Meri on loputon pelikenttä täynnä ekologisia ja elämyksellisiä harrastusmahdollisuuksia. Jääkauden muovaama ainutlaatuinen rannikko ja saaristo kutsuvat tutkimusmatkoille, retkille ja seikkailuihin. Melo, suppaile, purjehdi tai sukeltele – meriluonto tarjoaa kokemuksia elämän ajaksi! Tutustu oppaaseemme, josta löydät yli 20 erilaista meriharrastusta – ihan jokaiselle jotakin! PINTASUKELLUS Pintasukellus, snorkkelointi on helpoin tapa päästä tutkimaan pinnanalaista maailmaa. Se ei vaadi pitkää opiskelua. Pitää vain oppia ja luottaa putken kautta hengittämiseen ja sen tyhjentäminen puhaltamalla. Lämpimillä vesillä harrastukseen riittää vain maski ja snorkkeli. Mutta yleensä Itämeressä on hyvä käyttää märkäpukua, joita myydään ajoittain jopa Lidl:ssä muutamalla kympillä. Märkäpuku on loistava kapine kaikille, vedessä lotraaville, varsinkin lapsille! Mutta pitempään vedessä oleskeluun suosittelen vähintään 5 mm:n paksuista pukua, huppua ja hanskoja sekä räpylöitä, joiden avulla liikkuminen on paljon ketterämpää. AIDA järjestää vapaasukelluskursseja. Itämeressä elämä on runsainta juuri 1-5 metrin syvyydessä, jossa valoa riittää. Kokeneempi pintasukeltaja haluaa myös pinnan alle ja silloin tarvitaan painovyötä, sillä märkäpuku kelluttaa. https://www.sukeltaja.fi/content/fi/11501/56189/Vapaasukellus.html Meriharrastusopas Vesi elementtinä ja meri pelikenttänä tarjoavat lukemattomia, ekologisia harrastusmahdollisuuksia. Jääkauden muovaama, ainutlaatuinen rannikkomme ja saaristomme kutsuvat tutkimusmatkoille ja luontoelämyksiin – koko elämän ajaksi. Voit meloa tai suppailla saaristoon. Vapaana puhaltavat tuulet kiidättävät leijoja ja purjeita ja vauhdinnälkäiset saavat merellisiä haasteita. Veden alla odottaa oma maailmansa ja täysin erilainen luonto tutkittavaksi. Seikkailut voivat jatkua syvyyksiin, jossa odottaa ainutlaatuinen, vedenalainen kulttuuriperintö: tuhansia, poikkeuksellisen hyvin säilyneitä laivojen hylkyjä, historiaa satojen vuosien takaa ja jopa oikeita aarrelaivoja. Jos talvi suo, seikkailut jatkuvat jääkannella purjehtien, luistellen, kalastaen. Itämeri on suuri seikkailu! Seuraavasta ITE-merentutkija ja elokuvantekijä Ari Heinilän kokoamasta meriharrastusoppaasta löydät yli parikymmentä meriharrastusta. Kukin harrastus on arvioitu kustannusten sekä vaativuuden osalta asteikolla 1–5. Jokaista lajia voi harrastaa omalla taitotasolla, ilman hifistelyä. Löydä oma meriharrastuksesi ja linkkejä eteenpäin. Myös Arskan YouTube-vlogissa on videoita ja tarinoita useista meriharrastuksista. Löydä oma meresi ja nauti siitä! LAITESUKELLUS Maapallosta 2/3 on veden peittämää. Laitesukellus avaa tämän, pitkälle tutkimattoman ja jännittävän maailman. Sukelluslaitteiden avulla maailma avartuu ja Itämerikin näkyy uudessa valossa. Vaikka meillä ei olekaan trooppisten vesien koralliloistoa, näkyvyyden ollessa hyvä, vesillämme riittää tutkittavaa ja pinnanalaista kauneutta. Itämeri kätkee myös kadonnutta historiaa, tuhansia hylkyjä vuosisatojen takaa, jotka ovat usein säilyneet hämmästyttävän hyvin, koska meillä ei ole laivamatoa nakertamassa puuta. Vielä on oikeita aarrelaivoja, jotka odottavat löytäjäänsä kuten Hanneke Vromen holkki, joka upposi arvolastissa vuonna 1468. Laitesukellus vaatii auktorisoidun koulutuksen, joka maksaa kotimaassa kuivapukukoulutuksena n. 600 euroa. Ulkomailla kurssin saattaa saada vajaassa viikossa neljän sadan pintaan, mutta kotimaassa saatu koulutus antaa paremmat valmiudet kotivesiimme. https://www.sukeltaja.fi/ http://www.hylyt.net HARPPUUNAKALASTUS Harppuunakalastus tai sukelluskalastus on vedenalaista metsästystä. Pintasukelluksesta on lyhyt tie harppuunakalastukseen. Tämä harrastus on jännittävää ja vaativaa. Tekniikan lisäksi on tunnettava kalojen käyttäytymistä. Myös harppuunan käsittely vaatii harjoittelua ja huolellisuutta. Mestarit pystyvät pidättämään henkeä useita minuutteja, sillä kalaa kytätään usein pohjassa. Toki joskus saalista saa pinnaltakin ampumalla. Varustukseen kuuluu paksu, mutta notkea märkäpuku joka voi olla camo-väritetty. Sen lisäksi tarvitaan huppu, hanskat, räpylät, maski ja snorkkeli sekä pieni sukelluspuukko kalan lopettamiseksi. Itse harppuunapyssy voi olla paineilmalla toimiva tai perinteinen, kuminauhaviritteinen. Eri tehokkuuksia, pituuksia riittää sekä myös valinnan varaa harppuunakeihäissä, riippuen saaliskaloista. Harppuunakalastaja tarvitsee myös asianmukaiset kalastusluvat. https://kalastus.com/ PURJELAUTAILU Purjelautailu on vauhdikas ja sporttinen imago. Kovimmat tekijät heittävät voltin isoista aalloista tai saavuttavat 100 km/h nopeuksia! Mutta se on myös rauhallinen ja mukava tapa nauttia meriluonnosta, eikä purjelautailusta nauttiakseen tarvitse olla huippukuntoinen nuori. Temppuilu on nuorten hommaa, mutta purjelautailusta voi nauttia muillakin tavoin, esimerkiksi retkeillen ja luonnosta nautiskellen tuulten kuljettamana. Lajin perusteet kannattaa opetella kurssilla ja sopivan helpoilla välineillä. Nyt on mm. tarjolla kantavia ja helppokäyttöisiä retrolautoja. Alku vaatii sitkeyttä, mutta viikon harjoittelun jälkeen pitäisi jo onnistua perusajo. Laudan lisäksi tarvitaan purje, puomi, masto sekä trapetsiliivit ja märkäpuku. Investointi on sen verran suuri, että kannattaa opetella vuokravehkeillä, jotta on varma, että tässä on uusi harrastukseni. Lauta kulkee auton taakkatelineellä. https://www.xn--sneuvos-5waa.fi/ https://purjelautaliitto.fi/ LEIJALAUTAILU Leijalautailu on levinnyt räjähdysmäisesti. Ei ihme, sillä sehän on valtavan hauskaa, ja sitä voi harrastaa ympäri vuoden täällä Suomessa: vesillä, jäällä, avotuntureilla kun alle vaihdetaan laudan sijaan sukset tai lumilauta. Leijassa on paljon voimaa, minkä takia alkuun kannattaa käydä kurssit. Näin pääsee vähimmillä kolhuilla ja välinetappioilla. Tasaisella, lumen kattamalla jäällä, jossa kitka on pieni, opettelu sujuu helpoiten. Leijan käsittelyä voi harjoitella pienellä, opetusleijalla. Leijaa ohjataan käsissä pidettävällä puomilla ja varsinainen veto kohdistuu valjaissa olevaan koukkuun, joten leijassa ei ”roikuta” käsien varassa. Vedessä tarvitaan enemmän leijavoimaa kitkan voittamiseksi. Kesäleijailuun Itämerellä tarvitaan tietenkin märkäpuku, pelastusliivit, kypärä ja sopivan kokoinen leija, valjaat sekä lauta. Alkuun pääsee yhdellä leijalla, mutta innokkaalla harrastajalla on usein kolme erikokoista leijaa, jotka kattavat lähes kaikki tuuliolosuhteet kevyimpiä tuulia lukuun ottamatta. https://spll.fi/leijalautailu/abc/aloittaminen/ LAINELAUTAILU Itämeressäkin aallot ”breikkaavat” myrskyjen aikaan ja jälkeen niin, että lainelautailijat pääsevät liukumaan vetten päälle. Suomi-surffista on tullut käsite. Siihen kuuluvat olennaisena osana karuus ja sisu sekä huono hyötysuhde toisin kuin Balin aalloilla. Parikin siivua seisten korvaavat kaiken vaivan ja palelun. Lainelautailu kannattaa opetella lämpimissä vesissä, sillä kotimaiset, hankalat aallot vaativat taitoa. Täällä tarvitaan paksu, notkea märkäpuku ja sitkeyttä ja sisua. Harrastuksen alussa, varsinkin ulos, läpi aaltojen melominen mahallaan on rankkaa. Mutta kaikki kovalla vaivalla saavutettu maistuu parhaalta! https://laudalle.wordpress.com/2018/08/12/surf-sm-2018/ BOOGIE BORD BODY SURF Bodysurf ei ainakaan ole välineurheilua – tarvitset vain vartalon, uimataidon ja -housut. Isot, sopivasti kaatuvat aallot ottavat sinut kyytiin, kun osaat uiden kiihdyttää uiden sopivalla hetkellä tai pohjasta ponnistamalla niiden mukaan. Toimit sitten ”lainelautana”. Ohjaat käsillä, joita on hyvä pitää edessä tai sivuilla kasvattamassa liukupintaa. Bodysurf on mainiota liikuntaa, johon yhdistyy myös tehokas vesihieronta. Boogieboard on taas noin metrin mittainen lauta, joka tulee ylävartalon alle parantamaan liukua aalloilla. Tässä lajissa käytetään usein lyhyitä räpylöitä helpottamaan alkukiihdytystä. Viileissä vesissä on tietenkin mukava pukea märkäpuku. Nykyään boogieboard -lautoja saa kesäisin esim. Lidlistä, Biltemasta. KAJAKKIMELONTA Kajakki on mukava tapa retkeillä ja liikkua merellä. Sillä pääsee luontoa lähelle. Kajakissa kulkevat retkivälineet ja reissuja voi ulottaa näin pidemmällekin. Perus melontatekniikan oppii nopeasti, mutta turvallisuuspuoleen on syytä perehtyä huolella, sillä kaatuminen on aina mahdollista. Aloittelijan ei kannata liikkua yksin. Kurssi ei ole pahitteeksi. Taitava meloja pärjää kajakilla myös kovassa kelissä ja surffailee nautiskellen aaltoja ja tarvittaessa pyöräyttää katolleen menneen kajakin takaisin oikein päin. Merimeloja tarvitsee melan lisäksi aukkopeitteen, joka estää aaltojen pääsemisen istumatilaan. Nykyään saa aloittelijan kajakkipaketteja varsin kohtuuhintaan ja sellaisesta on iloa pitkäksi aikaa. Edulliset kajakit ovat usein ”riisuttuja”. Niissä ei ole mm. vesitiiviitä, kelluttavia laipioita. Turvallisuuden takia on hyvä varustaa tällainen kajakki esim. ilmatäytteisillä säkeillä joita on saatavilla erityisesti tähän tarkoitukseen. Mutta tällaisella, laipiottomalla kajakilla on syytä pysyä rantojen lähellä. Ne eivät ole suunniteltu avomerimelontaan. https://www.melontajasoutuliitto.fi/ http://www.melontaopas.fi/ https://merimelojat.sporttisaitti.com/ SUPPAILU Suppailu, seisaallaan melonta on ihmeen nuori laji, vaikka yksinkertaisuudessaan sitä on harrastettu jo aiemminkin esim. vanhalla purjelaudalla. Suppilautahan muistuttaa pitkälle purjelautaa, mutta on selvästi vakaampi ja kantavampi. Erikoismela on kevyt, joskus pituudeltaan säädettävä. Suppailu tyynellä kelillä on varsin leppoisaa. Parhaimmillaan se on kirkkaassa vedessä, jossa voi meloessa myös tutkia vedenalaista luontoa. Tekijät selviävät kovissakin keleissä ja surffaavat aaltoja. Suppivuokraamoja löytyy nykyisin monesta paikkaa ja lajiin kannattaakin tutustua osaavien opastuksella. Lautoja löytyy pumpattavista, reppuna kulkevista laudoista aina puusta valmistettuihin. Karkuremmi ja pelastusliivit ovat paikallaan merellä liikuttaessa. Kaveri tuo myös turvallisuutta suppailuun. Investointina välineet ovat muutaman sadan luokkaa ja niinpä suppailusta onkin tullut näkyvä osa Suomen kesää. https://purjelautaliitto.fi/uutiset/sup/ https://www.finssf.fi/ BOULDEROINTI Paljas kallioluoto on luonnon kuntosali. Monesti luotojen ja saarien eteläpäädyistä löytyy rosoisia, jäkälästä puhtaita kallioseiniä. Niissä on halkeamia, kielekkeitä, nipukoita ja listoja, joista saa otteen ja jalan sijan. Boulderointi voi alkaa. Se on kiipeilyä siirtokivillä, matalammilla kallioseinillä, jota kukin voi harjoittaa omalla tasollaan kun vain turvallisuudesta huolehditaan. Sitä voi harrastaa paljain jaloin, lenkkareissa, mutta lajiin harjaantuneilla on jaloissaan kiipeilytossut, vyötäisillä magnesiumpussi ja joskus seinän alla patja, joka pehmittää putoamiset. Kypäräkään ei ole pahitteeksi. Useimmiten seinällä liikutaan matalalla, maksimissaan muutaman metrin korkeudessa ja horisontaalisesti. Laji kehittää koordinaatioita, voimaa ja elastisuutta. Kaiken kaikkiaan se on erinomaista liikuntaa. Se kehittää myös ongelmanratkaisukykyä, sillä pienen funtsailun jälkeen, mahdotonkin este voidaan voittaa. Boulderointi on levinnyt myös sisäharrastukseksi kiipeilytiloihin, mutta mikään ei voita taiteilua kauniilla luodolla, merilintujen säestäessä liikkeiden harmoniaa. http://www.climbing.fi/content/boulderointi ONKIMINEN Suomalaiseen kesäidylliin on aina kuulunut mato-onki. Onkiminen on ilmaista, sillä se ei vaadi kalastuslupia, se kuuluu jokamiehenoikeuksiin. Liero vain koukkuun ja kohoa tuijottamaan -varsin rauhoittavaa puuhaa. Voisi olla myös hyvää hoitoa someriippuvaisille. Tässäkin lajissa kyllä löytyy hifistelijöitä ja taitureita sekä tietenkin kilpailuja, jos perinteinen ei riitä. Ilmainen vapa syntyy puukolla sopivasta vesakon näreestä. Muutaman euron koukku ja koho ovat olleet kesäisten huoltoasemien vakiotarjontaa. Parhaat vavat valmistetaan hiilikuidusta, mutta lasikuituisia saa hieman halvemmalla. Syötiksi kelpaavat kastemadon lisäksi pikkukalat, toukat ja jopa pullataikina. Markkinoilla on myös lieroja muistuttavia synteettisiä kestosyöttejä. Petokalat pitävät enemmän liharuuasta kun taas särkikaloille kelpaa muukin sapuska. Kireitä siimoja! https://kalastusluvat.kalapaikka.net/tarvittavat-kalastusluvat https://www.vapaa-ajankalastaja.fi VAPAKALASTUS Vapakalastus vie lähelle luontoa ja se on jännittävää. Kun kala iskee ja tunnet sen vavahtelevassa vavassa, et voi jäädä kylmäksi. Vapakalastusta voi harjoittaa rannalta tai veneestä käsin. Kalan voi syödä tai vahingoittumattoman laskea takaisin mereen, kuten haluaa. Saaliskaloille on määritetty myös mitat, jonka alittavat pitäisi päästää takaisin mereen. Harrastuksen alkuun pääsee varsin edullisesti, mutta himoharrastaja saa upotettua välineisiin satoja, jopa tuhansia euroja. Perhokalastus on ehkä jaloin muoto vapakalastuksen maailmassa. Vapakalastus, jossa käytetään viehettä tai perhoa, vaatii kalastusluvan. Metsähallitus myy hallinnoimilleen merialueille lupia, jotka maksavat 25 euroa/perhe. Alle 15-vuotiaalle ja yli 65-vuotiaille lupa ei maksa mitään. https://kalastusluvat.kalapaikka.net/tarvittavat-kalastusluvat https://www.vapaa-ajankalastaja.fi LAJIKALASTUS Fongauksessa tavoitteena on saada koukutettua, siis ongittua mahdollisimman monta kalalajia. Itämeressä elää 42 eri lajia. Fongaus vaatii lajituntemusta niin, että tuntee kalojen elinympäristöt ja -tavat, sekä ravinnon. On tietenkin lajeja, jotka eivät koukkuun ota ja ne saa pyytää muiden aktiivivälineiden, kuten haavin tai käden avulla. Fongarit keräävät lajeista pisteitä ja vuosipisteitä ja lajia voisi näiltä osin verrata lintubongaukseen. Siinä voidaan myös kilpailla yksilöinä tai joukkueena. Fongarilla on yleensä kaksi vapaa: tavallinen onkivapa sekä reilun metrin mittainen lirkkivapa syötteineen pienten kalojen täsmäongintaan. Lirkintä tapahtuu useimmiten otsalampun valossa, kun kalat ovat tulleet lepäilemään matalaan. https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/fongaus/ LINTUTARKKAILU Lintujen tarkkailu, tunnistaminen on ikiaikainen luontoharrastus, sillä linnut ovat varsin näkyvä osa luontoamme. On riemastuttavaa oppia tuntemaan näitä upeita luontokappaleita, niiden käyttäytymistapoja, laulua ja mielipaikkoja. Jokavuotinen kevät- ja syysmuutto ovat juhlallisia tapahtumia kun monisatapäiset parvet kokoontuvat ja lähtevät ylittämään merta. Bongaus on yksi intohimoinen tapa harrastaa lintuja ja se vie harrastajaa eri puolille Suomea. Usein myös meren äärelle, sillä osa lajeista pesii saaristossamme ja rannikolla. Bongari yrittää havaita mahdollisimman monta lintulajia. Suomessa on tehty havaintoja yli 470 lajista. Lintubongaus oli ennen varsin miesvoittoinen harrastus, mutta nykyään uusista harrastajista puolet on naisia. Tarvitset vain kiikarit ja hyvän lintukirjan. Myös kaukoputki on hyvä apu lintujen havaitsemiseksi. https://www.birdlife.fi/ VALOKUVAUS Meri sen eri vaatteissa on kuin alati muuttuva taideteos. Miten sinä näet sen? Luontokuvaajalle meri on laaja, moniulotteinen pelikenttä, jonka ehkä haastavin osuus löytyy pinnan alta. Vesiharrastukset ovat myös varsin kuvauksellisia eri kuvakulmista. Nykysin, kun lähes jokaisella on kännykkäkamera, tämä harrastus on helpompaa kuin koskaan. Kännylle saa tallennettua meritunnelmaa ja otettua hienoja videopätkiä. Mutta usein eläinten, lintujen, hylkeiden tai kalojen kuvaamiseen tarvitaan jo lajituntemusta, järeämpää kalustoa sekä taitoa. Vesitiiviit toimintakamerat ja ilmoilla leijuvat droonit ovat luoneet uusia kuvakulmia. Kuvaus antaa uutta sisältöä luontoliikkumiselle merellä. https://digi-kuva.fi/valokuvaus/luontokuvat RETKILUISTELU Hyvät teräsjäät tarjoavat elämyksen, joista harva jää kylmäksi. Pitkäteräisillä luistimilla ja tukevilla kengillä varustettu retkiluistelija nauttii vauhdikkaasti luonnosta ja maisemien vaihtumisesta. Jos osaa luistella normaalivehkeillä, niin myös retkiluistimilla homma lähtee pian sujumaan. Tekniikka ei ole ongelma. Retkiluistelussa turvallisuus on tietenkin etusijalla, minkä takia tarvitaan opastusta ja kokeneita retkikavereita. Kursseilla voi opetella näitä asioista, mutta vain kokemus tekee mestarin, joka osaa lukea jäätä ja tuntee vaarapaikat sekä pelastamistaidot sekä varusteet. Jäillä ei tulisi liikkua yksin, sillä kylmään veteen putoaminen voi olla shokki ja jäälle ei ehkä päästä omin avuin, vaikka jäänaskalit olisivat käsillä. Ne ovatkin ehdoton varuste samoin kuin heittoliina ja reppuun vesitiiviisti pakatut vaihtovaatteet sekä jäänkoetinsauva. https://www.suomenlatu.fi/ulkoile/lajit/retkiluistelu SIIPIPURJEHDUS Sileillä teräsjäillä siipipurjehdus on yksi hauskimmista harrastuksista. Suomalaiset kehittivät parikymmentä vuotta sitten Skimbat-siiven, joka myöhemmin ristittiin Kitewingksi. Se on koottava, käsin pidettävä, noin neljän neliön siipi, joka kiskoo luistelijaa, suksin tai lumilaudalla liikkuvaa pitkin jääkantta. Kovalla tuulella vauhti voi olla päätä huimaava. Sen viemänä voi tehdä pitkiäkin reissuja jäällä. Parikymmentä vuotta sitten kiisimme siipien avulla Espoosta Hankoon ja Päijänteen päästä päähän. Suomalainen Kitewing kootaan purjeesta ja putkirungosta vajaassa kymmenessä minuutissa. Siihen voi asentaa myös trapetsinarut, jotka kytketään valjaisiin, jolloin rasitus käsiltä vähenee. Tämä on hyvä ratkaisu varsinkin retkeiltäessä. Nyt markkinoille on tullut myös ulkomaisia, ilmatäytteisiä siipiä, joka kulkee repussa. https://kitewing.com/ JÄÄPURJEHDUS Merijäillämme on nähty vuosikymmenten varrella monenlaisia ja kokoisia jääpursia, jotka kiitävät luistinterien varassa huimaa vauhtia. DN on yleisin yksin purjehdittava jääpursi. Kolmen luistinterän varassa kiitävä vanerikaukalo saavuttaa yli satasen nopeuksia. Ajoasento on kuin formula-autossa, ehkä hieman epämukava ja puomia on väisteltävä käännöksissä. Sopivia kelejä on suhteellisen harvassa, mutta silloin vauhdinnälkää voi tyydyttää tällä vehkeellä. 6,5 neliön purjeella varustettu DN on myös kansainvälinen kilpailuluokka, joten vaativa harrastus sopii mainiosti esimerkiksi kilpapurjehduksen talvijatkoksi. Myös purjelautarikeille on kehitetty kelkkoja, jolla harrastusta voi jatkaa talvikeleillä. Ne vaativat suhteellisen paljasta jäätä, jolla ei saa olla liikaa lunta. Myös tässä lajissa kilpaillaan. https://www.icesailing.fi/ LEIJAHIIHTO Leija vetää tietenkin myös talvella ja kitka on pienempi kuin vesillä liikuttaessa. Luistimet, sukset tai lumilauta vain alle ja menoksi. Patjaleijat ovat kätevämpiä talvella kuin pumpattavat leijat. Leijalla voi tehdä pidempiäkin retkiä, mutta silloin on varauduttava tuulen tyyntymiseen. Kun mukana on teleskooppisauvat ja alla esimerkiksi telemark -sukset voi aina lykkiä loppumatkan. Leijahiihto/lautailu tekee harrastuksesta ympärivuotisen eikä monikaan laskettelija tai lumilautailija joudu tekemään lisäinvestointeja. Mutta kun harrastus menee pidemmälle, kannattaa hankkia patjaleijoja talvikauteen. https://purjelautaliitto.fi/uutiset/leijalautailu/ PILKKIKALASTUS Kairaa reikä jäähän, ota mukava asento leirituolilla, laske pilkki avantoon lähelle pohjaa ja ala nypyttää. Hyvällä tuurilla tai taidolla kala löytyy jäänkin alta. Pilkkiminen kuuluu meille jokamiehenoikeuksiin eikä se vaadi kalastusmaksuja. Välineiksi tarvitaan edullinen pilkkionki siimoineen, pilkki, jonka tehoa voidaan tehostaa erilaisilla syöteillä. Jääkaira on ehkä kallein investointi, mutta kevätjäillä voi luuhata muiden kairaamilla ja hylkäämillä avannoilla, joten oma kaira ei aina ole välttämättömyys. Sohjokauhalla kaapaistaan reikä puhtaaksi. Pilkkiminen on rauhoittavaa ajanvietettä luonnossa, jonka bonuksena voi saada evästä pöytään. AVOMERI- JA AVANTOUINTI Merellä vettä riittää kauhottavaksi. Märkäpuvussa tarkenee tehdä pidempiäkin lenkkejä. Aloittelijan on syytä pysyä rannan tai veneen tuntumassa. Yksin uijan on huolehdittava omasta näkyvyydestä vesiliikenteen takia. Avovesiuinnissa on myös kilpailutoimintaa. Talvella mikään ei piristä niin kuin avantouinti. Jos olet nuutunut töiden jälkeen, käy avannossa ja olet uudesti syntynyt. Avantouinnilla on paljon hyviä terveysvaikutuksia, mutta esim. sydänsairaille sitä ei suositella. http://avovesiuinti.fi/ SUOJELUTOIMINTA Jos rakastat mertamme, ympäristötyö sen hyväksi voi olla varsin antoisaa. Minun mereni ry:n lisäksi myös monet muut ympäristöyhdistykset tekevät työtä yhteisen meremme hyväksi, kuten WWF, John Nurmisen säätiö, Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto jne. Nämä järjestävät muun muassa talkoita ja keräävät varoja isompiin projekteihin. On myös monia paikallisia projekteja, kuten Minun mereni Operaatio Täktominlahti Hankoniemellä, joihin voi osallistua. Mahdolliset öljykatastrofit uhkaavat mertamme jatkuvasti ja vapaaehtoisia valmiusjoukkoja tarvitaan. Roskia ja muovia on korjattava rannikolta ja saaristosta. Mereen valuvien ravinteiden torjuntatyössä ja rehevöityneiden alueiden kunnostamisessa riittää työsarkaa vapaaehtoisille. Kysy ympäristöjärjestöiltä ja liity joukkoihin! https://wwf.fi/vapaaehtoistyo/talkooleirit/ http://www.luontoliitto.fi/itameri/mita-tehda https://www.sll.fi/mita-me-teemme/vedet/tavoitteemme/itameri/ KEVYTVENEPURJEHDUS Purjehdus ei välttämättä ole saavuttamattoman kallis ja vaativa harrastus. Kevytveneissä on kippaava tai nostettava köli, kuten kaikkien tuntemassa optimistijollassa. Moni onkin saanut nuorena oppia purjehduksen alkeet tuolla ”pähkinänkuorella”, mutta kevytveneistä löytyy varsinaisia vauhtihirmujakin, vaikka ei puhuta nyt foilaavista raasereista. Laser, 49er ovat monelle tuttuja kilpajollia. Kaksirunkoiset katamaraanit ovat nopeimpia pursia. Useat kevytveneet ovat yksin purjehdittavia, osa kaksin, mutta joillain on voi seilta kolmekin sopivissakin olosuhteissa. Kevytvenepurjehtija selviää harvoin kuivana, jos keli on yhtään kovempi. Sen takia hänen on hyvä sonnustautua märkä- tai kuivapukuun kylmissä vesillä. Kevyt köli ei aina este kaatumistakaan, mutta nämä veneet saa pystyyn omin avuin. Niissä on kelluttavat elementit. Monilla jollilla voi tehdä vain päiväretkiä. Kuvassa olevassa Still 525:ssä on sen verran kannellista säilytystilaa, että yö retketkin ovat mahdollisia. Monesti käytetty kevytpursi on hyvä, arvonsa säilyttävä sijoitus. Joka paikkakunnalta löytyy pursiseura, joka järjestää alkeiskursseja. Tuulta purjeisiin! https://spv.fi/

Minun mereni ry on rannikkoseudun ympäristöhankkeiden toimeenpanija sekä lapsia ja nuoria innostavan, merellisen ympäristökasvatuksen mahdollistaja. Haastamme Itämerityöhön rannikkopaikkakuntien erilaisia yhteisöjä ja houkuttelemme merikansan tarttumaan yhdessä toimeen – sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Minun mereni ry Meriharrastajien perustama yhdistys. Elokuvantekijä ja ITE-merentutkija Ari Heinilän innostus Itämereen käynnisti Minun mereni -liikkeen Elokuvantekijä ja itse oppinut Itämeri-tutkija Ari Heinilä lumoutui Itämerestä jo 40 vuotta sitten ja alkoi dokumentoida tutkimusmatkojaan. Minun mereni -käsite sai alkunsa Heinilän innostuksesta Itämereen. Hänen meriseikkailuistaan on syntynyt lukuisia dokumenttielokuvia, kuten rannikkopaikkakunnilla huikean vastaanoton Itämeripäivänä 29.8.2024 saanut ja edelleen yhä uusia yleisöjä lumoava Minun mereni -elokuva . Hangon Täktominlahdella, mökkirantansa lähellä, Heinilä on seurannut jo 15 vuoden ajan, miten entinen kalojen kutupuro on muuttunut viemäriksi. Ojitetulta suoalueelta ja maanviljelyksiltä valuu mereen rehevöittäviä päästöjä. Heinilän johdolla paikalliset asukkaat perustivat vuonna 2010 Täktomin hoitoyhdistyksen suojeltua lahtea pelastamaan. Yhdistys on rakentanut muun muassa kaksi pientä kosteikkoa merelle laskevan valuman vähentämiseksi. Ari Heinilä on palkittu työstään Täktominlahden hyväksi vuonna 2013 Länsi-Uudenmaan ympäristöpalkinnolla ja vuonna 2016 Hangon Ympäristöpalkinnolla. Meriharrastuksien inspiroimaa itämerityötä ja ympäristökasvatusta Heinilän aloitteesta joukko aktiivisia meriharrastajia perusti vuonna 2022 Minun mereni -yhdistyksen, jonka tavoitteena on Täktomträsket-suon ennallistaminen. Hankkeella estetään ravinteiden ja humuksen aiheuttama Täktöminlahden ja Hankoniemen rannikon rehevöityminen. Vastaavia ongelmakohtia löytyy muistakin rannikkopaikkakunnista ja myös niissä tarvitaan konkreettisia, eri tahot yhteen kokoavia hankkeita maalta merelle koituvan kuorman pysäyttämiseksi. Minun mereni -yhdistyksen tavoitteena on houkutella koko Suomen Itämeren rannikkoseutu yhteistyöhön ja auttaa rannikkopaikkakuntia vaikuttavien Itämeri-hankkeiden toimeenpanoissa. Lisäksi haluamme innostaa kaikkia löytämään Heinilän tavoin mahdollisuuksien Itämeren, kiehtovan meriharrastuksen ja siten myös oman tapansa tulla mukaan merensuojeluun . Kannustamme jokaista oman henkilökohtaisen merisuhteen löytämiseen Itämeren suojelun, meriharrastamisen ja ympäristökasvatuksen avulla . Minkälainen on sinun meresi? Minun mereni luo ja tarjoaa mahdollisuuksia oman merisuhteen vahvistamiseen – ihan jokaiselle! Tutustu toimintaamme Minun mereni ry Meriharrastajien perustama Minun mereni -yhdistys innostaa kaikkia löytämään mahdollisuuksien Itämeren ja luomaan oman henkilökohtaisen suhteensa mereen. Olemme paikallisten ympäristöhankkeiden ja Itämeri-yhteistyön toimeenpanija sekä lapsia ja nuoria puhuttelevan, merellisen ympäristökasvatuksen mahdollistaja. Toimintamme ytimessä on Suomen Itämeren rannikkoseutu. Teemme yhteistyötä meriharrastajien, rannikon asukkaiden, ympäristöjärjestöjen, rannikkokaupunkien ja -kuntien, asiantuntija- ja yhteistyötahojen kanssa. Haastamme, houkuttelemme ja verkostoimme meri-ihmiset yhteistyöhön niin paikallisiin kuin valtakunnallisiinkin tutkimus-, ennallistamis- ja suojelutoimintahankkeisiin. Tavoitteenamme on saada maalta merelle koituva rasitus kuriin. Toimintamme keskittyy maamme rannikkoseudulle Toiminta-alueemme Maamme ulkoraja Maalta merelle koituva rasitus saadaan kuriin rannikkoseudun yhteistyön ja konkreettisten toimeenpanojen avulla. Hallitus Minun mereni hallitus koostuu meri-ihmisistä, jotka ovat tavanneet toisensa aaltojen pärskeessä. Ari Heinilä Hallituksen puheenjohtaja Suhteeni mereen on syvä, kunnioittava, utelias ja toiveikas. Pinnan alla on toinen, suurelta osin tutkimaton maailma. Itämeri on minulle suuri seikkailu ja löydän siitä lähes viikoittain uusia sävyjä. Max Alftan Hallituksen jäsen Itämeri on minulle rakas, sillä olen viettänyt elämäni sen rannoilla sekä saaristossa, ja se on antanut minulle paljon. Haluan tehdä osani sen suojelemiseksi, jotta tulevat sukupolvet voivat nauttia sen kauneudesta. Mikko Salminen Hallituksen jäsen Koko elämäni meri on antanut minulle suunnattomasti energiaa ja ymmärrystä luonnon tärkeydestä ja mahdollisuuksista. Haluan jakaa tätä innostusta ja osaamista meidän ihmisten ja Itämeren hyväksi. Marja Salokangas Hallituksen jäsen Lapset ja nuoret ovat inspiraationi! Turvallisuus, hauskuus ja elämykset – niistä syntyy mielenkiinto oman ympäristön hyvinvointiin ja sen huolenpitoon kaikkina vuodenaikoina, sekä maalla että merellä. Kai Mäkelä Hallituksen jäsen Meri on minulle mielenrauhan, inspiraation ja seikkailun lähde. Haluan innostaa muita löytämään ja kokemaan oman merensä. Näin voin antaa takaisin ja edistää meren hyvinvointia. Uffe Tollet Hallituksen jäsen Koko ikäni olen ollut merellä ja meressä. Kokemukseni ovat syventäneet ymmärrystäni siitä, miten tärkeää työmme meren hyvinvoinnin eteen on. Itämeri on Minun mereni – Östersjön är Mitt hav. Ota yhteyttä Merikummit Utelias toimittaja ja ITE-merentutkija Ari Heinilä on tutustunut meriharrastuksiensa lomassa moniin mielenkiintoisiin meri-ihmisiin. Osa heistä on lähtenyt tukemaan Minun mereni -toimintaa merikummina. Merikummit seikkailevat Arskan vlogeissa ja ovat mukana myös erilaisissa Minun mereni -tempauksissa. Näyttelijä Martti Suosaloa, Irina Björklundia ja Taneli Mäkelää kuullaan Minun mereni -elokuvan kertojaääninä. Martti Suosalo Näyttelijä, komeljanttari Martti Suosalo on noussut barrikadeille puolustamaan köyhtyvää luontoa ja merta. Oman merensä Suosalo löysi purjehduksen kautta. Huoli monimuotoisuuden kadosta pulppuaa hänen Starman-monologissaan. Taneli Mäkelä Näyttelijä Taneli Mäkelä on pyhittänyt kaikki kesänsä merelle, jonka saaristossa hän seikkailee ja lataa akkuja vaimonsa kera. Pekka Tuuri Palkittu mestarikuvaaja Pekka Tuuri viettää suuren osan elämästään veden alla. Vedenalaiskuvaus on hänen intohimonsa ja kutsumuksensa. Meri on hänen innoittajansa. Tapio Lehtinen Tapio Lehtinen on kiertänyt purjeveneellä 3,3 kertaa maailman ympäri ja teki barnaakkelit tutuksi suomalaisille. Maailman meret ja oma Itämeri ovat miehen koti, josta hän kantaa suurta huolta. Marko Röhr Tuottaja ja ohjaaja Marko Röhr tallensi Itämeren vedenalaista kulttuuriperintöä upeaan TV-sarjaansa Hylyt (1996). Markosta on sittemmin kasvanut äänekäs luonnon puolestapuhuja, myös meren. Inkeri Pekkanen ”Roskapostia Hangosta” on jo käsite, joka yhdistetään rantojen ja saarten omatoimiseen siivoamiseen. Inkeri Pekkanen on tehnyt sitä jo yli 10 vuotta sukeltajapuolisonsa kanssa. Veikka Gustafsson Vuorikiipeilijä Veikka Gustafsson on yrittäjä ja majakan herra. Kallbådan majakka on hänen linnansa ja sitä ympäröivä meri erämaa, johon hän ei koskaan kyllästy. Mikael Hyryläinen Palomies Mikael Hyryläinen on merten monitaituri kaikissa tuulilajeissa. Harvinaisen tyvenen hän nauttii meloen tai sukeltaen. Johanna Nordblad Johanna Nordblad on Netflix-tähti ja kolmen eri vapaasukellusluokan maailmanennätyksen tekijä. 103 metrin sukellus jääkannen alla on niistä kuuluisin. Hänellä on myös oma rakkoleväpuutarha! Irina Björklund Irina Björklund on viettänyt kaikki kesät Porvoon saaristossa ja herännyt joka aamu ihanaan lokkien kirkunaan. "Se on maailman kaunein ääni”, todistaa monipuolinen muusikko ja näyttelijä.

Minun mereni on elokuvantekijä Ari Heinilän runollinen kuvaus meren ja ihmisen ainutlaatuisesta vuoropuhelusta, jossa meri on pääosassa ja ihminen sivuosassa. Elokuva kutsuu katsojan sukeltamaan syvyyksiin, kulkemaan saariston sokkeloissa ja kohtaamaan meren eri kasvot – myös sen kaltoin kohdellun puolen. Tarinaa kuljettavat eteenpäin Minun mereni -merikummit Irina Björklund, Martti Suosalo ja Taneli Mäkelä, joiden mukana pääsee näkemään ja kokemaan meren läheltä. Koko Suomen rannikkoseutu yhdisti todennäköisesti ensimmäistä kertaa historiassaan voimansa, kun Minun mereni -elokuva esitettiin Itämeripäivänä 29.8.2024 ja seuraavan viikonlopun aikana kaikissa Suomen Itämeren rantakaupungeissa, viidessä rannikkokunnassa ja Rovaniemellä. Minun mereni on elokuvantekijä Ari Heinilän runollinen kuvaus meren ja ihmisen vuoropuhelusta, jossa meri on pääosassa ja ihminen sivuosassa. Elokuva vie seikkailemaan veden syvyyksiin ja puikkelehtimaan saariston sokkeloihin. Vesillä liikkuja törmää meren moniin kasvoihin, myös kaltoin kohdeltuun ystävään. Tarinaa vievät eteenpäin Minun mereni -merikummit Irina Brjörklund, Martti Suosalo ja Taneli Mäkelä . Lauluntekijä Timo Kiiskisen ja Timo Hietalan luoman Minun mereni -tunnuskappaleen esittävät Irina Björklund ja Värttinän naiset . Merellisen musiikin elokuvaan on säveltänyt Sibelius Akatemian säveltäjä kouluttaja Pasi Lyytikäisen kokoama ryhmä lahjakkaita nuoria: Erke Eriksen, Jenni Isoaho ja Airi Salmela . Hankeaika: 28.11.2023– Tilanne: Elokuva valmistui elokuussa 2024, ensi-ilta Helsingissä 26.8.2024. Vuonna 2025 elokuva on Koulukinon ja Ulkoministeriön (Suomen edustustojen) sekä Suomi-koulujen käytössä ulkomailla. Toteuttajat: Motion Oy / Ari Heinilä ja Minun mereni ry Rahoittaja: Weisell säätiö, Ålandsbanken Itämeriprojekti, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Svenska kulturfonden, Ympäristöministeriö, Konstsamfundet Yhteistyökumppanit: Matila Röhr Productions Oy Yhteyshenkilö: Toiminnanjohtaja Karri Kivelä karri.kivela@minunmereni.fi +358 41 317 9550 Tavoitteet: Elokuvan tavoitteena on innostaa ihmisiä Itämerestä ja korostaa sen arvoa monenlaisen hyvän lähteenä. Erilaiset meriharrastukset avaavat aarrearkun, ja merestä tulee ystävä. Ja vastavuoroisesti meri saa uusia ystäviä, suojelijoita ja kunnostajia. Levitämme elokuvaa mahdollisimman laajalle ja kohdennetusti niin kotimaassa kuin muissakin Itämeren maissa. Rakennamme erilaisia keskustelutilaisuuksia esitysten ympärille. Elokuva on pitkäaikainen työkalumme, joka tavoittele voittoja vaan vaikutusta.

Minun mereni ry järjesti viime vuonna merkittävän Vedenalaisen mielenosoituksen, jossa sukellusseurat asettivat tutkimusasemiksi valjastettuja WC-pyttyjä merenpohjaan ympäri rannikkoa. Lisäksi tarjoamme striimattuja paneelikeskusteluja ja seminaariesityksiä, jotka syventävät ymmärrystä Itämeren tilasta ja suojelusta. Merellä tapahtuu! Hankkeiden lisäksi olemme mukana erilaisissa merellisissä tapahtumissa ja tempauksissa Itämeren hyväksi. Minun mereni ry:n yksi viime vuoden merkittävimmistä tapahtumista oli Vedenalainen mielenosoitus, jossa sukellusseurat pitkin rannikkoa laskivat merenpohjaan tutkimusasemiksi valjastetut WC-pytyt. Lisäksi järjestämme striimattuja paneelikeskusteluja ja seminaariesityksiä itsenäisesti ja yhdessä muiden Itämeren suojeluun panostavien tahojen kanssa. Onko sinulla jokin tapahtuma, johon haluaisit meidät mukaan? Ota yhteyttä Itämeripäivä 2025: Minun mereni -elokuvanäytöksiä ja Innostu Itämerestä! -työpajoja Suomen kouluissa Minun mereni ja Natur och Miljö haastoivat kaikki Suomen rannikkokuntien ja 16 suurimman sisämaan kaupungin sivistystoimet mukaan Itämeripäivän viettoon. Minun mereni -elokuva ja monialainen Innostu Itämerestä! Känn Östersjön! -oppimateriaali tarjottiin ilman erillisiä kustannuksia koulujen yhteiseksi Itämeripäivän ohjelmanumeroksi, osaksi kunnan Itämeripäivän toteutusta. Itämeripäivänä 28.8.2025 katsojia Minun mereni -elokuvalla oli Koulukino-suoratoistopalvelussa yhteensä 16 000. Pelkästään Turussa haasteeseen osallistui Itämeripäivänä 36 koulua ja päiväkodit, eli yhteensä 8,000 oppilasta! Lisäksi koulut sitoutuivat käyttämään Innostu Itämerestä! -oppimateriaalia Itämeri-opetuksensa tukena koko lukuvuoden ajan. Itämeripäivä 2025: Minun mereni ja Natur och Miljön haaste sivistystoimille Minun mereni -elokuvanäytös A'Pelago Initiative -tapahtumassa 20.–22.8.2025 A'Pelago Initiative on Itämeren johtava sinisen talouden tapahtuma, jossa yrittäjät, asiantuntijat ja sijoittajat kokoontuvat yhteen ideoimaan yhteistyötä ja toimenpiteitä merien ennallistamiseksi. Ari Heinilän Minun mereni -elokuva esitettiin väliajalla osana ohjelmaa. Tapahtuma tarjosi Minun mereni ry:lle upeat puitteet keskustelulle muiden Itämeren suojelutyötä tekevien toimijoiden kanssa yhteistyöstä maalta merelle koituvan ravinnekuorman vähentämiseksi. SuomiAreena: Suomen Itämeren rannikkoseutu – vihreän siirtymän investointien VILLI LÄNSI, 24.6.2025 Puhtaan meren puolesta ry:n vesistöjä puolustava kansalaisaloite eteni eduskuntaan ja 24.6.2025 keskustelu vihreän siirtymän investoinneista ja niiden luvituksesta Suomen Itämeren rannikkoseudulla jatkui SuomiAreenassa , Porin Kaupungintalon lavalla. Paneelissa Suomen Itämeren rannikkoseutua kuvailtiin villinä läntenä verrattuna naapurimaa Ruotsiin, jossa parasta mahdollista teknologiaa jo käytetään jätevesien puhdistamiseen. Keskustelussa vaadittiin investointeja tekeviltä yrityksiltä vesistövastuullisuutta. Lisäksi pureuduttiin siihen, mitä vihreän siirtymän mahdollinen etusijamenettelyn jatkuminen muuttaa kuntien toiminnassa. Paneelin puheenjohtajina toimivat Puhtaan meren puolesta ry:n puheenjohtaja Anne Kärki ja Minun mereni ry:n hallituksen jäsen, innovaatiokonsultti Mikko J. Salminen. Panelisteina kuultiin Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikaista, EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinosta, Hangon kaupunginjohtaja Petra Ståhlia sekä Porin elinvoima- ja ympäristötoimialan johtaja Lauri Kilkkua. Katso livestriimin taltiointi Vene Båt 2025 -messujen paneelikeskustelussa pureuduttiin ikuisuuskemikaaleihin, 14.2.2025 Vene Båt 2025 -messujen paneelikeskustelussa pureuduttiin ajankohtaisiin ikuisuuskemikaaleihin: Mitä nämä ikuisuuskemikaalit ovat ja mistä ne päätyvät vesistöihimme? Miten jokainen voi olla ratkaisevassa asemassa ja keventää kemikaalikuormaansa eri vuodenaikoina? Entä minkälaisia vaikutuksia niillä on koko ekosysteemiimme – vesiimme, luonnon kiertokulkuun, ravintoketjuun ja ihmisen terveyteen? Puheenjohtajana toimi Itämeren suojelijat Peltsi ja Tom ja Puoli seitsemän -ohjelmista tuttu luontotoimittaja ja innokas meloja Tom Nylund , panelisteina Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja ja tekniikan tohtori Riku Vahala , tekstiili- ja materiaalitekniikan insinööri Marja Rissanen , yrittäjä ja palkittu tasa-arvo- ja ympäristöaktivisti Miisa Mink sekä pitkän linjan kilpaveneilijä ja pursiseura-aktiivi Topiantti Äikäs . Katso livestriimin taltiointi Minun mereni -elokuvanäytös EDUCA-messuilla, Helsingin Messukeskus, 25.1.2025 Elokuvantekijä Ari Heinilän Minun mereni -elokuva valloitti yhä uusia yleisöjä lauantaina 25.1.2025 EDUCA-messuilla . Elokuvan jälkeen esiteltiin myös elokuvan pohjalle rakennettua, maaliskuussa 2025 julkaistavaa ja täysin uudenlaista Innostu Itämerestä! Känn Östersjön! -oppimisympäristöä . Merellinen oppimateriaali tarjoaa kouluille innostavia, luovia ja toiminnallisia Itämeri-oppimistehtäviä ja haastaa kaikenikäiset koululaiset alakoulusta lukioon tutkimaan ja pohtimaan omaa mertaan ja Itämeren arvoa ihmiselle. Katso Innostu Itämerestä! Känn Östersjön! -esittely Vihreä siirtymä ei saa pilata vesistöjämme -paneelikeskustelu, Helsinki, 26.11.2024 Hallitus on säätämässä lakia (HE175/2024), joka sallisi akku- ja kaivoshankkeille uusia ympäristölupakohtaisia poikkeuslupia vesien tilan heikentämiseen. Ympäristöjärjestöjen mielestä Suomi tekee ilmastopolitiikkaa vesistöjen kustannuksella. Järjestimme yhteistyössä Puhtaan Meren Puolesta, MiningWatch Finland ja Saimaa ilman kaivoksia -yhdistyksien kanssa tilaisuuden, jossa kuultiin alustuksia ja keskustelua lakimuutoksen vaikutuksista sekä historiakatsausta Suomen vesien tilan kehityksestä tähän päivään. Paikalle kutsuttiin päättäjiä ja median edustajia ja tilaisuus striimattiin. Katso livestriimin taltiointi A'Pelago Initiavite -seminaariesitys, Kasnäs, 15.–16.8.2024 A'Pelago Initiavite on vuosittainen sinisen talouden foorumi, joka edistää tieteeseen perustuvia liiketoimintaratkaisuja merien ennallistamiseksi. Tapahtuma katalysoi sinisen talouden innovaatioita, liiketoimintaratkaisuista ja rahoitusta. Tavoitteena on muutos, joka mahdollistaa merialueiden elinvoimaisuuden Suomessa ja maailmalla. Kasnäsissä 15.–16.8.2024 järjestetyssä tapahtumassa Minun mereni ry:n hallituksen jäsen, diplomi-insinööri ja Spinnverse-yritystä pyörittävä Mikko J. Salminen piti puheenvuoron innovaatioekosysteemeistä. Puheenvuorossaan hän visioi 10–20 yrityksen innovaatioekosysteemistä, joka kunnostaisi rannikon vedet taloudellisesti järkevällä tavalla ja jopa saisi toiminnastaan tuottoa. Esimerkiksi merestä poistetuista fosforipitoisista kasveista saadaan metaania ja lannoitetta. A'Pelago Initiavite Itäinen Suomenlahti -paneelikeskustelu, Kotkan Meripäivät, 25.7.2024 Järjestimme Kotkan Meripäivillä paneelikeskustelun Itäisestä Suomenlahdesta yhdessä Puhtaan meren ry:n kanssa. Paneelissa keskusteltiin Itäisen suomenlahden merkityksestä ja miten meri on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana. Lisäksi pureuduimme Itäisen Suomenlahden suojelutarpeisiin. Panelisteina tapahtumassa olivat: Olympiavoittaja, keihäänheittäjä Tapio Korjus , kotkalainen H-vene kilpapurjehtija ja KTP-Basketin koripallomies Jyrki Lindström , ammattikalastaja ja kalakauppias, kotkalainen Sami Antikainen sekä ympäristötieteilijä ja porvoolainen kunnallispoliitikko Outi Lankia . Kotkan meripäivät Vedenalainen mielenosoitus VAM, Itämeren pohja, 2.9.2023 Lauantaina 2. syyskuuta 2023 mieltä osoitettiin tiettävästi ensimmäistä kertaa Itämeren alueella veden alla. Kymmenen sukellusseuraa pitkin rannikkoa upottivat puhdistetut wc-pytyt paikkoihin, joissa on merkittäviä valumavesiongelmia. Pyttyjen nieluihin oli asennettu laskeuman keruuastia, jotka nostettiin vuoden päästä ylös analysointia varten. Yhteisellä tempauksella sukellusseurat, Minun mereni ry ja BSAG havainnollistavat valumavesien kannalta ongelmallisimpien kuormituspisteiden tilaa ja vaativat ojitettujen, tuottamattomien soiden ennallistamista ja avohakkuiden lopettamista. Mielenosoitus sai laajaa mediahuomiota paikallisesti ja valtakunnallisesti. Keruuastiat analysoitiin vuoden päästä tempauksesta , ja pytyt on määrä nostaa ylös syksyllä 2028. Lue lisää tempauksesta Mitä mereemme valuu -paneeli, Vene 2024 -messut, 9.2.2024 Minun Mereni asiantuntijapaneeli Venemessuilla, Helsingin Messukeskuksessa 9.2.2024 keskittyi teemaan: Miten estämme maalta tulevat valumat Itämereen? Ennallistaminen ja EU:n ennallistamisasetuksen implementointi Suomessa. Mukana keskustelemassa olivat tutkija ja Itä-Suomen yliopiston maantieteen ja historian laitoksen dosentti Tero Mustonen , suuromistaja, ympäristövaikuttaja, Elävä Itämeri -säätiön (BSAG) perustajajäsen Ilkka Herlinin , ympäristöministeri Kai Mykkänen , Turun ammattikorkeakoulun tutkija ja filosofian tohtori Matias Scheinin , puheenjohtajana Minun mereni ry:n hallituksen jäsen Mikko J. Salminen . Katso livestriimin taltiointi

Täktomträsketin suon ennallistamiseen ja 50–70-luvulla kaivettujen ojien täyttäminen alkaa. Tavoitteena on mereen valuvien ravinne- ja humuspäästöjen merkittävä vähentäminen ja vaurioituneen vesikierron palauttaminen. Operaatio Täktominlahti Täktomträsketin suon ennallistaminen ja 50–70-luvulla kaivettujen ojien täyttäminen on alkanut! Tavoitteena on mereen valuvien ravinne- ja humuspäästöjen merkittävä vähentäminen ja vaurioituneen vesikierron palauttaminen. Meriharrastaja ja Minun mereni ry:n puheenjohtaja Ari Heinilä on taistellut jo yli vuosikymmenen yhdessä paikallisasukkaiden kanssa mökkirantansa lähellä sijaitsevan Täktominlahden ja sinne laskevan entisen kalojen kutupuron pelastamiseksi. Heinilän perustama Täktominlahden hoitoyhdistys on rakentanut muun muassa kaksi pientä kosteikkoa merelle laskevan valuman vähentämiseksi. WWF Suomen kosteikkoasiantuntija Elina Erkkilä ehdotti jo hankkeen alkuvaiheessa Täktomträsketin suon ennallistamista, mutta silloin se tuntui pienelle Täktominlahden hoitoyhdistykselle vielä liian isolta palalta. Heinilä aloitti suon ennallistamishankkeen kartoittamisen uudelleen vuonna 2015 John Nurmisen Säätiön innoittamana. Ensimmäisenä suon ennallistamishankkeen tärkeyden ymmärsi maanomistaja Mikael Winberg , jonka isä oli aikoinaan ojittamassa Täktomträsketin suoaluetta. Winberg antoi ensimmäisenä maanomistajana luvan ennallistamiseen omilla maillaan jo vuonna 2015. Monentyyppinen vastustus ja etenkin tietämättömyys kuitenkin vesittivät hankkeen etenemisen vuosi toisensa jälkeen. Minun mereni ry on tehnyt viimeiset vuodet sinnikästä valistustyötä etenkin alueen päättäjien tietoisuuden lisäämiseksi ennallistamisen tärkeydestä. Lopulta Hangon kaupunki myönsi suurimpana maanomistajana luvan vuosikymmen myöhemmin, alkukesän 2025 viimeisessä istunnossaan. Viimein myös Täktom samfällighetin lupa irtosi äänestyksen jälkeen heinäkuussa 2025. Nyt Operaatio Täktominlahti on viimein huipentunut suon ennallistamiseen ja 50–70-luvulla kaivettujen ojien täyttämiseen. Tavoitteena on mereen valuvien ravinne- ja humuspäästöjen merkittävä vähentäminen ja vaurioituneen vesikierron palauttaminen. Näin suo alkaa taas varastoida ja suodattaa vettä, jolloin pohjavesitilanne alueella paranee ja tulvat vähenevät. Lopulta myös Täktominpuroon saadaan tasainen virta puhtaampaa vettä, jossa jopa kalat saattavat viihtyä. Hankkeen kasvoina nähdään Minun mereni -merikummi, köyhtyvän meriluonnon puolustajanakin tunnettu suomies ja näyttelijä Martti Suosalo . OPERAATIO TÄKTOMINLAHTI 1950–2025 Hankeaika: 2025–2027 Tilanne: Ennallistaminen on aloitettu syksyllä 2025 Päätuottaja: Minun mereni ry Hankerahoittajat: Weisell-säätiö, Ympäristöministeriö, WWF Yhteistyökumppanit: Forcit Oy, Hangon satama Yhteyshenkilöt: Ennallistamishankkeen projektipäällikkö Mikko Salminen, mikko.salminen@minunmereni.fi , p. +358 50 387 0007 Minun mereni ry:n perustaja ja puheenjohtaja Ari Heinilä, ari.heinila@minunmereni.fi , p. +358 400 300 960 Miten ennallistaminen tapahtuu?

Minun mereni yhdistää Itämerityön, meriharrastukset ja ympäristökasvatuksen tarjoten monipuolisia mahdollisuuksia vahvistaa omaa merisuhdetta ja toimia Itämeren hyväksi. Tule mukaan suojelemaan, oppimaan ja nauttimaan merestä! Tule mukaan toimintaamme Mitä enemmän liikumme Itämerellä ja sen rannoilla, sitä enemmän haluamme myös pitää huolta puhtaista ja elinvoimaisista vesistöistämme. Löydä oma Itämeresi ja tapasi suojella sitä! Minun mereni toiminta on jaettu kolmeen osa-alueeseen: ITÄMEREN SUOJELU, MERIHARRASTUKSET ja YMPÄRISTÖKASVATUS. Toimintamme tarjoaa monia mahdollisuuksia oman merisuhteen vahvistamiseen ja yhteistyöhön Itämeren hyväksi – ihan jokaiselle! ITÄMEREN SUOJELU Itämeri-hankkeidemme ytimessä Suomen Itämeren rannikkoseutu Minun mereni osallistuu rannikkopaikkakuntien ympäristöhankkeiden toimeenpanoon meriharrastajien, rannikon asukkaiden, ympäristöjärjestöjen, rannikkokaupunkien ja -kuntien sekä asiantuntija- ja yhteistyötahojen kanssa. Itämeren suojelumme keskittyy vahvasti rannikkoseudun valumien estämiseen maalta merelle. Haastamme, houkuttelemme ja verkostoimme meri-ihmiset yhteistyöhön niin paikallisiin kuin valtakunnallisiinkin tutkimus-, ennallistamis- ja suojelutoimintahankkeisiin. MERIHARRASTUKSET Itämeren erämaa kutsuu! Minun mereni kehottaa jokaista tarkastelemaan omaa suhdettaan Itämereen. Mitä enemmän liikumme merellä ja innostumme sen tarjoamista harrastusmahdollisuuksista ja elämyksistä, sitä enemmän haluamme myös suojella ja kunnostaa vesistöjämme. Vesillä liikkuja arvostaa luontoa, sen jatkuvaa hyvinvointia sekä puhdasta ja kirkasta vettä. Kokemuksesta tiedämme, että oman rakkaan meriharrastuksen löytyminen on myös kutsu Itämeren suojelijaksi. Löydä mahdollisuuksien Itämeri Meriharrastuksiemme kipparina on ITE-merentutkija ja elokuvantekijä Ari Heinilä. Lähde Arskan matkaan ja sukella Itämeren syvyyksiin tutkimaan hylkyjä, Itämeren otuksia ja vedenalaista kauneutta. Koe myrskyn voimat ja kiidä vetten päällä tuulivoimalla. Näe talvisen erämaan kauneus luistellen ja hiihtäen pitkin jääkansia. Tapaa kiinnostavia meri-ihmisiä – tiedemiehiä, kalastajia, vesiurheilijoita. Etsi selityksiä meren mysteereille, ilmiöille ja olioille. Näe talvisen erämaan kauneus luistellen ja hiihtäen pitkin jääkansia. Tapaa kiinnostavia meri-ihmisiä – tiedemiehiä, kalastajia, vesiurheilijoita. Etsi selityksiä meren mysteereille, ilmiöille ja olioille. Ari Heinilän Minun mereni -elokuva ja YouTube-vlogi houkuttelevat seikkailemaan säällä kuin säällä Itämerellä, kaikkina vuodenaikoina. Löydä mahdollisuuksien Itämeri! YouTube-vlogi Meriharrastusoppaastamme löytyy yli 20 erilaista, viehättävää lajia. Mikä sopisi sinulle? Meriharrastusopas Löydä oma inspiraatiosi ja oma meriharrastuslajisi! YMPÄRISTÖKASVATUS KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEEMME Täktominlahden ennallistamishanke ITE-merentutkija Ari Heinilän aloitteesta syntynyt suon ennallistamishanke on ollut käynnissä jo yli vuosikymmenen Täktominlahdella, Hankoniemellä. Tavoitteena on haitallisen valuman vähentäminen ja Täktominpuron palauttaminen takaisin kalojen kutupuroksi yhteistyössä eri tahojen kanssa. Lue lisää Kevennä kuormaa -viestintähanke Suomen vesistösäätiön kanssa keväällä 2025 starttaava hanke kannustaa kotitalouksia vesistöjä rasittavien arjen kemikaalien vähentämiseen. Ihan jokainen voi olla yksilönä tai yhteisön jäsenenä ratkaisevassa asemassa ja keventää tulevaisuuden kemikaalikuormaa kaikkina vuodenaikoina. Lue lisää Luovia ja toiminnallisia Itämeri-oppimistehtäviä Innostamme lapsia ja nuoria Itämerestä, sen ilmiöistä ja monipuolisesta merellisestä elämästä. Tuotamme kouluille innostavia, luovia ja toiminnallisia Itämeri-oppimistehtäviä, jotka haastavat kaikenikäiset koululaiset alakoulusta lukioon tutkimaan ja pohtimaan omaa mertaan ja Itämeren arvoa ihmiselle. Monialainen ja eri oppiaineiden opetusta yhdistävä materiaali näyttää Itämeren elävänä, mahdollisuuksien merenä sekä kannustaa lapsia ja nuoria ottamaan kantaa ja vaikuttamaan. KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEEMME Innostu Itämerestä! -oppimateriaali Minun mereni -elokuva ja sen innoittamana tuotettu oppimateriaali tulee Koulukinon tarjontaan maaliskuussa 2025. Materiaali pohjautuu elämykselliseen Minun mereni –elokuvaan (Ari Heinilä 2024). Opi Itämerestä elokuvan innoittamana! Lue lisää

2023 Itämeren alueella nähtiin historiallinen vedenalainen mielenosoitus. Kymmenen sukellusseuraa ympäri rannikkoa sukelsi ja upotti puhdistetut wc-pytyt paikkoihin, joissa on vakavia valumavesiongelmia. Pyttyihin asennetut laskeuman keruuastiat nostettiin vuoden päästä ylös analysoitavaksi. Tällä ainutlaatuisella tempauksella sukellusseurat, Minun mereni ry ja BSAG vaativat ojitettujen soiden ennallistamista ja avohakkuiden lopettamista, edistäen Itämeren suojelua ja ympäristön hyvinvointia. Vedenalainen mielenosoitus Lauantaina 2. syyskuuta 2023 mieltä osoitettiin tiettävästi ensimmäistä kertaa Itämeren alueella veden alla. Vedenalaisessa mielenosoituksessa kymmenen sukellusseuraa pitkin rannikkoa upotti puhdistetut wc-pytyt paikkoihin, joissa on merkittäviä valumavesiongelmia. Pyttyjen nieluihin oli asennettu laskeuman keruuastiat, jotka nostettiin syksyllä 2024 ylös analysoitavaksi Turun AMK:n laboratorioon. Yhteisellä tempauksella sukellusseurat, Minun mereni ry sekä Baltic Sea Action Group (BSAG) vaativat ojitettujen, tuottamattomien soiden ennallistamista ja avohakkuiden lopettamista. Tempauksella haluttiin havainnollistaa valumavesien kannalta ongelmallisimpien kuormituspisteiden tilaa ja kannustaa rannikkopaikkakuntia tuottamattomien, ojitettujen soiden pikaiseen ennallistamiseen. Vedenalainen mielenosoitus sai laajaa mediahuomiota paikallisesti ja valtakunnallisesti sekä tapahtumapäivänä että vuoden päästä , kun tulokset julkaistiin. Pytyt nostetaan ylös viisi vuotta upottamisesta vuonna 2028. Mukana tempauksessa olivat seuraavat sukellusseurat: ESPOO, PSK Kupla ry ESPOO, Sukellusseura Nousu ry KOTKA, Kotka Divers ry PORVOO, Porvoon Murena ry RAASEPORI, Sukellusseura Piraya ry HANKO, Hanko Diving ry SAARISTOMERI, Saaristomeren sukeltajat ry RAUMA, Rauman Laitesukeltajat ry PORI, Porin urheilusukeltajat ry VAASA / MERENKURKKU, Urheilusukelluskerho Delfin ry Lue tästä vuoden seurannan tulokset Tapahtuma-aika: 2023–2028 Minun mereni ry Tilanne: Keruuastiat nostettiin ylös syksyllä 2024 ja analysoitiin Turun AMK:ssa. Tulokset julkaistiin tammikuussa 2025. Toteuttajat: Minun mereni ry Rahoittaja: Minun mereni ry Yhteistyökumppanit: Baltic Sea Action Group (BSAG), sukellusseurat Yhteyshenkilö: Puheenjohtaja Ari Heinilä ari.heinila@gmail.com +358 400 300 960 Vedenalaisen mielenosoituksen vaatimukset: Ojitetuista soista vain osa tuottaa kelvollista puuta. Tuottamattomat suot olisi ensimmäisenä ennallistettava ja saatettava lähelle alkuperäistä tilaansa. Näin ne toimisivat vesivarastoina, vesien suodattajina, tulvien tasaajina ja alkuperäisen, rikkaan suoluonnon kehtona. Uudet ojitukset on lopetettava ja kunnostusojitukset on tehtävä luvanvaraisiksi. Metsätaloudessa on siirryttävä jatkuvan kasvatuksen menetelmään. Näyttelijä Martti Suosalo metsässä, katso video: https://youtu.be/IW5MofhTHbE Maanviljelysten tulisi kiinnittää huomiota peitteisyyteen, suojavyöhykkeisiin ja harkita hiiliviljelyyn siirtymistä. Liikalannoitusta tulisi välttää. Peltojen ojien tulisi laskea tarpeeksi isoihin, rakennettuihin kosteikkoihin, joissa osa ravinteista ja kiintoaineesta saadaan suodatettua. Maanviljelijöitä tulee tukea ja kannustaa vesien hoitoon! Teollisuuden tulee puhdistaa jätevetensä entistä paremmin. Kampanjan pitkän tähtäimen tavoitteet: Seurata pohjaan lasketun pytyn avulla rannikkoveden tilaa ja kiintoainelaskeumaa. Vuoden päästä sukeltajat peittävät pyttyyn sijoitetun keruuastian varovasti kannella ja tuovat ongelman pintaan. Paikallinen laboratorio tutkii näytteet ja Minun mereni sekä BSAG julkaisevat tulokset. Havainnollistaa valo- ja videokuvien avulla, miten käytöstä poistettu ja puhdistettu, prosliininen WC-pytty muuttuu pohjassa. Limoittuuko se? Alkaako siellä kasvamaan jotakin? Onko merirokko kirjonut sen kuin veneen pohjan vai onko siitä tullut jonkun kalan koti? Toimintaa jatketaan vuosittain valtakunnallisella pyttypäivällä, jossa julkaistaan seurannan tulokset. Viiden vuoden kuluttua kampanjan pytyt nostetaan pohjasta, kuvataan, analysoidaan ja kootaan ympäristötaideteokseksi muistuttamaan vedenalaisesta mielenosoituksesta. Minun mereni palkitsee myös ansioituneimman sukellusseuran sekä luovan valo- ja videokuvauskilpailun parhaimmat otokset ja videot. Tempauksen suojelijoina ja kilpailun raatilaisina toimivat maailmanympäripurjehtija Tapio Lehtinen ja palkittu vedenalaiskuvaaja Pekka Tuuri. Kun pytty lopulta poistetaan pohjasta, tavoitteena on, että meren tila ja näkyvyys veden alla on parantunut eikä alue ole enää uhanalainen hotspot. Katso videolta Vedenalaisen mielenosoituksen vaatimukset ja hotspottien ongelmakohdat:

Pelasta ja suojele Itämerta lahjoittamalla Minun Mereni Rylle! Jokainen lahjoitus auttaa vähentämään rehevöitymistä, suojelemaan meriluontoa ja parantamaan vedenlaatua. Tue tärkeää työtä ja auta säilyttämään Itämeri puhtaana tuleville sukupolville. Lahjoita nyt ja ole osa muutosta! #PelastaItämeri Minun mereni on rannikkoseudun ympäristöhankkeiden toimeenpanija sekä lapsia ja nuoria innostavan, merellisen ympäristökasvatuksen mahdollistaja. Haastamme Itämerityöhön rannikkopaikkakuntien erilaisia yhteisöjä ja houkuttelemme merikansan tarttumaan yhdessä toimeen – sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Minun mereni -käsite syntyi Ari Heinilän meriseikkailuista ja innostuksesta Itämereen. Elokuvantekijänä ja itse oppineena Itämeren tutkijana Heinilä kiinnostui myös merensä hyvinvoinnista ja sen tulevaisuudesta. Hänen aloitteestaan joukko meriharrastajia perusti Minun mereni -yhdistyksen, jonka tavoitteena on innostaa jokaista löytämään oma Itämerensä ja tapansa toimia yhdessä sen hyväksi. Tarinamme Minun mereni Löydä oma meriharrastuksesi ja mahdollisuuksien Itämeri! Lue lisää Neljä vedenaikaa Kevennä tulevaisuuden kemikaalikuormaa kaikkina vuodenaikoina. Lue lisää Innostu Itämerestä! Minun mereni -elokuvan pohjalle suunniteltu ilmainen, kaksikielinen oppimisympäristö. Lue lisää Toimintamme tarjoaa monia mahdollisuuksia oman merisuhteen vahvistamiseen ja yhteistyöhön Itämeren hyväksi – ihan jokaiselle! ITÄMEREN SUOJELU Lue lisää MERIHARRASTUKSET Lue lisää YMPÄRISTÖKASVATUS Lue lisää Itämeren suojeluhankkeita & merellisen oppimateriaalin tuotantoa Minun mereni ry:n hankkeiden ytimessä on Suomen Itämeren rannikkoseutu, jossa pyrimme yhteistyön keinoin saamaan maalta merelle koituvan rasituksen kuriin. Haluamme osallistua resurssiemme puitteissa kaikkien rannikkoseudun toimijoiden kanssa tutkimus- ja suojelutoimintahankkeisiin. Ympäristökasvattajana tuotamme innostavaa ja merkityksellistä materiaalia myös oppilaitosten käyttöön. Tutustu hankkeisiimme Minun mereni -elokuvan näki Itämeripäivänä 16 000 oppilasta ympäri Itämeren rannikon! Minun mereni ja Natur och Miljö haastoivat kaikki Suomen Itämeren rannikkokuntien ja 16 suurimman sisämaan kaupungin sivistystoimet mukaan Itämeripäivän viettoon. Minun mereni -elokuva ja monialainen Innostu Itämerestä! Känn Östersjön! -oppimateriaali tarjottiin ilman erillisiä kustannuksia koulujen yhteiseksi Itämeripäivän ohjelmanumeroksi, osaksi kunnan Itämeripäivän toteutusta. Itämeripäivänä 28.8.2025 katsojia Minun mereni -elokuvalla oli Koulukino-suoratoistopalvelussa yhteensä 16 000. Pelkästään Turussa haasteeseen osallistui Itämeripäivänä 36 koulua ja päiväkodit, eli yhteensä 8,000 oppilasta! Lisäksi koulut sitoutuivat käyttämään Innostu Itämerestä! -oppimateriaalia Itämeri-opetuksensa tukena koko lukuvuoden ajan. Katso elokuvan trailer: Tutustu oppimisympäristöön “Miljardin tähden hotelli löytyy kaukaiselta luodolta, meren jännittävästä erämaasta.” - Ari Heinilä MERIUUTISET Lue lisää Meriseikkailu kutsuu! ITE-merentutkija ja elokuvantekijä Ari Heinilälle jokainen vuodenaika tarjoaa mahdollisuuksia meriseikkailuihin. Lähde Arskan matkaan ja sukella Itämeren syvyyksiin tutkimaan hylkyjä, Itämeren otuksia ja vedenalaista kauneutta. Koe myrskyn voimat ja kiidä vetten päällä tuulivoimalla. Näe talvisen erämaan kauneus luistellen ja hiihtäen pitkin jääkansia. Tapaa kiinnostavia meri-ihmisiä – tiedemiehiä, kalastajia, vesiurheilijoita. Etsi selityksiä meren mysteereille, ilmiöille ja olioille. Videoita on jo pitkälle toista sataa, joista löydät meritietoa hakusanojen avulla. Kasvatamme uutta sukupolvea, joka ymmärtää ja kohtelee Itämerta edellisiä paremmin. Turvallisuuden kannalta, liikuthan merellä aina kaverin kanssa! Minun mereni -vlogi

Minun mereni ry:n hankkeiden ytimessä on Suomen Itämeren rannikkoseutu, jossa pyrimme yhteistyön keinoin saamaan maalta merelle koituvan rasituksen kuriin. Haluamme osallistua resurssiemme puitteissa kaikkien rannikkoseudun toimijoiden kanssa tutkimus- ja suojelutoimintahankkeisiin. Ympäristökasvattajana tuotamme innostavaa ja merkityksellistä materiaalia myös oppilaitosten käyttöön. Rannikkoseudun yhdistäjä Hankeyhteistyöllä luomme uusia resursseja merensuojeluun ja saamme maalta merelle koituvan rasituksen kuriin. Minun mereni ry:n hankkeiden ytimessä on Suomen Itämeren rannikkoseutu, jossa pyrimme yhteistyön keinoin saamaan maalta merelle koituvan rasituksen kuriin. Haluamme osallistua resurssiemme puitteissa kaikkien rannikkoseudun toimijoiden kanssa tutkimus- ja suojelutoimintahankkeisiin. Ympäristökasvattajana tuotamme innostavaa ja merkityksellistä materiaalia myös oppilaitosten käyttöön. Toteutamme hankkeita vastuullisten yhteistyötahojen kanssa. Ennallistamishanke Operaatio Täktominlahti Marraskuussa 2025 Operaatio Täktominlahti huipentuu viimein suon ennallistamiseen ja 50–70-luvulla kaivettujen ojien täyttämiseen. Tavoitteena on mereen valuvien ravinne- ja humuspäästöjen merkittävä vähentäminen ja vaurioituneen vesikierron palauttaminen. Lue lisää Viestintähanke Kevennä kuormaa Suomen vesistösäätiö ja Minun mereni ry:n Kevennä kuormaa -hankkeessa lisätään etenkin kotitalouksien ymmärrystä vesistöjä kuormittavista haitta-aineista ja annetaan arjen vinkkejä kemikaalikuorman vähentämiseen. Lue lisää Ympäristökasvatushanke Innostu Itämerestä! -oppimateriaali Innostu Itämerestä! Känn Östersjön! -oppimateriaali tarjoaa kouluille innostavia, luovia ja toiminnallisia Itämeri-oppimistehtäviä. Se haastaa koululaiset alakoulusta lukioon tutkimaan omaa mertaan ja pohtimaan Itämeren arvoa ihmiselle. Lue lisää Elokuvahanke Minun mereni -elokuvatuotanto Minun mereni -elokuva esitettiin Itämeripäivänä 29.8.2024 ja seuraavan viikonlopun aikana kaikissa Suomen Itämeren rantakaupungeissa, viidessä rannikkokunnassa ja Rovaniemellä. Elokuva on Ulkoministeriön Suomen edustustojen ja Suomi-koulujen käyttössä ympäri maailman. Lue lisää Mielenosoitus Vedenalainen mielenosoitus Lauantaina 2. syyskuuta 2023 mieltä osoitettiin tiettävästi ensimmäistä kertaa Itämeren alueella veden alla. Kymmenen sukellusseuraa pitkin rannikkoa upottivat puhdistetut wc-pytyt paikkoihin, joissa on merkittäviä valumavesiongelmia Lue lisää Ympäristökasvatushanke Minun mereni -haaste Minun mereni ry järjestää kaikille Suomen 1.–9.-luokkalaisille suunnatun haasteen, jonka tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten ymmärrystä Itämerestä ja kuulla heidän omia ajatuksiaan lähimerestämme. Lue lisää

Minun mereni ry järjestää kaikille Suomen 1.–9.-luokkalaisille suunnatun haasteen, jonka tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten ymmärrystä Itämerestä ja kuulla heidän omia ajatuksiaan lähimerestämme. Parhaan teoksen tekijä voittaa luokalleen 1 000 euroa luokkaretkirahaa. Minun mereni -haaste koululaisille Haasteiden tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten ymmärrystä Itämerestä ja kuulla heidän omia ajatuksiaan lähimerestämme. Minun mereni järjestää kaikille Suomen 1.–9.-luokkalaisille suunnatun haasteen, jonka tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten ymmärrystä Itämerestä ja kuulla heidän omia ajatuksiaan lähimerestämme. Parhaan teoksen tekijä voittaa luokalleen 1 000 euroa luokkaretkirahaa. Minun mereni -haasteet ovat jokavuotisia tempauksia, joiden teemat vaihtelevat. Vuonna 2026 koululuokat tutustuvat Innostu Itämerestä -oppimateriaaleihin ja suunnittelevat sen jälkeen Minun mereni -julisteen joko yksin, ryhmätyönä tai koko luokan voimin. Haaste yhdistää eri oppiaineita ja tukee oppilaiden omaa ajattelua. Minun mereni -julistehaasteessa on mukana sosiaalisesta mediasta tuttuja kasvoja: erityisluokanopettaja ja opettajavaikuttaja Openaali eli Petter Punnonen sekä somevaikuttajasisarukset Elina ja Sofia . Haaste sopii kaikille peruskoulun luokka-asteille. Raadin valitsemat parhaat julisteet julkaistaan Innostu Itämerestä -oppimisympäristön sivuilla, jossa kuka tahansa voi äänestää suosikkiaan. Äänestäjien suosikki voittaa 1000 euroa luokkaretkirahaa. Kampanja alkaa 23.1.2026 Educa-messuilta ja jatkuu maaliskuun loppuun. Julkistamme myös uusia haasteita vuoden 2026 varrella! Lue lisää Hankeaika: 1.9.2025–27.8.2026 Tilanne: Haaste on julkaistu osoitteessa: www.innostuitameresta.fi . Kampanja alkaa 23.1.2026 Educa-messuilta ja jatkuu maaliskuun loppuun. Toteuttajat: Minun mereni ry Yhteistyökumppanit: Saastamoisen säätiö Partnerit: Natur och Miljö rf, Pelasta Perämeri Yhteyshenkilö: Projektipäällikkö Merja Forsman merja.forsman@minunmereni.fi +358 408 618 915 Tavoitteet: Aktivoida peruskoululaiset tutustumaan Itämereen, sen lajeihin ja suojeluun. Kannustaa oppilaita pohtimaan omaa Itämeri-suhdettaan ja tuomaan sen ilmi luovalla tavalla. Kertoa Itämerestä innostavalla ja positiivisella tavalla. Antaa ääni lapsille ja nuorille. Mukaan kutsutaan myös kouluja Perämeren Ruotsin puolelta.