Minun mereni ry haastaa kaikki Suomen 1.-9.-luokkalaiset kertomaan julisteen muodossa, millainen on heidän merensä. Haasteen tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten ymmärrystä Itämerestä, sen lajeista, suojelusta ja tilasta sekä kuulla heidän ajatuksiaan lähimerestämme. Parhaan teoksen tekijä voittaa luokalleen 1000 euroa luokkaretkirahaa. Perjantaina 23.1. käynnistyvässä Minun mereni -haasteessa koululuokat tutustuvat ensin Innostu Itämerestä -oppimateriaaleihin ja suunnittelevat sen jälkeen julisteen. Haasteeseen voi osallistua yksin, ryhmätyönä tai koko luokan yhteisellä ponnistuksella. "Haasteella haluamme herätellä lasten ja nuorten Itämeri-suhdetta", kertoo Minun mereni ry:n viestintäpäällikkö Merja Forsman . Haaste sopii kaikille peruskoulun luokka-asteille. Raadin valitsemat parhaat julisteet julkaistaan Innostu Itämerestä -sivuilla, joilla kuka vain voi äänestää suosikkiaan. Minun mereni -julistehaasteessa ovat mukana sosiaalisesta mediasta tutut eritysluokanopettaja Petter Punnonen eli Openaali ja vaikuttajasisarukset Elina ja Sofia . Haasteen toteuttamisessa ovat mukana Minun mereni ry, Natur och Miljö rf ja Pelasta Perämeri . Kampanja alkaa 23.1. EDUCA-messuilta ja jatkuu maaliskuun loppuun saakka. Lue lisää: https://innostuitameresta.fi/haaste/

Minun mereni ‑vuosi 2025 oli täynnä monipuolisia hankkeita ja tapahtumia Itämeren suojelun edistämiseksi. Vuoden aikana toteutimme muun muassa kampanjoita ja yhteisöllisiä paneelikeskusteluja julkisissa tapahtumissa, jotka kannustivat monenlaisiin Itämeri-ystävällisiin arjen valintoihin. Punaisena lankana läpi vuoden kulkivat ikuisuuskemikaaleihin pureutuva Neljä vedenaikaa ‑kampanja sekä Minun mereni ‑elokuvan pohjalle luotu monialainen oppimateriaali, jotka saivat laajaa näkyvyyttä messuilla ja kouluissa. Toimintamme keskiössä olivat konkreettiset teot ja asenne- sekä lakimuutokset, joita tarvitsemme rannikkoseudun yhdistämiseksi ja yhteisen Itämeremme suojelemiseksi. Tapahtumarikas vuosi huipentui Täktomträsketin suon ennallistamisen aloittamiseen Hangossa. Myös vuonna 2026 Minun mereni ry:n tavoitteena on tehostaa yhteistyötä maalta merelle koituvien valumien estämiseksi, joita myös pian voimaan tuleva EU:n ennallistamisen sääntökirja tulee asettamaan Suomen Itämeren rannikkokaupungeille ja -kunnille. VUOSI 2025 Talvi Vedenalaisen mielenosoituksen keruuastioiden analysoinnin ensimmäiset tulokset julkaistaan. Minun mereni ‑elokuva esitetään EDUCA-messuilla ja elokuvan pohjalle rakennettu oppimisympäristö lanseerataan. Minun mereni ry:n uudet nettisivut julkaistaan. Vene Båt 2025 -messujen Itämeripäivän paneelikeskustelussa pureudutaan ikuisuuskemikaaleihin: Miten jokainen voi olla ratkaisevassa asemassa ja keventää kemikaalikuormaansa eri vuodenaikoina? Kalevalan päivänä julkaistaan upea Minun mereni -elokuvan nimikappale , joka kertoo Kalevalan sanoin veden synnystä – Irina Björklund solistina, Värttinän tytöt kuorona, Timo Hietala ja Timo Kiiskinen säveltäjinä. Kevät Minun mereni -elokuvan pohjalle rakennettu monialainen, kaksikielinen Innostu Itämerestä -oppimisympäristö julkaistaan. Neljä vedenaikaa : kevennä tulevaisuuden kemikaalikuormaa kaikkina vuodenaikoina -kampanja alkaa somekanavissamme yhteistyössä Suomen vesistösäätiön kanssa. Mukana kampanjassa ovat myös Ympäristötiedon foorumi , Suomen Lions , Suomen Rotaryt ja Finnish Water Forum . Kevään aiheina ovat kodin kevät-detox eli ikuisuuskemikaalien, kuten PFAS-yhdisteiden vähentäminen siivouksessa ja pintaremontoinnissa. Kesä SuomiAreenan paneelikeskustelussa keskustellaan vihreästä siirtymästä rannikkoseudulla ja Puhtaan meren puolesta ry:n tekemän aloitteen etenemisestä eduskuntaan. Neljä vedenaikaa -kampanjan kesä keskittyy kosmetiikan ja hyönteismyrkkyjen sisältämiin ikuisuuskemikaaleihin. Syksy Itämeripäivän haaste kouluille : Elokuva- ja oppimateriaalipaketti saavuttavat laajan levikin rannikkokaupunkien ja -kuntien kouluissa – elokuva kohoaa myöhemmin suoratoistopalvelu Koulukinon koko vuoden katsotuimmaksi elokuvaksi. Ari Heinilä ja Minun mereni ry ovat mukana Helsinki Design Weekin PechaKucha-tapahtumassa , jossa on puhujina useita merkittäviä taiteilijoita ja tutkijoita: Lue lisää Neljä vedenaikaa -kampanjan sadonkorjuuajan sisällöissä keskitytään arjen PFAS-yhdisteisiin ja niiden vähentämiseen kotikeittiöissä . Hieno vuosi huipentuu Täktomträsketin suon ennallistamisen aloittamiseen ja ojakatkojen rakentamiseen. Neljä vedenaikaa -kampanjan talvisisällöissä painotus on tekstiileissä ja pesukertojen vähentämisessä kemikaalikuorman keventämiseksi. Ari Heinilän haaksirikkosaagan kaksi uutta osaa julkaistaan jouluaattona ja joulupäivänä YouTubessa . Lyhytelokuvissa Arska rakentaa rannoilta keräämistään meriroskista lautan, joilla hän yrittää purjehtia ja meloa takaisin mantereelle. Lue lisää: www.minunmereni.fi/meriuutiset Luvassa ensi vuonna 2026 Jatkamme Suomen peruskoulujen kaksikielistä Itämeri-opetusta. Julkistamme EDUCASSA Messukeskuksessa 23.1.2026 valtakunnallisen haastekampanjan , joka on kohdistettu peruskoululaisille ja heidän opettajilleen. Hyödynnämme viestinnässä jo rakentamaamme verkostoa kuntien sivistystoimien, opettajien, rehtorien ja hankepartnereidemme kanssa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Natur och Miljön kanssa. Täktomin suon ennallistaminen jatkuu toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Julkaisemme ennallistamisoppaan videona. Pääosissa on rannikon ritari Martti Suosalo . Haastamme maanomistajat ja kunnat ennallistamaan pikaisesti kaikki ojitetut, tuottamattomat suot. Ekokatastrofi on pysäytettävä tältä osin tässä ruskeiden vesien maassa! Keväällä ilmestyy Into-kustannuksen tuottama, upea, Minun mereni -kirja. Ari Heinilän kirjoittama ja kuvaama kirja sisältää noin 40 QR-koodia, joiden kautta voi katsella myös aiheisiin liittyvää elävää kuvaa. Toteutamme Oululle, joka on vuonna 2026 yksi kulttuuripääkaupungeista, erilaista Minun mereni -sisältöä. Arska kuvaa uutta kannustavaa tarinaa Itämereltä. Seuraavaksi on vuorossa Minun saukkoni . Se kertoo lystikkään otuksen palaamisesta merelle oltuaan jo sukupuuton partaalla. Tämä koko perheen elokuva saa ensi-iltansa Itämeripäivänä 2027. Kiitos upeasta vuodesta 2025 – ja myötätuulta uuteen vuoteen! Merellisin terveisin, Ari Heinilä & Minun mereni -tiimi

Jouluaattona ja -päivänä julkaistava, kaksiosainen lyhytelokuva vie Hankoniemen avomeren laidalla sijaitsevalle autiolle Mulan-saarelle. Saarelle “haaksirikkoutunut” Heinilä kerää rannoilta sopivaa meriroskaa, joista hän rakentaa lautan. Ympäristöyhdistys Minun mereni ry on huolissaan meriroskasta, jota löytyy lähes jokaisesta Itämeren saaresta. Sitä lentää mereen maalta, ja sitä heitetään niin rahtilaivoista kuin huvialuksistakin – muovipulloja, nylonköysiä, pakkausmateriaalia, kuormalavoja, jääkaappeja, lääkepakkauksia ja -ampulleja, kasvomaskeja, rasvapalloja, styroxia, polyuretaania ja niin edelleen.    ”Olen nähnyt nylonnaruun kuristuneen joutsenen ja karun tilanteen upeilla Itämeren saarillamme. Useimmiten jokaisella saarella on lounaaseen avautuva lahdelma, joka kerää suurimman määrän meriroskasta”, Minun mereni yhdistyksen muun muassa rannikkoseudun ennallistamishankkeiden tueksi perustanut elokuvantekijä ja meriharrastaja Ari Heinilä  kertoo.    Jouluaattona ja -päivänä julkaistava, kaksiosainen lyhytelokuva vie Hankoniemen avomeren laidalla sijaitsevalle autiolle Mulan-saarelle. Saarelle “haaksirikkoutunut” Heinilä kerää rannoilta sopivaa meriroskaa, joista hän rakentaa lautan. Elokuvassa seurataan Heinilän ponnisteluita, kun hän yrittää purjehtia ja meloa itsensä takaisin mantereelle. Miten Arskan käy?    Ari Heinilä on julkaissut jo 120 tarinaa mereltä Youtube-vlogissaan. Haaksirikko-saagan kolme ensimmäistä osaa julkaistiin kolme vuotta sitten.    “Haaksirikkosarjaani sain innoituksen saaren karusta historiasta. 1600-luvulla saaren tuntumaan haaksirikkoutui alus, joka vei syvyyksiin matkustajia ja muun muassa sotasaalista Venäjältä. Myös merikummimme, hankolainen Inkeri Pekkanen on tuonut ansiokkaasti Itämeren meriroskaongelmaa pintaan pitämällä Roskapostia Hangosta -nimistä sometiliä, ja hän on mukana myös Minun mereni -elokuvassa”, Heinilä kertoo.    Meriroskalauttaseikkailu julkaistaan kahdessa osassa 24. ja 25. joulukuuta YouTubessa ! Haaksirikkosarjaani sain innoituksen saaren karusta historiasta. 1600-luvulla saaren tuntumaan haaksirikkoutui alus , joka vei syvyyksiin matkustajia ja muun muassa sotasaalista Venäjältä. Minun mereni ry:n vuosi huipentui Täktomträsketin ennallistamiseen Hangossa    Ari Heinilän Minun mereni -elokuva (2024) kohosi tänä vuonna suoratoistopalvelu Koulukinon katsotuimmaksi elokuvaksi. Keväällä 2025 julkaistiin puolestaan elokuvan pohjalle rakennettu, monialainen ja kaksikielinen Innostu Itämerestä -oppimisympäristö. Opetusohjelmaa noudattavien materiaalien käyttö on maksutonta – sivuilta löytyy yli 50 meriaiheista tehtävää 1.–9.-luokkalaisille ja lukiolaisille!    Vuonna 2026 itämerityö jatkuu kouluissa Minun mereni -haastekampanjalla, jossa luokkien on mahdollista voittaa 1 000 euroa luokkaretkirahaa. Haaste julkaistaan 23.1.2026 EDUCA-messuilla.    Minun mereni -järjestön tapahtumarikas vuosi huipentui loppuvuodesta Hankoniemellä sijaitsevan Täktomtärsketin suon ennallistamiseen. Ari Heinilä on taistellut jo yli vuosikymmenen mökkirantansa lähellä sijaitsevan merenlahden rehevöitymisen pysäyttämiseksi ja sinne laskevan kalojen kutupuron palauttamiseksi. Nyt operaatio eteni viimein pohjakynnyksen ja ojakatkojen tekemiseen, veden nostamiseen ja luonnontilan parantamiseen.    ”Näin suo alkaa taas varastoida ja suodattaa vettä, jolloin pohjavesitilanne alueella paranee ja tulvat vähenevät. Lopulta myös Täktominpurossa on tasainen virta puhtaampaa vettä, jossa jopa kalat saattavat viihtyä. Ehkä lapsenlapsemme pystyvät taas uimaan Täktominlahdessa”, Heinilä iloitsee.    Ennallistamishanke on Minun mereni ry:n, Ympäristöministeriön , WWF:n ja Weisell-säätiön yhteinen ponnistus. Projektia tukemaan on lähtenyt myös hankolaisia yrityksiä:  Forcit Oy ja Hangon satama Oy .    “Kosteikkojen ja korpimetsien ennallistamisella on iso merkitys matalien merenlahtien vedenlaadun turvaamisessa. Hangon kaupunki haluaa omalla toiminnallaan olla mukana parantamassa Itämeren tilaa”, Hangon kaupunginjohtaja Simon Store  sanoo.    Suomessa on 92 Itämereen laskevan joen valuma-aluetta, joista monella on vastaava ongelma kuin Täktominlahdessa. Näiden lisäksi Itämereen laskee tuhansia ojia ja puroja. Minun mereni -järjestön tavoitteena on tehostaa yhteistyötä maalta merelle koituvien valumien estämiseksi, joita myös pian voimaan tuleva EU:n ennallistamisen sääntökirja tulee asettamaan Suomen Itämeren rannikkokaupungeille ja -kunnille. Ari Heinilän muoviroskalautta päätyi Hangon uuteen museoon. Lautan ympärille rakennettiin info meriroskaongelmasta ja paikallisista aktivisteista.

Meriharrastaja Ari Heinilä on taistellut jo yli vuosikymmenen Hankoniemellä, mökkirantansa lähellä sijaitsevan merenlahden rehevöitymisen pysäyttämiseksi ja sinne laskevan kalojen kutupuron palauttamiseksi. Nyt Operaatio Täktominlahti on edennyt viimein suon ennallistamisvaiheeseen: pohjakynnyksen ja ojakatkojen tekemiseen, veden nostamiseen ja luonnontilan parantamiseen.  Kokenut ennallistamistöiden suunnittelija Matti Aalto Aallokas Oy:stä opastaa kaivinkonetyötä maastossa. Ennallistamisen päätoimenpide, pohjakynnys, muodostuu hetkessä laskupuron penkoilta saatavista maa-aineksista, vesivanerista ja kestopuulankusta. Sen avulla pystytään määrittelemään veden korkeus ja myös muuttamaan sitä tarvittaessa – myöhemmin saatavien tulosten valossa.   Pohjakynnyksen lisäksi Täktomträsketin 70 vuotta sitten ojitetulle suoalueelle tehdään noin 50 ojakatkoa. Viisi metriä pitkät ojakatkot, kansankielellä padot, rakennetaan niin tiiviiksi ja korkeiksi, ettei vesi missään olosuhteissa, painumisen jälkeenkään, pääse virtaamaan niiden ylitse entistä ojauomaa pitkin. Ennallistettavan alueen pinta-ala on 62 ha.  Hanke on Minun mereni ry:n , Ympäristöministeriön , WWF:n ja Weisell-säätiön yhteinen ponnistus. Projektia tukemaan on lähtenyt myös hankolaisia yrityksiä: Forcit Oy ja Hangon satama Oy . Tavoitteena on mereen valuvien ravinne- ja humuspäästöjen merkittävä vähentäminen ja vaurioituneen vesikierron palauttaminen.  ”Näin suo alkaa taas varastoida ja suodattaa vettä, jolloin pohjavesitilanne alueella paranee ja tulvat vähenevät. Lopulta myös Täktominpurossa on tasainen virta puhtaampaa vettä, jossa jopa kalat saattavat viihtyä. Ehkä lapsenlapsemme pystyvät taas uimaan Täktominlahdessa”, Itämeren Suomen rannikon paikallisten ennallistamishankkeiden tueksi Minun mereni ry:n perustanut Ari Heinilä kertoo. Sitkeä taistelu palkitaan: yhteistyö kaikista tärkeintä! WWF Suomen kosteikkoasiantuntija Elina Erkkilä ehdotti jo hankkeen alkuvaiheessa suon ennallistamista, mutta silloin se tuntui Ari Heinilän perustamalle Täktominlahden hoitoyhdistykselle vielä liian isolta palalta. “Luonnontila ei parane, elleivät ihmiset jaksa pitkäjänteisesti tehdä sen eteen töitä. Nyt vain rupeamme jakamaan tätä tietoa ja kokemuksia ja monistamaan käytäntöjä”, Erkkilä toteaa yli vuosikymmen myöhemmin, kun Täktomträsketin ennallistamisen mahdollistaneet toimijat ovat kokoontuneet paikan päälle todistamaan historiallista pohjakynnyksen rakennushetkeä. Ensimmäisenä maanomistajana hankkeen tärkeyden ymmärsi Mikael Winberg , jonka isä oli aikoinaan ojittamassa Täktomträsketin suoaluetta. Winberg antoi luvan ennallistamiseen omilla maillaan jo vuonna 2015. Hangon kaupunki myönsi suurimpana maanomistajana luvan vuosikymmen myöhemmin, alkukesän 2025 viimeisessä istunnossaan. Lopulta myös Täktom samfällighetin lupa irtosi äänestyksen jälkeen heinäkuussa. “Kosteikkojen ja korpimetsien ennallistamisella on iso merkitys matalien merenlahtien vedenlaadun turvaamisessa. Hangon kaupunki haluaa omalla toiminnallaan olla mukana parantamassa Itämeren tilaa”, Hangon kaupunginjohtaja Simon Store sanoi. Paikalla on myös Baltic Sea Action Group -järjestön (BSAG) perustaja ja suuromistaja Ilkka Herlin . Myös Herlin korosti yhteistyön merkitystä korjaustoimissa, joita pian voimaan tuleva EU:n ennallistamisen sääntökirja tulee asettamaan Suomen Itämeren rannikkokaupungeille ja -kunnille. Suomessa on 92 Itämereen laskevan joen valuma-aluetta, joista monella on vastaava ongelma kuin Täktominlahdessa. Näiden lisäksi Itämereen laskee tuhansia ojia ja puroja. “Kosteikkojen ja vesialueiden aiheuttamat metaanipäästöt ovat tällä hetkellä maailman nopeimmin kasvava kasvihuonekaasujen lähde. Tässä tehdään globaalia työtä, kun nämä ojat saadaan tukittua”, Herlin sanoi. “Yhteistyöllä saamme luontoa parannettua – teko kerrallaan. Suon ennallistaminen tulee näkymään tulevina vuosina Täktominlahdella myös kaikille niille, jotka ovat täällä eläneet ja katsoneet vain vierestä”, hän kiittelee Herlin painottaa, että seuraavat ennallistamishankkeet on saatava käyntiin ripeämmin kuin Täktomissa. Minun mereni ry kokoaakin nyt kaiken opitun osaamisen ja tiedon talteen ja pyrkii siten näyttämään esimerkkiä ja innostamaan muita vastaaviin korjaustoimiin ympäri Suomen. Lue lisää: www.minunmereni.fi/operaatio-taktominlahti Yle 20.11.2025: Nu sätts spadarna i marken i Täktom – dikena grävs igen för att återställa träsket: https://yle.fi/a/7-10088040 Helsingin Sanomat 27.12.2022: Tähkä-ärviän täyttämä lahti: www.hs.fi/suomi/art-2000009261140.html YLE, Metsäradio 23.6.2021: Täktominlahti uhkaa rehevöityä: https://areena.yle.fi/1-50885765 wwf.fi/ratkaisut/luonnon-ennallistaminen/ www.metsa.fi/projekti/hydrologia-life/ ym.fi/helmi/soiden-suojelu-ja-ennallistaminen

Minun mereni ry:n ja Suomen vesistösäätiön Neljä vedenaikaa -kampanja syväluotaa arjen kulutustuotteiden sisältämiin ikuisuuskemikaaleihin. Luvassa on vuodenaikojen mukaan vaihtuvia vinkkejä oman kemikaalikuorman keventämiseen ja myös oman vesisuhteen vahvistamiseen. Useista kosmetiikkatuotteista löytyy kiellettyjä PFAS-yhdisteitä, jotka kulkeutuvat helposti paikasta toiseen ja ovat sekä eliöille ja ihmisille haitallisia jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Niitä kutsutaan ikuisuuskemikaaleiksi, koska ne hajoavat luonnossa hitaasti – jos koskaan. PFAS-yhdisteitä käytetään kosmetiikassa muun muassa parantamaan niiden vedenkestävyyttä. Kosmetiikkaa käytetään suoraan iholle, jolta osa haitallisista aineista huuhtoutuu peseytymisen yhteydessä viemäriin – ja sitä kautta vesistöihin. Osa aineista voi myös imeytyä elimistöön. Etenkin kesäisin ne voivat huuhtoutua iholta ja hiuksista suoraan uimavesiin. Kosmetiikan lisäksi PFAS-yhdisteitä päätyy vesistöihin muun muassa torjunta-aineista. Kun sadevesi huuhtoo torjunta-aineita ja ylimääräisiä ravinteita kasvimassan pinnasta maahan, osa tästä huuhtoutuu pintavalunnan ja hulevesien mukana vesistöihin. Pölyttäjien ja muiden hyönteisten määrä on vähentynyt hälyttävästi viime vuosikymmeninä, ja yksi keskeinen syy siihen on torjunta-aineiden, erityisesti hyönteismyrkkyjen, käyttö. Pölyttäjät ovat välttämättömiä ihan koko ekosysteemien toiminnalle – siis myös vesistöillemme. Vaikka kaikkein helpoin tapa vähentää omaa kemikaalikuormaansa on yksinkertaisesti käyttää vähemmän erilaisia kulutustuotteita, niin kosmetiikalle kuin hyönteismyrkyillekin on olemassa myös ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Vapaasukeltaja Johanna Nordblad toivoisi myönteisempiä Itämeri-uutisia Kesä kutsuu kastamaan varpaat veteen ja nauttimaan rantakeleistä. Se on myös vedenaika, jolloin vesien tilaa kauhistellaan kaikkein eniten muun muassa sinilevien kukintojen vuoksi. Neljä vedenaikaa -kampanjan vesikummi, vapaasukeltaja Johanna Norblad toivoisi, että etenkin Itämerestä uutisoitaisiin myönteisemmin. Kun hän on vienyt ystäviään melomaan Ahvenanmaan saaristoon, ja heille on selvinnyt Itämeren olevan ihan mieletön paikka, he ovat tunteneet itsensä huijatuksi. “Helsingissäkään ei tarvitse mennä kuin muutama sata metriä rannasta ja olet erämaassa!” Lauttasaaressa asuva Nordblad kertoo. Vesillä liikkujat tietävät, että mieluisat kokemukset ovat väylä myös vesien suojelijaksi. Vaikka vesien rehevöityminen aiheutuu pääasiassa ravinteista, se on konkreettinen muistutus siitä, miten ihmisen toiminta näkyy vesissä. Myös haitallisia aineita päätyy jäte- ja hulevesien mukana vesistöihin, ja niiden vähentämiseksi tarvitaan toimia. Ota #kevennäkuormaa seurantaan ja opi tunnistamaan vesistöjä kuormittavia arjen kemikaaleja ja vähentämään niitä. Jaa oppimasi ja omat vinkkisi myös muille – läheisille, ystäville, harrastus- ja työkavereille – jotta vaikutus moninkertaistuu! Katso myös paneelikeskustelu: Onko vesistöjen hyvä kemiallinen tila saavutettavissa? PFAS-yhdisteet ja lääkeaineet vesistöissä Kevennä kuormaa -hanke saa avustusta ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta (2023–2027). Ahti-ohjelman tavoitteena on saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön. Hankkeen päätoteuttajat: Suomen vesistösäätiö sr. ja Minun mereni ry Hankkeen yhteistyökumppanit: Suomen Lions , Suomen Rotaryt , Finnish Water Forum ja Ympäristötiedon foorumi

Vapaasukeltaja Johanna Nordblad on Minun mereni -merikummi ja Neljä vedenaikaa -kampanjan kasvot. Sukeltajat ovat vesillä liikkujista ensimmäisiä, jotka havaitsevat muutokset vesien tilassa. Mistä kaikkialta ympäristölle haitallisia ikuisuuskemikaaleja päätyy vesistöihimme? Neljä vedenaikaa -kampanjan tavoitteena on vahvistaa kuluttajien tietoa tuotteiden sisältämistä ikuisuuskemikaaleista ja ohjata valintoihin, jotka vähentävät jäte- ja hulevesien kautta vesistöihin päätyvää kuormitusta. Talvella vedet ovat kaikkein kirkkaimmillaan, jos on jäätä peittämässä ja suojaamassa niitä kaupungin hiukkaspäästöiltä. Silloin Neljä vedenaikaa -kampanjan kasvo, vapaasukeltaja Johanna Nordblad  haaveilee: “Voisipa vesi olla aina näin kirkasta! Silloin aallot tai mikään muukaan eivät sotke pohjaa. Sade- ja pintavedet eivät valu niin paljoa vesistöihin eivätkä levätkään kuki.” Nordblad havahtui jo nuorena siihen, että ihmisen toiminta vaikuttaa vesien tilaan. Hän oli alle 10-vuotias, kun lehdessä kerrottiin paikalliselta tehtaalta Meri-Porin hietikolle vuotavasta myrkystä. Myöhemmin uutisoitiin, että purkuputkessa ollut reikä oli saatu korjattua, ja että myrkyt puretaan jälleen Itämereen. "Jo silloin mietin, että miksi on parempi, että myrkky vuotaa mereen eikä hiekalle? Lainsäädännön avulla muutoksia parempaan on kuitenkin saatu aikaan nopeasti", Nordblad pohtii. Hän tietää, että oman kemikaalikuorman vähentäminen voi tuntua jopa turhanpäiväiseltä suurien tehtaiden tai kaivosten aiheuttamiin päästöihin verrattuna. “Kuluttajan roolia ei silti voi väheksyä, sillä olemme viime kädessä vastuussa siitä, mitä tuotteita käytämme. Moni ei kuitenkaan tiedä, mitä tuotteet sisältävät ja mitkä tuotteet ovat niin sanotusti pahoja”, Nordblad sanoo. Minun mereni ry:n ja Suomen vesistösäätiön Neljä vedenaikaa -kampanja tarjoaa konkreettisia vinkkejä oman kemikaalikuormaan keventämiseen kaikkina vuodenaikoina. Talvella suunnataan huomio kodin tekstiileihin. Etenkin pakkaset tarjoavat mainioita mahdollisuuksia pesukertojen vähentämiseen ja siten myös ympäristökuorman keventämiseen. Tiesitkö, että monissa vettä ja likaa hylkivissä vaatteissa ja sisustustekstiileissä käytetään vesistöille ja ihmisen terveydelle haitallisia ikuisuuskemikaaleja, kuten PFAS-yhdisteitä? Myös ftalaatit, joita käytetään pehmittiminä muun muassa PVC-muovin valmistuksessa, häiritsevät niin ihmisten kuin eläimienkin hormonitoimintaa. Lisäksi tekstiileihin siirtyy erilaisia kemikaaleja haihtuvina yhdisteinä huoneilmasta, josta ne päätyvät pesuvesien mukana vesistöihin. Ota #kevennäkuormaa seurantaan ja opi tunnistamaan vesistöjä kuormittavia arjen kemikaaleja ja vähentämään niitä. Jaa oppimasi ja omat vinkkisi myös muille – läheisille, ystäville, harrastus- ja työkavereille – jotta vaikutus moninkertaistuu! LATAA TÄÄLTÄ KOKO NELJÄ VEDENAIKAA -TIETOPAKETTI IKUISUUSKEMIKAALEISTA Katso myös: Marja Rissanen, tekstiili- ja materiaalitekniikan lehtori, Tkt (TAMK), Neljä vedenaikaa: Kevennä tulevaisuuden kuormaa kaikkina vuodenaikoina -paneelin puheenvuoro Venemessuilla 14.2.2025: https://youtu.be/7O69zIgt_Tc?feature=shared Lue lisää: Fletcher Kate,  Sustainable Fashion & Textiles.  2008, Earthscan Ltd.  Benyus Janine, Biomimicry. 1997, Quill Press. Kuva Johanna Nordbladista: Elina Manninen / elinamanninen.com Kevennä kuormaa -hanke saa avustusta ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta (2023–2027). Ahti-ohjelman tavoitteena on saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön. Hankkeen päätoteuttajat: Suomen vesistösäätiö sr. ja Minun mereni ry Hankkeen yhteistyökumppanit: Ympäristötiedon foorumi, Suomen Lions, Suomen Rotaryt ja Finnish Water Forum.

Innostu Itämerestä! Känn Östersjön! -oppimisympäristö on nyt julkaistu osoitteessa: innostuitameresta.fi Eri oppiaineita yhdistävä  Innostu Itämerestä! Känn Östersjön!  -oppimisympäristö sisältää Minun mereni -elokuvan, yli 40 tehtävää, opettajan materiaalin ja valokuvakirjaston lasten ja nuorten käyttöön  –  perusopetuksen 1–9-luokista lukioon. Sivuston ovat tuottaneet kokeneet opettajat ja ympäristökasvattajat yhteistyössä  Minun mereni ry:n ,  Koulukinon ,  Biologian ja maantieteen opettajat BMOL ry:n , ja  Luontoliitto ry:n  kanssa. Kun opettajat näkivät  Minun mereni -elokuvan (2024) , se avasi heille oitis Itämeren monet mahdollisuudet – myös opetuskäytössä! Voisiko Itämeri-oppimateriaali olla samalla tavalla monialaista, innostavaa, tunteita herättävää ja luovaa, kuten elokuva? Elokuvassa Itämeri näyttäytyy ihmeellisten eliöiden kotina, ihmisten rentoutumis- ja harrastuspaikkana sekä taitelijoiden inspiraation lähteenä. Sen historia pursuaa jännittäviä käänteitä. – Kokosimme yhteen eri oppiaineiden opettajia ja ympäristökasvattajia luomaan tehtäviä yhdessä. Ne syntyivät luontevasti, ja niistä tuli aidosti monialaisia. Opetussuunnitelman mukaan jokaisella oppilaalla on oikeus osallistua vähintään yhteen monialaiseen oppimiskokonaisuuteen lukuvuoden aikana, Innostu Itämerestä! Känn Östersjön! -projektinjohtaja ja yläkoulun sisältöjä sivustolle tuottanut  Päivi Lehti  kertoo. Opettajien pedagogisena ajatuksena on ollut liittää ympäristökasvatukseen myös asenne- ja tunnepuoli. Otaniemen lukion biologian ja maantieteen opettaja, ympäristökasvattaja  Maija Flinkmanin  mielestä on tärkeää ohjata oppimista etenkin myönteisiin tunteisiin. – Tunne ja ympäristönsuojelu kulkevat käsi kädessä. Itämeri elää, se on käsittämättömän ainutlaatuinen ja uskomaton ekosysteemi, jollaista ei ole missään muualla maailmassa! Itämerestä tarvitaan positiivisia uutisia ja toivoa herättävää tietoa. Kun tunteet ovat positiivisia, ihminen haluaa tietää ja suojella lisää, Flinkman sanoo. Tavoitteena on ollut luoda mielenkiintoinen, opettajalle ja oppilaalle helppokäyttöinen kokonaisuus, joka tukee ympäristökasvatusta modernilla ja innostavalla tavalla – kohderyhmä huomioon ottaen. – On hienoa nähdä, kuinka teknologia ja pedagogiikka yhdistyvät merkitykselliseksi oppimiskokemukseksi, sanoo digitaalisen oppimisympäristön tuottanut Haven Porvoo Oy:n projektipäällikkö  Kalle Alanen . Tutustu oppimisympäristöön:  www.innostuitameresta.fi Oppimateriaali on rakennettu  Minun mereni -elokuvan  pohjalle, jonka opettajat voivat tilata ilmaiseksi osoitteesta:  www.koulukino.fi . Minun mereni ry:n ja  Matila Röhr Distribution Oy:n  elokuvayhteistyö mahdollistaa näytöksien järjestämisen myös paikallisissa elokuvateattereissa! Sisällöntuotanto: Päivi Lehti, projektijohtaja, oppikirjailija, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, Torpparinmäen peruskoulu, Helsinki Maija Flinkman, lukion biologian ja maantieteen lehtori, Otaniemen lukio, Espoo Marjo Numminen, yläkoulun biologian ja maantiedon lehtori, Vistan koulu, PaimioMira Lattu luokanopettaja, erityisopettaja, ympäristökasvattaja, Kannelmäen peruskoulu, Helsinki Kuvitus ja graafinen suunnittelu:  Sari Holmgren, Minun mereni ry Videot ja kuvat:  Ari Heinilä, Minun mereni ry Käännöstyö ja kielenhuolto:  Charlotte Elf-Grandin ja Bo Ingves Viestintä:  Pauliina Toivanen, Minun mereni ry Verkkosivujen tekninen toteutus:  Haven Porvoo Oy Partnerit:  Biologian ja maantieteen opettajien liitto (BMOL) ry, Koulukino, Luontoliitto ry Yhteistyökumppanit : Ympäristöministeriö / ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankeavustukset, Charlotte Björnberg-Paul ja Tom Tukiainen

Ari Heinilän PechaKucha-esityksen alussa nähty rooliasu oli peräisin hänen elokuisesta tempauksestaan, jossa hän haaksirikkoutui Hangon edustalla sijaitsevalle autiolle saarelle. Siellä hän kokosi keräämistään meriroskista lautan, jolla hän purjehti takaisin mantereelle. Helsinki Design Weekin perustaja Luovi Productions  on järjestänyt PechaKucha -iltoja  Helsingissä jo lähes 25 vuoden ajan. Myös tänä vuonna sali oli täynnä, ja mielenkiintoiseen esiintyjäkaartiin oli saapunut vahvistusta Islannista asti. Lavalle nousivat Helsingin juhlaviikkojen taiteellinen johtaja Marko Ahtisaari , islantilaisen moniaistisen taiteilijaperheen kasvatti Björk Hijoort , multimediataiteilija Mika Johnson , palkittu lasten- ja nuortenkirjailija Sanna Mander , videotaiteilija ja kuvittaja Irene Suosalo  ja Ultra Bra -yhtyeestä tunnettu muusikko Joel Melasniemi . Illan ensimmäisessä esityksessä kuultiin Minun mereni -käsitteen luoneen, itse oppineen merentutkija ja elokuvantekijä Ari Heinilän  tarina. “Jännitti ihan pirusti – etenkin, kun kuulin, että Vanhasta kirkosta ei löytynyt tiloja rooliasuun pukeutumiseen. PechaKucha-formaatissa ei ole aikaa liirumlaarumille, vaan kuuden minuutin ja 40 sekunnin ajassa on pysyttävä. Se on yllättävän vaikeaa vieraalla kielellä”, Heinilä kertoo. Heinilän rooliasu oli peräisin hänen elokuisesta tempauksestaan, jossa hän haaksirikkoutui Hangon edustalla sijaitsevalle autiolle saarelle. Siellä hän kokosi keräämistään meriroskista lautan, jolla hän purjehti takaisin mantereelle. Lautta päätyi Hangon uuteen museoon  ja sen ympärille rakennettiin info meriroskaongelmasta ja paikallisista aktivisteista. PechaKucha-esityksessään Heinilä kertoi, miten hänestä tuli aktivisti. “Aluksi olin vain meren kuluttaja: kävin erilaisilla meriseikkailuilla ja nautin merenelävistä ruokana. Kun näin, miten kotilahteni Täktomissa, Hankoniemellä rehevöityi ja kalojen entinen kutupuro muuttui viemäriksi maalta merelle koituvan ravinnekuorman vuoksi, minusta tuli aktivisti”, Täktominlahden eteen jo yli 15 vuotta taistellut ja viimein luvan Täktomträsketin suoalueen ennallistamiselle saanut Heinilä kertoo. Ari Heinilän muoviroskalautta päätyi Hangon uuteen museoon . Lautan ympärille rakennettiin info meriroskaongelmasta ja paikallisista aktivisteista. Kun taiteesta tulee meriaktivismia Valo- ja videokuvaajana Heinilä on kiinnostunut siitä, miten aktivismia voi toteuttaa taiteen keinoin. Siksi Helsinki Design Week tuntui hedelmälliseltä tilaisuudelta lähteä mukaan verkostoitumaan eri alan taiteilijoiden kanssa. Meri on taiteilijoille inspiraation lähde. Taide puolestaan herättää yleisössään oivalluksia, jotka aktivoivat toimintaan luonnon hyväksi. Esimerkiksi Marko Ahtisaaren esitys ääniteoksista erilaisissa tiloissa inspiroi pohtimaan äänitaiteen mahdollisuuksia aktivismissa. Heinilä on itsekin tutkinut ääntä ympäröivänä maisemana. Kuuletko hiljaisuutta? -dokumenttielokuvassaan  hän seuraa Hankoniemeä ja sen saaristoaluetta kesästä talveen, moottoriveneiden pärinästä hiljaiseen lumeen. Ihmisen ja luonnon ainutlaatuista vuoropuhelua havainnollistaa myös sokea Hannes Tiira , jolle ääni on lähes koko maisema. “Moni ei kuuntele hiljaisuutta tai ymmärrä sen arvoa. On onni, että Espoon Nuottaniemen kotini lähistöltä löytyy paikkoja, joissa tietyllä tuulensuunnalla katoavat kaikki äänet. Siellä pääsee aistimaan myös merellistä äänimaisemaa. Hiljaisuus on katoava luonnonvara, jonka arvoa ei vielä täysin ymmärretä, mutta jota pitäisi niin ikään suojella”, Heinilä sanoo. Myös Joel Melasniemen esitys Ultra Bran Olympiastadionin suurkonserttien lavastuksen suunnittelusta oli Heinilästä erityisen kiinnostava. Keskustelu aiheesta jatkui tapahtuman jatkoilla. “Suunnittelemme parhaillaan videotaidetta ja musiikkia yhdistävää teosta merikummimme Irina Björklundin  kanssa”, Heinilä paljastaa. Ari Heinilä kertoi Helsinki Design Weekin PechaKucha-esityksessään tarinansa siitä, miten meren kuluttajasta tuli meren suojelija. Helsingin Vanha kirkko oli tupaten täynnä.

Elokuvantekijä ja itse oppinut merentutkija Ari Heinilä ja Minun mereni ovat mukana Helsinki Design Weekin PechaKucha Night -tapahtumassa 12.9.2025. Suomitalossa 5.–14.9. järjestettävän Helsinki Design Weekin ohjelmistoon alusta asti kuulunut suosittu PechaKucha Night järjestetään 12.9. päätapahtumapaikan naapurissa, Vanhassa Kirkossa (Lönnrotinkatu 6, Helsinki). Tulossa on mielenkiintoinen ilta esityksineen, joissa inspiroivat puhujat kertovat tarinansa PechaKucha-formaatin mukaisesti kahdellakymmenellä kuvalla. Jokainen kuva on esillä 20 sekuntia – yksi puheenvuoro kestää siis kuusi minuuttia ja neljäkymmentä sekuntia. Vuosien aikana esityksiä on kuultu mitä ihmeellisimmistä ja kiinnostavimmista aiheista: kylpylöistä, liikennemerkeistä, rakenteellisesta rasismista, rumpujen soitosta, merilevästä ja siltojen rakentamisesta. ”Hienoa olla mukana, tiedossa on varmasti upeita esityksiä”, kiittelee Ari Heinilä . Mukana ovat muun muassa Helsingin juhlaviikkojen taiteellinen johtaja Marko Ahtisaari ja joukko luovien alojen vaikuttajia: Ari Heinilä, Björk Hijoort, Mika Johnson, Sanna Mander, Irene Suosalo ja Ultra Bran Joel Melasniemi . Kaikki puheenvuorot ovat englanniksi. PechaKucha Night -formaatin ovat perustaneet japanilaiset arkkitehdit Klein & Dytham -toimistosta. Helsinki Design Weekin perustaja Luovi Productions on järjestänyt näitä elämyksellisiä iltoja Helsingissä jo lähes 25 vuoden ajan.

Mistä kaikkialta ikuisuuskemikaaleja päätyy sisuksiimme, jätevesiemme kautta vesistöihimme ja lopulta takaisin lautasillemme? Neljä vedenaikaa -kampanjan tavoitteena on vahvistaa kuluttajien tietoa tuotteiden sisältämistä ikuisuuskemikaaleista ja ohjata valintoihin, jotka vähentävät jäte- ja hulevesien kautta vesistöihin päätyvää kuormitusta. Tiesitkö, että suurin osa ihmisen ikuisuuskemikaalien, kuten PFAS-yhdisteiden, altistuksesta tulee ravinnon kautta – etenkin kaloista ja merenelävistä? Kalojen ja merenelävien elinympäristöön PFAS-yhdisteet ovat päätyneet puolestaan ihmisten vesistöille aiheuttamasta kemikaalirasituksesta. Koska olemme ravintoketjun yläpäässä, altistumme käyttämillemme kemikaaleille yhä uudestaan. Minun mereni ry:n  ja Suomen vesistösäätiön  Neljä vedenaikaa -kampanja tarjoaa konkreettisia vinkkejä oman kemikaalikuormaan keventämiseen kaikkina vuodenaikoina. Syksyllä huomio suunnataan omaan keittiöön. Sadonkorjuuaika on yksi parhaimmista ajankohdista muuttaa omia ravintotottumuksiaan kemikaalipiheiksi ja siten myös vesistöystävällisemmiksi. Kun suosii lähellä tuotettuja ja tuoreita kasviksia, tuotantovaiheita on vähemmän. Ja mitä vähemmän tuotantovaiheita, sitä vähemmän tarvitaan säilöntäaineita ja pakkausmateriaaleja! Elintarvikepakkauksista ikuisuuskemikaaleja sisältävät etenkin pikaruokapakkaukset, pitsalaatikot ja karkkipaperit. PFAS-yhdisteitä käytetään laajasti myös pinnoitetuissa keittiövälineissä, kuten Teflon-pannuissa. Parempia vaihtoehtoja niille ovat esimerkiksi lasiset, teräksiset tai valurautaiset vaihtoehdot. Vapaasukeltaja Johanna Nordblad kannustaa meripuutarhanhoitoon Kampanjan vesikummina ja kasvoina nähdään vapaasukeltaja Johanna Nordblad , joka kannustaa kuluttajia kemikaalikuorman vähentämisen ohella myös oman vesisuhteen vahvistamiseen. Sukeltajat ovat vesillä liikkujista ensimmäisiä, jotka näkevät niin myönteiset kuin kielteisetkin muutokset vesistöissämme. He tietävät, että oma rakas vesiharrastus on väylä myös vesien suojelijaksi. Syksyllä vedet viilenevät ja kirkastuvat. Se on Nordbladin mielestä yksi parhaimmista ajankohdista jatkaa luonnonvesissä uimista ja tutustua kylmäuinnin rentouttaviin ja virkistäviin, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia helliviin vaikutuksiin. Toinen mainio keino vahvistaa omaa suhdetta lähivesistöönsä on etsiä pieni rantakaistale ja alkaa hoivata sitä kuin omaa puutarhaansa – mielipaikka, jossa voit seurata vedenaikojen vaihtelua. “Jo siitä saa pienen yhteyden omaan lähivesistöönsä, kun sitä käy siivoamassa ja hoivaamassa”, Nordblad kannustaa. Nordbladilla itsellään on Helsingissä Lauttasaaren edustalla salainen rakkoleväpuutarha, jota hän käy silloin tällöin ihastelemassa ja hoitamassa. “Se on vähän sama kuin kukkapenkki tai -purkki kotona. Koska tykkään olla merellä, hoidan puutarhaa mieluummin siellä”, Nordblad sanoo. Ota #kevennäkuormaa seurantaan ja opi tunnistamaan vesistöjä kuormittavia arjen kemikaaleja ja vähentämään niitä. Jaa oppimasi ja omat vinkkisi myös muille – läheisille, ystäville, harrastus- ja työkavereille – jotta vaikutus moninkertaistuu! Lataa TÄÄLTÄ koko Neljä vedenaikaa -tietopaketti ikuisuuskemikaaleista! Kevennä kuormaa -hanke saa avustusta ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta (2023–2027). Ahti-ohjelman tavoitteena on saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön. Hankkeen päätoteuttajat: Suomen vesistösäätiö sr. ja Minun mereni ry Hankkeen yhteistyökumppanit: Ympäristötiedon foorumi, Suomen Lions, Suomen Rotaryt ja Finnish Water Forum.