:n hallituksen jäsen, diplomi-insinööri ja Spinnverse-yritystä pyörittävä Mikko J. Salminen piti puheenvuoron innovaatioekosysteemeistä. Puheenvuorossaan hän visioi 10–20 yrityksen innovaatioekosysteemistä, joka kunnostaisi rannikon vedet taloudellisesti järkevällä tavalla ja jopa saisi toiminnastaan tuottoa. Esimerkiksi merestä poistetuista fosforipitoisista kasveista saadaan metaania ja lannoitetta. A'Pelago Initiavite Itäinen Suomenlahti -paneelikeskustelu, Kotkan Meripäivät, 25.7.2024 Järjestimme Kotkan Meripäivillä paneelikeskustelun Itäisestä Suomenlahdesta yhdessä Puhtaan meren ry:n kanssa. Paneelissa keskusteltiin Itäisen suomenlahden merkityksestä ja miten meri on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana. Lisäksi pureuduimme Itäisen Suomenlahden suojelutarpeisiin. Panelisteina tapahtumassa olivat: Olympiavoittaja, keihäänheittäjä Tapio Korjus , kotkalainen H-vene kilpapurjehtija ja KTP-Basketin koripallomies Jyrki Lindström , ammattikalastaja ja kalakauppias, kotkalainen Sami Antikainen sekä ympäristötieteilijä ja porvoolainen kunnallispoliitikko Outi Lankia . Kotkan meripäivät Vedenalainen mielenosoitus VAM, Itämeren pohja, 2.9.2023 Lauantaina 2. syyskuuta 2023 mieltä osoitettiin tiettävästi ensimmäistä kertaa Itämeren alueella veden alla. Kymmenen sukellusseuraa pitkin rannikkoa upottivat puhdistetut wc-pytyt paikkoihin, joissa on merkittäviä valumavesiongelmia. Pyttyjen nieluihin oli asennettu laskeuman keruuastia, jotka nostettiin vuoden päästä ylös analysointia varten. Yhteisellä tempauksella sukellusseurat, Minun mereni ry ja BSAG havainnollistavat valumavesien kannalta ongelmallisimpien kuormituspisteiden tilaa ja vaativat ojitettujen, tuottamattomien soiden ennallistamista ja avohakkuiden lopettamista. Mielenosoitus sai laajaa mediahuomiota paikallisesti ja valtakunnallisesti. Keruuastiat analysoitiin vuoden päästä tempauksesta , ja pytyt on määrä nostaa ylös syksyllä 2028. Lue lisää tempauksesta Mitä mereemme valuu -paneeli, Vene 2024 -messut, 9.2.2024 Minun Mereni asiantuntijapaneeli Venemessuilla, Helsingin Messukeskuksessa 9.2.2024 keskittyi teemaan: Miten estämme maalta tulevat valumat Itämereen? Ennallistaminen ja EU:n ennallistamisasetuksen implementointi Suomessa. Mukana keskustelemassa olivat tutkija ja Itä-Suomen yliopiston maantieteen ja historian laitoksen dosentti Tero Mustonen , suuromistaja, ympäristövaikuttaja, Elävä Itämeri -säätiön (BSAG) perustajajäsen Ilkka Herlinin , ympäristöministeri Kai Mykkänen , Turun ammattikorkeakoulun tutkija ja filosofian tohtori Matias Scheinin , puheenjohtajana Minun mereni ry:n hallituksen jäsen Mikko J. Salminen . Katso livestriimin taltiointi

Täktomträsketin suon ennallistamiseen ja 50–70-luvulla kaivettujen ojien täyttäminen alkaa. Tavoitteena on mereen valuvien ravinne- ja humuspäästöjen merkittävä vähentäminen ja vaurioituneen vesikierron palauttaminen. Operaatio Täktominlahti Täktomträsketin suon ennallistaminen ja 50–70-luvulla kaivettujen ojien täyttäminen on alkanut! Tavoitteena on mereen valuvien ravinne- ja humuspäästöjen merkittävä vähentäminen ja vaurioituneen vesikierron palauttaminen. Meriharrastaja ja Minun mereni ry:n puheenjohtaja Ari Heinilä on taistellut jo yli vuosikymmenen yhdessä paikallisasukkaiden kanssa mökkirantansa lähellä sijaitsevan Täktominlahden ja sinne laskevan entisen kalojen kutupuron pelastamiseksi. Heinilän perustama Täktominlahden hoitoyhdistys on rakentanut muun muassa kaksi pientä kosteikkoa merelle laskevan valuman vähentämiseksi. WWF Suomen kosteikkoasiantuntija Elina Erkkilä ehdotti jo hankkeen alkuvaiheessa Täktomträsketin suon ennallistamista, mutta silloin se tuntui pienelle Täktominlahden hoitoyhdistykselle vielä liian isolta palalta. Heinilä aloitti suon ennallistamishankkeen kartoittamisen uudelleen vuonna 2015 John Nurmisen Säätiön innoittamana. Ensimmäisenä suon ennallistamishankkeen tärkeyden ymmärsi maanomistaja Mikael Winberg , jonka isä oli aikoinaan ojittamassa Täktomträsketin suoaluetta. Winberg antoi ensimmäisenä maanomistajana luvan ennallistamiseen omilla maillaan jo vuonna 2015. Monentyyppinen vastustus ja etenkin tietämättömyys kuitenkin vesittivät hankkeen etenemisen vuosi toisensa jälkeen. Minun mereni ry on tehnyt viimeiset vuodet sinnikästä valistustyötä etenkin alueen päättäjien tietoisuuden lisäämiseksi ennallistamisen tärkeydestä. Lopulta Hangon kaupunki myönsi suurimpana maanomistajana luvan vuosikymmen myöhemmin, alkukesän 2025 viimeisessä istunnossaan. Viimein myös Täktom samfällighetin lupa irtosi äänestyksen jälkeen heinäkuussa 2025. Nyt Operaatio Täktominlahti on viimein huipentunut suon ennallistamiseen ja 50–70-luvulla kaivettujen ojien täyttämiseen. Tavoitteena on mereen valuvien ravinne- ja humuspäästöjen merkittävä vähentäminen ja vaurioituneen vesikierron palauttaminen. Näin suo alkaa taas varastoida ja suodattaa vettä, jolloin pohjavesitilanne alueella paranee ja tulvat vähenevät. Lopulta myös Täktominpuroon saadaan tasainen virta puhtaampaa vettä, jossa jopa kalat saattavat viihtyä. Hankkeen kasvoina nähdään Minun mereni -merikummi, köyhtyvän meriluonnon puolustajanakin tunnettu suomies ja näyttelijä Martti Suosalo . OPERAATIO TÄKTOMINLAHTI 1950–2025 Hankeaika: 2025–2027 Tilanne: Ennallistaminen on aloitettu syksyllä 2025 Päätuottaja: Minun mereni ry Hankerahoittajat: Weisell-säätiö, Ympäristöministeriö, WWF Yhteistyökumppanit: Forcit Oy, Hangon satama Yhteyshenkilöt: Ennallistamishankkeen projektipäällikkö Mikko Salminen, mikko.salminen@minunmereni.fi , p. +358 50 387 0007 Minun mereni ry:n perustaja ja puheenjohtaja Ari Heinilä, ari.heinila@minunmereni.fi , p. +358 400 300 960 Miten ennallistaminen tapahtuu?

Minun mereni ry haastaa kaikki Suomen 1.-9.-luokkalaiset kertomaan julisteen muodossa, millainen on heidän merensä. Haasteen tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten ymmärrystä Itämerestä, sen lajeista, suojelusta ja tilasta sekä kuulla heidän ajatuksiaan lähimerestämme. Parhaan teoksen tekijä voittaa luokalleen 1000 euroa luokkaretkirahaa. Perjantaina 23.1. käynnistyvässä Minun mereni -haasteessa koululuokat tutustuvat ensin Innostu Itämerestä -oppimateriaaleihin ja suunnittelevat sen jälkeen julisteen. Haasteeseen voi osallistua yksin, ryhmätyönä tai koko luokan yhteisellä ponnistuksella. "Haasteella haluamme herätellä lasten ja nuorten Itämeri-suhdetta", kertoo Minun mereni ry:n viestintäpäällikkö Merja Forsman . Haaste sopii kaikille peruskoulun luokka-asteille. Raadin valitsemat parhaat julisteet julkaistaan Innostu Itämerestä -sivuilla, joilla kuka vain voi äänestää suosikkiaan. Minun mereni -julistehaasteessa ovat mukana sosiaalisesta mediasta tutut eritysluokanopettaja Petter Punnonen eli Openaali ja vaikuttajasisarukset Elina ja Sofia . Haasteen toteuttamisessa ovat mukana Minun mereni ry, Natur och Miljö rf ja Pelasta Perämeri . Kampanja alkaa 23.1. EDUCA-messuilta ja jatkuu maaliskuun loppuun saakka. Lue lisää: https://innostuitameresta.fi/haaste/

Minun mereni ‑vuosi 2025 oli täynnä monipuolisia hankkeita ja tapahtumia Itämeren suojelun edistämiseksi. Vuoden aikana toteutimme muun muassa kampanjoita ja yhteisöllisiä paneelikeskusteluja julkisissa tapahtumissa, jotka kannustivat monenlaisiin Itämeri-ystävällisiin arjen valintoihin. Punaisena lankana läpi vuoden kulkivat ikuisuuskemikaaleihin pureutuva Neljä vedenaikaa ‑kampanja sekä Minun mereni ‑elokuvan pohjalle luotu monialainen oppimateriaali, jotka saivat laajaa näkyvyyttä messuilla ja kouluissa. Toimintamme keskiössä olivat konkreettiset teot ja asenne- sekä lakimuutokset, joita tarvitsemme rannikkoseudun yhdistämiseksi ja yhteisen Itämeremme suojelemiseksi. Tapahtumarikas vuosi huipentui Täktomträsketin suon ennallistamisen aloittamiseen Hangossa. Myös vuonna 2026 Minun mereni ry:n tavoitteena on tehostaa yhteistyötä maalta merelle koituvien valumien estämiseksi, joita myös pian voimaan tuleva EU:n ennallistamisen sääntökirja tulee asettamaan Suomen Itämeren rannikkokaupungeille ja -kunnille. VUOSI 2025 Talvi Vedenalaisen mielenosoituksen keruuastioiden analysoinnin ensimmäiset tulokset julkaistaan. Minun mereni ‑elokuva esitetään EDUCA-messuilla ja elokuvan pohjalle rakennettu oppimisympäristö lanseerataan. Minun mereni ry:n uudet nettisivut julkaistaan. Vene Båt 2025 -messujen Itämeripäivän paneelikeskustelussa pureudutaan ikuisuuskemikaaleihin: Miten jokainen voi olla ratkaisevassa asemassa ja keventää kemikaalikuormaansa eri vuodenaikoina? Kalevalan päivänä julkaistaan upea Minun mereni -elokuvan nimikappale , joka kertoo Kalevalan sanoin veden synnystä – Irina Björklund solistina, Värttinän tytöt kuorona, Timo Hietala ja Timo Kiiskinen säveltäjinä. Kevät Minun mereni -elokuvan pohjalle rakennettu monialainen, kaksikielinen Innostu Itämerestä -oppimisympäristö julkaistaan. Neljä vedenaikaa : kevennä tulevaisuuden kemikaalikuormaa kaikkina vuodenaikoina -kampanja alkaa somekanavissamme yhteistyössä Suomen vesistösäätiön kanssa. Mukana kampanjassa ovat myös Ympäristötiedon foorumi , Suomen Lions , Suomen Rotaryt ja Finnish Water Forum . Kevään aiheina ovat kodin kevät-detox eli ikuisuuskemikaalien, kuten PFAS-yhdisteiden vähentäminen siivouksessa ja pintaremontoinnissa. Kesä SuomiAreenan paneelikeskustelussa keskustellaan vihreästä siirtymästä rannikkoseudulla ja Puhtaan meren puolesta ry:n tekemän aloitteen etenemisestä eduskuntaan. Neljä vedenaikaa -kampanjan kesä keskittyy kosmetiikan ja hyönteismyrkkyjen sisältämiin ikuisuuskemikaaleihin. Syksy Itämeripäivän haaste kouluille : Elokuva- ja oppimateriaalipaketti saavuttavat laajan levikin rannikkokaupunkien ja -kuntien kouluissa – elokuva kohoaa myöhemmin suoratoistopalvelu Koulukinon koko vuoden katsotuimmaksi elokuvaksi. Ari Heinilä ja Minun mereni ry ovat mukana Helsinki Design Weekin PechaKucha-tapahtumassa , jossa on puhujina useita merkittäviä taiteilijoita ja tutkijoita: Lue lisää Neljä vedenaikaa -kampanjan sadonkorjuuajan sisällöissä keskitytään arjen PFAS-yhdisteisiin ja niiden vähentämiseen kotikeittiöissä . Hieno vuosi huipentuu Täktomträsketin suon ennallistamisen aloittamiseen ja ojakatkojen rakentamiseen. Neljä vedenaikaa -kampanjan talvisisällöissä painotus on tekstiileissä ja pesukertojen vähentämisessä kemikaalikuorman keventämiseksi. Ari Heinilän haaksirikkosaagan kaksi uutta osaa julkaistaan jouluaattona ja joulupäivänä YouTubessa . Lyhytelokuvissa Arska rakentaa rannoilta keräämistään meriroskista lautan, joilla hän yrittää purjehtia ja meloa takaisin mantereelle. Lue lisää: www.minunmereni.fi/meriuutiset Luvassa ensi vuonna 2026 Jatkamme Suomen peruskoulujen kaksikielistä Itämeri-opetusta. Julkistamme EDUCASSA Messukeskuksessa 23.1.2026 valtakunnallisen haastekampanjan , joka on kohdistettu peruskoululaisille ja heidän opettajilleen. Hyödynnämme viestinnässä jo rakentamaamme verkostoa kuntien sivistystoimien, opettajien, rehtorien ja hankepartnereidemme kanssa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Natur och Miljön kanssa. Täktomin suon ennallistaminen jatkuu toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Julkaisemme ennallistamisoppaan videona. Pääosissa on rannikon ritari Martti Suosalo . Haastamme maanomistajat ja kunnat ennallistamaan pikaisesti kaikki ojitetut, tuottamattomat suot. Ekokatastrofi on pysäytettävä tältä osin tässä ruskeiden vesien maassa! Keväällä ilmestyy Into-kustannuksen tuottama, upea, Minun mereni -kirja. Ari Heinilän kirjoittama ja kuvaama kirja sisältää noin 40 QR-koodia, joiden kautta voi katsella myös aiheisiin liittyvää elävää kuvaa. Toteutamme Oululle, joka on vuonna 2026 yksi kulttuuripääkaupungeista, erilaista Minun mereni -sisältöä. Arska kuvaa uutta kannustavaa tarinaa Itämereltä. Seuraavaksi on vuorossa Minun saukkoni . Se kertoo lystikkään otuksen palaamisesta merelle oltuaan jo sukupuuton partaalla. Tämä koko perheen elokuva saa ensi-iltansa Itämeripäivänä 2027. Kiitos upeasta vuodesta 2025 – ja myötätuulta uuteen vuoteen! Merellisin terveisin, Ari Heinilä & Minun mereni -tiimi

Jouluaattona ja -päivänä julkaistava, kaksiosainen lyhytelokuva vie Hankoniemen avomeren laidalla sijaitsevalle autiolle Mulan-saarelle. Saarelle “haaksirikkoutunut” Heinilä kerää rannoilta sopivaa meriroskaa, joista hän rakentaa lautan. Ympäristöyhdistys Minun mereni ry on huolissaan meriroskasta, jota löytyy lähes jokaisesta Itämeren saaresta. Sitä lentää mereen maalta, ja sitä heitetään niin rahtilaivoista kuin huvialuksistakin – muovipulloja, nylonköysiä, pakkausmateriaalia, kuormalavoja, jääkaappeja, lääkepakkauksia ja -ampulleja, kasvomaskeja, rasvapalloja, styroxia, polyuretaania ja niin edelleen.    ”Olen nähnyt nylonnaruun kuristuneen joutsenen ja karun tilanteen upeilla Itämeren saarillamme. Useimmiten jokaisella saarella on lounaaseen avautuva lahdelma, joka kerää suurimman määrän meriroskasta”, Minun mereni yhdistyksen muun muassa rannikkoseudun ennallistamishankkeiden tueksi perustanut elokuvantekijä ja meriharrastaja Ari Heinilä  kertoo.    Jouluaattona ja -päivänä julkaistava, kaksiosainen lyhytelokuva vie Hankoniemen avomeren laidalla sijaitsevalle autiolle Mulan-saarelle. Saarelle “haaksirikkoutunut” Heinilä kerää rannoilta sopivaa meriroskaa, joista hän rakentaa lautan. Elokuvassa seurataan Heinilän ponnisteluita, kun hän yrittää purjehtia ja meloa itsensä takaisin mantereelle. Miten Arskan käy?    Ari Heinilä on julkaissut jo 120 tarinaa mereltä Youtube-vlogissaan. Haaksirikko-saagan kolme ensimmäistä osaa julkaistiin kolme vuotta sitten.    “Haaksirikkosarjaani sain innoituksen saaren karusta historiasta. 1600-luvulla saaren tuntumaan haaksirikkoutui alus, joka vei syvyyksiin matkustajia ja muun muassa sotasaalista Venäjältä. Myös merikummimme, hankolainen Inkeri Pekkanen on tuonut ansiokkaasti Itämeren meriroskaongelmaa pintaan pitämällä Roskapostia Hangosta -nimistä sometiliä, ja hän on mukana myös Minun mereni -elokuvassa”, Heinilä kertoo.    Meriroskalauttaseikkailu julkaistaan kahdessa osassa 24. ja 25. joulukuuta YouTubessa ! Haaksirikkosarjaani sain innoituksen saaren karusta historiasta. 1600-luvulla saaren tuntumaan haaksirikkoutui alus , joka vei syvyyksiin matkustajia ja muun muassa sotasaalista Venäjältä. Minun mereni ry:n vuosi huipentui Täktomträsketin ennallistamiseen Hangossa    Ari Heinilän Minun mereni -elokuva (2024) kohosi tänä vuonna suoratoistopalvelu Koulukinon katsotuimmaksi elokuvaksi. Keväällä 2025 julkaistiin puolestaan elokuvan pohjalle rakennettu, monialainen ja kaksikielinen Innostu Itämerestä -oppimisympäristö. Opetusohjelmaa noudattavien materiaalien käyttö on maksutonta – sivuilta löytyy yli 50 meriaiheista tehtävää 1.–9.-luokkalaisille ja lukiolaisille!    Vuonna 2026 itämerityö jatkuu kouluissa Minun mereni -haastekampanjalla, jossa luokkien on mahdollista voittaa 1 000 euroa luokkaretkirahaa. Haaste julkaistaan 23.1.2026 EDUCA-messuilla.    Minun mereni -järjestön tapahtumarikas vuosi huipentui loppuvuodesta Hankoniemellä sijaitsevan Täktomtärsketin suon ennallistamiseen. Ari Heinilä on taistellut jo yli vuosikymmenen mökkirantansa lähellä sijaitsevan merenlahden rehevöitymisen pysäyttämiseksi ja sinne laskevan kalojen kutupuron palauttamiseksi. Nyt operaatio eteni viimein pohjakynnyksen ja ojakatkojen tekemiseen, veden nostamiseen ja luonnontilan parantamiseen.    ”Näin suo alkaa taas varastoida ja suodattaa vettä, jolloin pohjavesitilanne alueella paranee ja tulvat vähenevät. Lopulta myös Täktominpurossa on tasainen virta puhtaampaa vettä, jossa jopa kalat saattavat viihtyä. Ehkä lapsenlapsemme pystyvät taas uimaan Täktominlahdessa”, Heinilä iloitsee.    Ennallistamishanke on Minun mereni ry:n, Ympäristöministeriön , WWF:n ja Weisell-säätiön yhteinen ponnistus. Projektia tukemaan on lähtenyt myös hankolaisia yrityksiä:  Forcit Oy ja Hangon satama Oy .    “Kosteikkojen ja korpimetsien ennallistamisella on iso merkitys matalien merenlahtien vedenlaadun turvaamisessa. Hangon kaupunki haluaa omalla toiminnallaan olla mukana parantamassa Itämeren tilaa”, Hangon kaupunginjohtaja Simon Store  sanoo.    Suomessa on 92 Itämereen laskevan joen valuma-aluetta, joista monella on vastaava ongelma kuin Täktominlahdessa. Näiden lisäksi Itämereen laskee tuhansia ojia ja puroja. Minun mereni -järjestön tavoitteena on tehostaa yhteistyötä maalta merelle koituvien valumien estämiseksi, joita myös pian voimaan tuleva EU:n ennallistamisen sääntökirja tulee asettamaan Suomen Itämeren rannikkokaupungeille ja -kunnille. Ari Heinilän muoviroskalautta päätyi Hangon uuteen museoon. Lautan ympärille rakennettiin info meriroskaongelmasta ja paikallisista aktivisteista.