Vedenalainen
mielenosoitus
Lauantaina 2. syyskuuta 2023 mieltä osoitettiin tiettävästi ensimmäistä kertaa Itämeren alueella veden alla.
Vedenalaisessa mielenosoituksessa kymmenen sukellusseuraa pitkin rannikkoa upotti puhdistetut wc-pytyt paikkoihin, joissa on merkittäviä valumavesiongelmia. Pyttyjen nieluihin oli asennettu laskeuman keruuastiat, jotka nostettiin syksyllä 2024 ylös analysoitavaksi Turun AMK:n laboratorioon. Yhteisellä tempauksella sukellusseurat, Minun mereni ry sekä Baltic Sea Action Group (BSAG) vaativat ojitettujen, tuottamattomien soiden ennallistamista ja avohakkuiden lopettamista.
Tempauksella haluttiin havainnollistaa valumavesien kannalta ongelmallisimpien kuormituspisteiden tilaa ja kannustaa rannikkopaikkakuntia tuottamattomien, ojitettujen soiden pikaiseen ennallistamiseen. Vedenalainen mielenosoitus sai laajaa mediahuomiota paikallisesti ja valtakunnallisesti sekä tapahtumapäivänä että vuoden päästä, kun tulokset julkaistiin.
Pytyt nostetaan ylös viisi vuotta upottamisesta vuonna 2028.
Mukana tempauksessa olivat seuraavat sukellusseurat:
ESPOO, PSK Kupla ry
ESPOO, Sukellusseura Nousu ry
KOTKA, Kotka Divers ry
PORVOO, Porvoon Murena ry
RAASEPORI, Sukellusseura Piraya ry
HANKO, Hanko Diving ry
SAARISTOMERI, Saaristomeren sukeltajat ry
RAUMA, Rauman Laitesukeltajat ry
PORI, Porin urheilusukeltajat ry
VAASA / MERENKURKKU, Urheilusukelluskerho Delfin ry
Tapahtuma-aika:
2023–2028 Minun mereni ry
Tilanne:
Keruuastiat nostettiin ylös syksyllä 2024 ja analysoitiin Turun AMK:ssa. Tulokset julkaistiin tammikuussa 2025.
Toteuttajat:
Minun mereni ry
Rahoittaja:
Minun mereni ry
Yhteistyökumppanit:
Baltic Sea Action Group (BSAG), sukellusseurat
Yhteyshenkilö:
Vedenalaisen mielenosoituksen vaatimukset:
-
Ojitetuista soista vain osa tuottaa kelvollista puuta. Tuottamattomat suot olisi
ensimmäisenä ennallistettava ja saatettava lähelle alkuperäistä tilaansa. Näin ne
toimisivat vesivarastoina, vesien suodattajina, tulvien tasaajina ja alkuperäisen,
rikkaan suoluonnon kehtona. -
Uudet ojitukset on lopetettava ja kunnostusojitukset on tehtävä luvanvaraisiksi.
-
Metsätaloudessa on siirryttävä jatkuvan kasvatuksen menetelmään.
Näyttelijä Martti Suosalo metsässä, katso video: https://youtu.be/IW5MofhTHbE -
Maanviljelysten tulisi kiinnittää huomiota peitteisyyteen, suojavyöhykkeisiin ja harkita
hiiliviljelyyn siirtymistä. Liikalannoitusta tulisi välttää. Peltojen ojien tulisi laskea
tarpeeksi isoihin, rakennettuihin kosteikkoihin, joissa osa ravinteista ja kiintoaineesta
saadaan suodatettua. Maanviljelijöitä tulee tukea ja kannustaa vesien hoitoon! -
Teollisuuden tulee puhdistaa jätevetensä entistä paremmin.
Kampanjan pitkän tähtäimen tavoitteet:
-
Seurata pohjaan lasketun pytyn avulla rannikkoveden tilaa ja kiintoainelaskeumaa.
Vuoden päästä sukeltajat peittävät pyttyyn sijoitetun keruuastian varovasti kannella ja
tuovat ongelman pintaan. Paikallinen laboratorio tutkii näytteet ja Minun mereni sekä
BSAG julkaisevat tulokset. -
Havainnollistaa valo- ja videokuvien avulla, miten käytöstä poistettu ja puhdistettu,
prosliininen WC-pytty muuttuu pohjassa. Limoittuuko se? Alkaako siellä kasvamaan
jotakin? Onko merirokko kirjonut sen kuin veneen pohjan vai onko siitä tullut jonkun
kalan koti? -
Toimintaa jatketaan vuosittain valtakunnallisella pyttypäivällä, jossa julkaistaan
seurannan tulokset. -
Viiden vuoden kuluttua kampanjan pytyt nostetaan pohjasta, kuvataan, analysoidaan
ja kootaan ympäristötaideteokseksi muistuttamaan vedenalaisesta
mielenosoituksesta. Minun mereni palkitsee myös ansioituneimman sukellusseuran
sekä luovan valo- ja videokuvauskilpailun parhaimmat otokset ja videot. Tempauksen
suojelijoina ja kilpailun raatilaisina toimivat maailmanympäripurjehtija Tapio Lehtinen
ja palkittu vedenalaiskuvaaja Pekka Tuuri. -
Kun pytty lopulta poistetaan pohjasta, tavoitteena on, että meren tila ja näkyvyys
veden alla on parantunut eikä alue ole enää uhanalainen hotspot.
Katso videolta Vedenalaisen mielenosoituksen vaatimukset ja hotspottien ongelmakohdat: