Neljä vedenaikaa: Kesällä huomio kiinnitetään kosmetiikan ja hyönteismyrkkyjen sisältämiin ikuisuuskemikaaleihin
- Minun mereni
- 12.6.
- 2 min käytetty lukemiseen
Minun mereni ry:n ja Suomen vesistösäätiön Neljä vedenaikaa -kampanja syväluotaa arjen kulutustuotteiden sisältämiin ikuisuuskemikaaleihin. Luvassa on vuodenaikojen mukaan vaihtuvia vinkkejä oman kemikaalikuorman keventämiseen ja myös oman vesisuhteen vahvistamiseen.
Useista kosmetiikkatuotteista löytyy kiellettyjä PFAS-yhdisteitä, jotka kulkeutuvat helposti paikasta toiseen ja ovat sekä eliöille ja ihmisille haitallisia jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Niitä kutsutaan ikuisuuskemikaaleiksi, koska ne hajoavat luonnossa hitaasti – jos koskaan.
PFAS-yhdisteitä käytetään kosmetiikassa muun muassa parantamaan niiden vedenkestävyyttä. Kosmetiikkaa käytetään suoraan iholle, jolta osa haitallisista aineista huuhtoutuu peseytymisen yhteydessä viemäriin – ja sitä kautta vesistöihin. Osa aineista voi myös imeytyä elimistöön. Etenkin kesäisin ne voivat huuhtoutua iholta ja hiuksista suoraan uimavesiin.
Kosmetiikan lisäksi PFAS-yhdisteitä päätyy vesistöihin muun muassa torjunta-aineista. Kun sadevesi huuhtoo torjunta-aineita ja ylimääräisiä ravinteita kasvimassan pinnasta maahan, osa tästä huuhtoutuu pintavalunnan ja hulevesien mukana vesistöihin.
Pölyttäjien ja muiden hyönteisten määrä on vähentynyt hälyttävästi viime vuosikymmeninä, ja yksi keskeinen syy siihen on torjunta-aineiden, erityisesti hyönteismyrkkyjen, käyttö. Pölyttäjät ovat välttämättömiä ihan koko ekosysteemien toiminnalle – siis myös vesistöillemme.
Vaikka kaikkein helpoin tapa vähentää omaa kemikaalikuormaansa on yksinkertaisesti käyttää vähemmän erilaisia kulutustuotteita, niin kosmetiikalle kuin hyönteismyrkyillekin on olemassa myös ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja.
Vapaasukeltaja Johanna Nordblad toivoisi myönteisempiä Itämeri-uutisia
Kesä kutsuu kastamaan varpaat veteen ja nauttimaan rantakeleistä. Se on myös vedenaika, jolloin vesien tilaa kauhistellaan kaikkein eniten muun muassa sinilevien kukintojen vuoksi.
Neljä vedenaikaa -kampanjan vesikummi, vapaasukeltaja Johanna Norblad toivoisi, että etenkin Itämerestä uutisoitaisiin myönteisemmin. Kun hän on vienyt ystäviään melomaan Ahvenanmaan saaristoon, ja heille on selvinnyt Itämeren olevan ihan mieletön paikka, he ovat tunteneet itsensä huijatuksi.
“Helsingissäkään ei tarvitse mennä kuin muutama sata metriä rannasta ja olet erämaassa!” Lauttasaaressa asuva Nordblad kertoo.
Vesillä liikkujat tietävät, että mieluisat kokemukset ovat väylä myös vesien suojelijaksi. Vaikka vesien rehevöityminen aiheutuu pääasiassa ravinteista, se on konkreettinen muistutus siitä, miten ihmisen toiminta näkyy vesissä.
Myös haitallisia aineita päätyy jäte- ja hulevesien mukana vesistöihin, ja niiden vähentämiseksi tarvitaan toimia.
Ota #kevennäkuormaa seurantaan ja opi tunnistamaan vesistöjä kuormittavia arjen kemikaaleja ja vähentämään niitä. Jaa oppimasi ja omat vinkkisi myös muille – läheisille, ystäville, harrastus- ja työkavereille – jotta vaikutus moninkertaistuu!
Katso myös paneelikeskustelu: Onko vesistöjen hyvä kemiallinen tila saavutettavissa? PFAS-yhdisteet ja lääkeaineet vesistöissä
Kevennä kuormaa -hanke saa avustusta ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta (2023–2027). Ahti-ohjelman tavoitteena on saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön.
Hankkeen päätoteuttajat: Suomen vesistösäätiö sr. ja Minun mereni ry
Hankkeen yhteistyökumppanit: Suomen Lions, Suomen Rotaryt, Finnish Water Forum ja Ympäristötiedon foorumi
