24.6. SuomiAreenassa: Suomen Itämeren rannikkoseutu – vihreän siirtymän investointien VILLI LÄNSI

Miksi Suomen Itämeren rannikkoseutu on kuin villi länsi verrattuna naapurimaa Ruotsiin, jossa parasta mahdollista teknologiaa jo käytetään jätevesien puhdistamiseen? Vaaditaanko investointeja tekeviltä yrityksiltä vesistövastuullisuutta? Ovatko kunnat ja maakunnat valmiita investointien vaatimuksiin ja ympäristövaikutuksiin? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastausta SuomiAreenan paneelissa.

Puhtaan meren puolesta ry:n vesistöjä puolustava kansalaisaloite etenee eduskuntaan. 24.6.2025 keskustelu vihreän siirtymän investoinneista ja niiden luvituksesta Suomen Itämeren rannikkoseudulla jatkuu myös SuomiAreenassa, Porin Kaupungintalon lavalla klo 14–14.45.

Reippaasti yli 50 000 nimeä kerännyt kansalaisaloite Vihreä siirtymä ei saa pilata vesistöjämme pakottaa nyt päättäjät arvioimaan uudestaan vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden raja-arvoja. Keskustelu jatkuu 24.6.2025 SuomiAreenan paneelissa, joka tarjoaa lisätietoa polttavasta aiheesta niin kunnille kuin muillekin yhteiskunnan toimijoille.

Miksi Suomen Itämeren rannikkoseutu on kuin villi länsi verrattuna naapurimaa Ruotsiin, jossa parasta mahdollista teknologiaa jo käytetään jätevesien puhdistamiseen? Vaaditaanko investointeja tekeviltä yrityksiltä vesistövastuullisuutta? Ovatko kunnat ja maakunnat valmiita investointien vaatimuksiin ja ympäristövaikutuksiin?

Paneelin puheenjohtajina toimivat Puhtaan meren puolesta ry:n puheenjohtaja Anne Kärki ja Minun mereni ry:n hallituksen jäsen, innovaatiokonsultti Mikko J. Salminen. Panelisteina kuullaan Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikaista, EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinosta, Hangon kaupunginjohtaja Petra Ståhlia sekä Porin elinvoima- ja ympäristötoimialan johtaja Lauri Kilkkua.

WANTED: vesistövastuullisia yrityksiä ja parasta mahdollista teknologiaa

Kunnilla on tulevaisuudessa edelleen vahva rooli vihreän siirtymän teollisuuden sijoittumisessa kuntaan. Paneelissa pureudutaan siihen, mitä vihreän siirtymän mahdollinen etusijamenettelyn jatkuminen muuttaa kuntien toiminnassa.

“Mikä on maakuntakaavan merkitys nyt ja tulevaisuudessa vihreän siirtymän hankkeiden sijoittumisissa? Onko maakuntakaava ohjaava, sitova vai suositus? Siinä riittää pohdittavaa niin investoinnin hakijalle kuin luvittajille”, Anne Kärki pohjustaa.

Maakuntakaavan lisäksi SuomiAreenan paneelissa tarkastellaan vihreän siirtymän investointia suunnittelevan yrityksen kyvykkyyden arviointia. Suomi on houkutteleva niin sanotun puhtaan energian tuottajana, mutta miten maahan houkuteltaisiin vesistövastuullisia yrityksiä? Millaisilla yrityksillä on edellytyksiä käynnistää vihreän siirtymän hankkeita, jos niiltä edellytetään ympäristölupaa, vesilupaa ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA)?

Anne Kärki muistuttaa, että jos lupien käsittelyä lainsäädännössä nopeutetaan, tulee lupahakemusten olla nykyistä laadukkaampia. Ympäristövaikutusten arviointia ei voi tehdä lakimuutostenkaan jälkeen pikana.

“Kompensointi ennallistamisvelvoitteilla on jälkikäteen mahdotonta – etenkin, jos jo valmiiksi heikossa ekologisessa tilassa ollutta aluetta on heikennetty entisestään”, Kärki huomauttaa.

Parasta mahdollista teknologiaa jätevesien puhdistamiseen on jo olemassa, ja sitä käytetään muun muassa Itämeren toisella puolella. Miksi Suomi odottaa EU:n päätöksiä ja pakkoa, kun se voisi olla edelläkävijä ja ympäristöteknologian osaaja Ruotsin tavoin?

“Teknologia ei saa aiheuttaa haittaa ympäristölle. Jos se aiheuttaa, pitää kehittää teknologiaa, joka poistaa haitan. Jos viranomaiset eivät pistä insinööriä selkä seinää vasten, insinööri ei ratkaise näitä ongelmia. Lainsäädännön kautta on luotava puitteet, jotta joudutaankin vähän rutistamaan. Siten syntyy uusia innovaatioita. Jos pystymme valmistamaan maailman puhtaimpia akkuja, sellua ja metalleja, tätä teknologiaa on mahdollista viedä myös muualle”, diplomi-insinööri Mikko J. Salminen haastaa.

Tutustu SuomiAreenan koko ohjelmaan: www.suomiareena.fi