top of page
Minun_Mereni_Logo_valk.png
  • Instagram
  • Facebook
  • Youtube

Täktomträsketin suon ennallistaminen alkoi Hangossa

  • Writer: Minun mereni
    Minun mereni
  • 4 päivää sitten
  • 2 min käytetty lukemiseen

Meriharrastaja Ari Heinilä on taistellut jo yli vuosikymmenen Hankoniemellä, mökkirantansa lähellä sijaitsevan merenlahden rehevöitymisen pysäyttämiseksi ja sinne laskevan kalojen kutupuron palauttamiseksi. Nyt Operaatio Täktominlahti on edennyt viimein suon ennallistamisvaiheeseen: pohjakynnyksen ja ojakatkojen tekemiseen, veden nostamiseen ja luonnontilan parantamiseen. 


Kokenut ennallistamistöiden suunnittelija Matti Aalto Aallokas Oy:stä opastaa kaivinkonetyötä maastossa. Ennallistamisen päätoimenpide, pohjakynnys, muodostuu hetkessä laskupuron penkoilta saatavista maa-aineksista, vesivanerista ja kestopuulankusta. Sen avulla pystytään määrittelemään veden korkeus ja myös muuttamaan sitä tarvittaessa – myöhemmin saatavien tulosten valossa.  


Pohjakynnyksen lisäksi Täktomträsketin 70 vuotta sitten ojitetulle suoalueelle tehdään noin 50 ojakatkoa. Viisi metriä pitkät ojakatkot, kansankielellä padot, rakennetaan niin tiiviiksi ja korkeiksi, ettei vesi missään olosuhteissa, painumisen jälkeenkään, pääse virtaamaan niiden ylitse entistä ojauomaa pitkin. Ennallistettavan alueen pinta-ala on 62 ha. 


Hanke on Minun mereni ry:n, Ympäristöministeriön, WWF:n ja Weisell-säätiön yhteinen ponnistus. Projektia tukemaan on lähtenyt myös hankolaisia yrityksiä: Forcit Oy ja Hangon satama Oy. Tavoitteena on mereen valuvien ravinne- ja humuspäästöjen merkittävä vähentäminen ja vaurioituneen vesikierron palauttaminen. 


”Näin suo alkaa taas varastoida ja suodattaa vettä, jolloin pohjavesitilanne alueella paranee ja tulvat vähenevät. Lopulta myös Täktominpurossa on tasainen virta puhtaampaa vettä, jossa jopa kalat saattavat viihtyä. Ehkä lapsenlapsemme pystyvät taas uimaan Täktominlahdessa”, Itämeren Suomen rannikon paikallisten ennallistamishankkeiden tueksi Minun mereni ry:n perustanut Ari Heinilä kertoo.



Sitkeä taistelu palkitaan: yhteistyö kaikista tärkeintä!

WWF Suomen kosteikkoasiantuntija Elina Erkkilä ehdotti jo hankkeen alkuvaiheessa suon ennallistamista, mutta silloin se tuntui Ari Heinilän perustamalle Täktominlahden hoitoyhdistykselle vielä liian isolta palalta.


“Luonnontila ei parane, elleivät ihmiset jaksa pitkäjänteisesti tehdä sen eteen töitä. Nyt vain rupeamme jakamaan tätä tietoa ja kokemuksia ja monistamaan käytäntöjä”, Erkkilä toteaa yli vuosikymmen myöhemmin, kun Täktomträsketin ennallistamisen mahdollistaneet toimijat ovat kokoontuneet paikan päälle todistamaan historiallista pohjakynnyksen rakennushetkeä.


Ensimmäisenä maanomistajana hankkeen tärkeyden ymmärsi Mikael Winberg, jonka isä oli aikoinaan ojittamassa Täktomträsketin suoaluetta. Winberg antoi luvan ennallistamiseen omilla maillaan jo vuonna 2015. Hangon kaupunki myönsi suurimpana maanomistajana luvan vuosikymmen myöhemmin, alkukesän 2025 viimeisessä istunnossaan. Lopulta myös Täktom samfällighetin lupa irtosi äänestyksen jälkeen heinäkuussa.


“Kosteikkojen ja korpimetsien ennallistamisella on iso merkitys matalien merenlahtien vedenlaadun turvaamisessa. Hangon kaupunki haluaa omalla toiminnallaan olla mukana parantamassa Itämeren tilaa”, Hangon kaupunginjohtaja Simon Store sanoi.


Paikalla on myös Baltic Sea Action Group -järjestön (BSAG) perustaja ja suuromistaja Ilkka Herlin. Myös Herlin korosti yhteistyön merkitystä korjaustoimissa, joita pian voimaan tuleva EU:n ennallistamisen sääntökirja tulee asettamaan Suomen Itämeren rannikkokaupungeille ja -kunnille.


Suomessa on 92 Itämereen laskevan joen valuma-aluetta, joista monella on vastaava ongelma kuin Täktominlahdessa. Näiden lisäksi Itämereen laskee tuhansia ojia ja puroja.


“Kosteikkojen ja vesialueiden aiheuttamat metaanipäästöt ovat tällä hetkellä maailman nopeimmin kasvava kasvihuonekaasujen lähde. Tässä tehdään globaalia työtä, kun nämä ojat saadaan tukittua”, Herlin sanoi.


“Yhteistyöllä saamme luontoa parannettua – teko kerrallaan. Suon ennallistaminen tulee näkymään tulevina vuosina Täktominlahdella myös kaikille niille, jotka ovat täällä eläneet ja katsoneet vain vierestä”, hän kiittelee


Herlin painottaa, että seuraavat ennallistamishankkeet on saatava käyntiin ripeämmin kuin Täktomissa. Minun mereni ry kokoaakin nyt kaiken opitun osaamisen ja tiedon talteen ja pyrkii siten näyttämään esimerkkiä ja innostamaan muita vastaaviin korjaustoimiin ympäri Suomen.


Lue lisää:

bottom of page