Levät ja vesikasvit

Ruskoleviin kuuluva rakkohauru tunnetaan ehkä paremmin vanhalla nimellään rakkolevä. Se tarvitsee valoa ja sen takia sitä tavataan eniten kirkkaammissa vesissä, jossa se voi kasvaa aina kymmenen metrin syvyydessä. Olen itsekin löytänyt sitä näistä syvyyksissä. Hyväkuntoiset ja runsaat esiintymät kertovat vesien hyvästä kunnosta. Rehevöityneissä vesissä rihmalevät tukahduttavat rakkohaurun.

Rakkohaurun ilmarakkulat pitävät melko raskaan levän ryhdissä. Leväniityt ovat kuin Itämeren koralliriuttoja, jotka tarjoavat suojaa ja ravintoa niin kalanpoikasille kuin monille selkärangattomille. Oikealla alhaalla on leväsiira, jonka ravintoa tämä levä on. Kelpaahan se keitettynä myös ihmisravinnoksi ja itsekin aion kokeilla sitä ravintolisänä ensi kesänä. Ehkäpä heitän sitä myös wokkiin.

Rakkohauru kiinniittyy kiviin tai kallioon, joskus jopa hylkypuuhun. Myrskyt irrottavat kasvustoja ja sitä saattaa ajautua runsaasti rantoihin. Varsinkin saaristolaiset ovat käyttäneet sitä köyhien perunamaidensa lannoitteena. Minäkin kuskaan kaiken rantaamme ajautuneet merilevän kasvimaalle maanparantajaksi ja pois merta lannoittamasta. 

 

  

Syksyllä vedenalaista luontoa kiusanneet rihmalevät ovat elinkaarensa loppupuolella ja Itämeren vedenalainen luonto on hehkeimmillään. Usein näkee selvän vihreiden ja punaisten rajan noin metrin syvyydessä. Ylempänä kivet ja kalliopinnat on vihreiden levien ja kasvien valtakuntaa. Sen jälkeen punalevien valtakuntaa. 

Alemmassa kuvassa on tupsumaisia ruusuleviä.

Myös meren pohjassa on vihreitä, kauniita niittyjä. Meriajokas on nauhamainen putkilokasvi, joka valloittaa hiekkapohjia. Sinne se kiinnittyy juuriensa avulla. Jos niittyä tutkii lähemmin, huomaa, että se kätkee suojiinsa runsaasti elämää: Kotiloita, simpukoita, pieniä kaloja, kuten silo- ja särmäneuloja. Ja tietenkin suojaisa sokkelo toimii myös hyvänä suojana mätimunille ja kalanpoikasille. Tälle tärkeälle ja uhanalaiselle biotoopille on uhkana rehevöityminen. Meriajokas vaatii valoa ja siis kirkkaita vesiä. Maailman meriajokasniityt vähenevät nopeammin kuin koralliriutat! Kehitys on huolestuttavaa myös Itämerellä. Meriajokasniityt ovat syvyydellä, jossa niitä voi tutkia myös pintasukeltaen. Mene ja tutki!

Suolilevät ovat kauniin kirkkaan vihreitä. Usein löydän niitä saarien veden täyttämistä halkeamista. Ne viihtyvät ravinteikkaissa vesissä. Suolilevän putki on kuin makkarankuori. Ne muodostuvat yhden solukerroksen putkista, joissa on ilmakuplia sisällä ja tällä lailla ne pysyvät pystyssä kuin rakkolevät. Suolilevien lomassa piileskelee usein myös leväkatkoja, joiden silmät kiiluu lampun valossa. 

Piikikkään näköiseen haarukkalevään törmään harvakseltaan sukelluksillani. Se erottuu selvästi muusta levämatosta. Se on monivuotinen.

  • White Facebook Icon
  • White YouTube Icon