Sadonkorjuun aikaan ikuisuuskemikaalien kuormaa kevennetään keittiössä

Mistä kaikkialta ikuisuuskemikaaleja päätyy sisuksiimme, jätevesiemme kautta vesistöihimme ja lopulta takaisin lautasillemme? Neljä vedenaikaa -kampanjan tavoitteena on vahvistaa kuluttajien tietoa tuotteiden sisältämistä ikuisuuskemikaaleista ja ohjata valintoihin, jotka vähentävät jäte- ja hulevesien kautta vesistöihin päätyvää kuormitusta.

Tiesitkö, että suurin osa ihmisen ikuisuuskemikaalien, kuten PFAS-yhdisteiden, altistuksesta tulee ravinnon kautta – etenkin kaloista ja merenelävistä? Kalojen ja merenelävien elinympäristöön PFAS-yhdisteet ovat päätyneet puolestaan ihmisten vesistöille aiheuttamasta kemikaalirasituksesta.

Koska olemme ravintoketjun yläpäässä, altistumme käyttämillemme kemikaaleille yhä uudestaan.

Minun mereni ry:n ja Suomen vesistösäätiön Neljä vedenaikaa -kampanja tarjoaa konkreettisia vinkkejä oman kemikaalikuormaan keventämiseen kaikkina vuodenaikoina. Syksyllä huomio suunnataan omaan keittiöön.

Sadonkorjuuaika on yksi parhaimmista ajankohdista muuttaa omia ravintotottumuksiaan kemikaalipiheiksi ja siten myös vesistöystävällisemmiksi. Kun suosii lähellä tuotettuja ja tuoreita kasviksia, tuotantovaiheita on vähemmän. Ja mitä vähemmän tuotantovaiheita, sitä vähemmän tarvitaan säilöntäaineita ja pakkausmateriaaleja!

Elintarvikepakkauksista ikuisuuskemikaaleja sisältävät etenkin pikaruokapakkaukset, pitsalaatikot ja karkkipaperit. PFAS-yhdisteitä käytetään laajasti myös pinnoitetuissa keittiövälineissä, kuten Teflon-pannuissa. Parempia vaihtoehtoja niille ovat esimerkiksi lasiset, teräksiset tai valurautaiset vaihtoehdot.

Vapaasukeltaja Johanna Nordblad kannustaa meripuutarhanhoitoon

Kampanjan vesikummina ja kasvoina nähdään vapaasukeltaja Johanna Nordblad, joka kannustaa kuluttajia kemikaalikuorman vähentämisen ohella myös oman vesisuhteen vahvistamiseen.

Sukeltajat ovat vesillä liikkujista ensimmäisiä, jotka näkevät niin myönteiset kuin kielteisetkin muutokset vesistöissämme. He tietävät, että oma rakas vesiharrastus on väylä myös vesien suojelijaksi.

Syksyllä vedet viilenevät ja kirkastuvat. Se on Nordbladin mielestä yksi parhaimmista ajankohdista jatkaa luonnonvesissä uimista ja tutustua kylmäuinnin rentouttaviin ja virkistäviin, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia helliviin vaikutuksiin.

Toinen mainio keino vahvistaa omaa suhdetta lähivesistöönsä on etsiä pieni rantakaistale ja alkaa hoivata sitä kuin omaa puutarhaansa – mielipaikka, jossa voit seurata vedenaikojen vaihtelua.

“Jo siitä saa pienen yhteyden omaan lähivesistöönsä, kun sitä käy siivoamassa ja hoivaamassa”, Nordblad kannustaa.

Nordbladilla itsellään on Helsingissä Lauttasaaren edustalla salainen rakkoleväpuutarha, jota hän käy silloin tällöin ihastelemassa ja hoitamassa.

“Se on vähän sama kuin kukkapenkki tai -purkki kotona. Koska tykkään olla merellä, hoidan puutarhaa mieluummin siellä”, Nordblad sanoo.

Ota #kevennäkuormaa seurantaan ja opi tunnistamaan vesistöjä kuormittavia arjen kemikaaleja ja vähentämään niitä. Jaa oppimasi ja omat vinkkisi myös muille – läheisille, ystäville, harrastus- ja työkavereille – jotta vaikutus moninkertaistuu!

Lataa TÄÄLTÄ koko Neljä vedenaikaa -tietopaketti ikuisuuskemikaaleista!

Kevennä kuormaa -hanke saa avustusta ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta (2023–2027). Ahti-ohjelman tavoitteena on saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön.

Hankkeen päätoteuttajat: Suomen vesistösäätiö sr. ja Minun mereni ry

Hankkeen yhteistyökumppanit: Ympäristötiedon foorumi, Suomen Lions, Suomen Rotaryt ja Finnish Water Forum.