Yli 50 julistetta osallistunut haasteeseen! Tältä näytti meininki porvoolaiskoulun 3. luokalla

Porvoon Keskuskoulussa askarreltiin maaliskuun alussa Minun mereni -koululaishaasteen julisteita. Kävimme kurkistamassa 3C-luokalla, millaisia ajatuksia lapsilla herää Itämerestä

Keskuskoulun 3C-luokassa on keskittynyt tunnelma, kun oppilaat pohtivat, millainen on heidän merensä. Taustalla pyörii Ari Heinilän Minun mereni -elokuva Itämeri-maisemineen. 

Amelie on piirtänyt julisteeseensa kalastusveneen, jonka yläpuolella on suunnitteilla kuva saaliista.

– Saaliin viereen kirjoitan ”Älä kalasta ilman kalastuslupaa”, hän kertoo.

Amelie harrastaa kalastamista ukkinsa tai isänsä kanssa.

Takarivillä istuvan Reinon piirustuksessa on kaksi osaa.

– Toisella puolella on likainen meri ja toiselle tulee se, miltä puhtaan meren tulisi näyttää, hän esittelee julistettaan.   

Keskellä julistetta on viiva, joka kertoo Itämeren syvyyden: syvimmillään vain noin 450 metriä.

Reino kertoo viettäneensä paljon aikaa Itämeren rannoilla ja muistaa nähneensä vedessä pikkukaloja.

– Tiedän, ettei Itämerellä mene kovin hyvin. Siellä on tosi roskaista ja ilmastonmuutos on tehnyt siellä tuhoja, hän sanoo.

Omien kokemusten pohtiminen tukee oppimista

Opettaja Heidi Olssonin mielestä Itämeri jää kouluopetuksessa usein liian vähälle huomiolle.

–  Tavallaan Itämeri tulee esiin nyt kolmosella, mutta Itämerihän ei ole vain oppikirjan sivu. Mekin, kun asumme tässä rannikolla, voisimme käsitellä aihetta paljon enemmänkin monelta eri kantilta, myös luontosuhteen näkökulmasta, hän kertoo.  

Kolmannella luokalla ympäristöopissa tutustutaan Suomeen, sen lähimeriin ja saaristoon.

– Onhan se opettajastakin kiinni, miten paljon Itämerta käsitellään tunneilla. Olen itse asunut aina rannikolla, joten Itämeri on kiinnostanut aina minua, Olsson kertoo. 

Olssonin tunneilla aiheisiin pureudutaan myös oppilaiden omien kokemusten kautta, mikä auttaa oppimisessa ja innostaa aiheen pariin.  

– Olemme jutelleet esimerkiksi siitä, missä lapset ovat käyneet uimassa ja mitä merenrannalla olevia uimapaikkoja Porvoossa on. Puhuimme myös suolapitoisuudesta, ja Kuolleenmeren rannalla lomailleet tiesivät, miten siellä voi kellua. Pohdimme sitä kautta, millainen on Itämeren suolapitoisuus ja kirveleekö täällä silmiä, kun ui, Olsson kertoo.   

Luokassa on myös pohdittu, millaisia lajeja Itämerestä löytyy ja selvitetty, löytyykö kotimeremme pohjasta meritähtiä: matalan suolapitoisuuden vuoksi pääasiassa ei, mutta joskus niitäkin eksyy Itämereen etenkin Tanskan alueelle.  

Moninaisia lajeja ja palavia öljytankkereita

Julisteissa on monenmoisia teemoja: on suojeluun ja roskaamiseen liittyviä teoksia, kauniita maisemia, seikkailua ja lajistoa. Tuomon julisteessa on meripelastusalus.

– Itämerellä on ollut öljytankkeri, joka on syttynyt palamaan, koska siellä on huolettomasti poltettu tupakkaa, joka on sytyttänyt kaasupullon, joka on sytyttänyt kaiken öljyn palamaan, hän kertoo.

Meripelastusalus on pelastamassa tilannetta.

Myös Tuomon perheellä on oma vene, jolla Tuomo käy muun muassa kalastamassa.

– Olen saanut hienon kampelan ja käyn pilkillä aika usein. Itämerellä on ollut tällä hetkellä jää tosi paksu. Jotkut vain ajavat veneillä ja heittävät roskia huolettomasti yli laidan, hän kertoo.

Edessä istuvan Auroran teoksessa seikkailee monia Itämeren lajeja: lokki, meduusoja, hylkeitä, pikkukaloja ja pohjakaloja.

– Täällä on myös roskia, kun ei saisi roskata, ja taivaasta tulee punainen, hän esittelee.

Aurora ei muista nähneensä itse mitään näistä lajeista, mutta odottaa innolla ensi kuun lomaa Egyptiin.

– Siellä menemme meren rannalle, hän kertoo.