top of page
Minun_Mereni_Logo_valk.png
  • Instagram
  • Facebook
  • Youtube

Talvella huomio pukeutumiseen ja tekstiilien sisältämiin PFAS-yhdisteisiin

  • Writer: Minun mereni
    Minun mereni
  • 3.11.
  • 2 min käytetty lukemiseen
Vapaasukeltaja Johanna Nordblad on Minun mereni -merikummi ja Neljä vedenaikaa -kampanjan kasvot. Sukeltajat ovat vesillä liikkujista ensimmäisiä, jotka havaitsevat muutokset vesien tilassa.
Vapaasukeltaja Johanna Nordblad on Minun mereni -merikummi ja Neljä vedenaikaa -kampanjan kasvot. Sukeltajat ovat vesillä liikkujista ensimmäisiä, jotka havaitsevat muutokset vesien tilassa.

Mistä kaikkialta ympäristölle haitallisia ikuisuuskemikaaleja päätyy vesistöihimme? Neljä vedenaikaa -kampanjan tavoitteena on vahvistaa kuluttajien tietoa tuotteiden sisältämistä ikuisuuskemikaaleista ja ohjata valintoihin, jotka vähentävät jäte- ja hulevesien kautta vesistöihin päätyvää kuormitusta.


Talvella vedet ovat kaikkein kirkkaimmillaan, jos on jäätä peittämässä ja suojaamassa niitä kaupungin hiukkaspäästöiltä. Silloin Neljä vedenaikaa -kampanjan kasvo, vapaasukeltaja Johanna Nordblad haaveilee:


“Voisipa vesi olla aina näin kirkasta! Silloin aallot tai mikään muukaan eivät sotke pohjaa. Sade- ja pintavedet eivät valu niin paljoa vesistöihin eivätkä levätkään kuki.”


Nordblad havahtui jo nuorena siihen, että ihmisen toiminta vaikuttaa vesien tilaan. Hän oli alle 10-vuotias, kun lehdessä kerrottiin paikalliselta tehtaalta Meri-Porin hietikolle vuotavasta myrkystä. Myöhemmin uutisoitiin, että purkuputkessa ollut reikä oli saatu

korjattua, ja että myrkyt puretaan jälleen Itämereen.


"Jo silloin mietin, että miksi on parempi, että myrkky vuotaa mereen eikä hiekalle? Lainsäädännön avulla muutoksia parempaan on kuitenkin saatu aikaan nopeasti", Nordblad pohtii.


Hän tietää, että oman kemikaalikuorman vähentäminen voi tuntua jopa turhanpäiväiseltä suurien tehtaiden tai kaivosten aiheuttamiin päästöihin verrattuna.


“Kuluttajan roolia ei silti voi väheksyä, sillä olemme viime kädessä vastuussa siitä, mitä tuotteita käytämme. Moni ei kuitenkaan tiedä, mitä tuotteet sisältävät ja mitkä tuotteet ovat niin sanotusti pahoja”, Nordblad sanoo.



Minun mereni ry:n ja Suomen vesistösäätiön Neljä vedenaikaa -kampanja tarjoaa konkreettisia vinkkejä oman kemikaalikuormaan keventämiseen kaikkina vuodenaikoina. Talvella suunnataan huomio kodin tekstiileihin. Etenkin pakkaset tarjoavat mainioita mahdollisuuksia pesukertojen vähentämiseen ja siten myös ympäristökuorman keventämiseen.


Tiesitkö, että monissa vettä ja likaa hylkivissä vaatteissa ja sisustustekstiileissä käytetään vesistöille ja ihmisen terveydelle haitallisia ikuisuuskemikaaleja, kuten PFAS-yhdisteitä? Myös ftalaatit, joita käytetään pehmittiminä muun muassa PVC-muovin valmistuksessa, häiritsevät niin ihmisten kuin eläimienkin hormonitoimintaa.


Lisäksi tekstiileihin siirtyy erilaisia kemikaaleja haihtuvina yhdisteinä huoneilmasta, josta ne päätyvät pesuvesien mukana vesistöihin.



Ota #kevennäkuormaa seurantaan ja opi tunnistamaan vesistöjä kuormittavia arjen kemikaaleja ja vähentämään niitä. Jaa oppimasi ja omat vinkkisi myös muille – läheisille, ystäville, harrastus- ja työkavereille – jotta vaikutus moninkertaistuu!


LATAA TÄÄLTÄ KOKO NELJÄ VEDENAIKAA -TIETOPAKETTI IKUISUUSKEMIKAALEISTA


Katso myös: Marja Rissanen, tekstiili- ja materiaalitekniikan lehtori, Tkt (TAMK),

Neljä vedenaikaa: Kevennä tulevaisuuden kuormaa kaikkina vuodenaikoina -paneelin puheenvuoro Venemessuilla 14.2.2025: https://youtu.be/7O69zIgt_Tc?feature=shared


Lue lisää:

Fletcher Kate,  Sustainable Fashion & Textiles.  2008, Earthscan Ltd. 

Benyus Janine, Biomimicry. 1997, Quill Press.


Kuva Johanna Nordbladista: Elina Manninen / elinamanninen.com


Kevennä kuormaa -hanke saa avustusta ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta (2023–2027). Ahti-ohjelman tavoitteena on saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön.


Hankkeen päätoteuttajat: Suomen vesistösäätiö sr. ja Minun mereni ry

Hankkeen yhteistyökumppanit: Ympäristötiedon foorumi, Suomen Lions, Suomen Rotaryt ja Finnish Water Forum.

bottom of page