Peruskoululaisille suunnattu Minun mereni -julistehaaste keräsi suuren suosion: kilpailuun osallistui yli 1700 julistetta yli 180 koulusta eri puolilta Suomea.   Minun mereni ry haastoi kaikki Suomen 1.–9.-luokkalaiset pohtimaan omaa suhdettaan Itämereen ja ilmaisemaan ajatuksiaan julisteen muodossa. Haasteen tavoitteena oli lisätä lasten ja nuorten ymmärrystä Itämerestä, sen lajistosta, tilasta ja suojelun tarpeesta sekä kuulla heidän näkemyksiään lähimerestämme.  Julisteen sai toteuttaa yksin, ryhmässä tai koko luokan voimin. Kilpailun pääpalkintona on 1000 euroa luokkaretkirahaa. Teoksissa näkyy lasten ilo ja huoli 31.3. päättyneeseen haasteeseen lähetettiin huikea määrä luovia ja oivaltavia töitä, joissa lapset kuvasivat omaa Itämertään monin eri tavoin. Asiantuntijaraati valitsi lähetetyistä julisteista parhaat Innostu Itämerestä! -sivustolle, jossa yleisö voi äänestää suosikkiaan 7.–21.4.2026. Raatiin kuuluivat lukion biologian ja maantieteen lehtori FM Maija Flinkman , suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja, FM, oppikirjailija ja Innostu Itämerestä! -oppimisympäristön työryhmän vetäjä Päivi Lehti , Minun mereni ry:n viestintäpäällikkö Merja Forsman  sekä visuaalinen suunnittelija Sari Holmgren . – Olen iloinen, miten paljon positiivisia ja kauniita ajatuksia Itämeri herättää lapsissa ja nuorissa. Töissä myös huomasi sen, miten sitoutuneesti ja tavoitteellisesti Suomessa työskennellään ympäristökasvatuksen parissa, Lehti kiittelee. Julisteissa esiteltiin Itämeren lajeja, seikkailuja, harrastuksia ja haasteita. –  Järkyttävän suuri osa teoksista käsitteli muoviroskaongelmaa. Itämeri on kaunis ja täysin ainutlaatuinen merialue maailmassa. Toivoisin, että lapset ja aikuiset näkisivät, miten moni eliö Itämeressä elää, miten monella tavalla Itämeri liittyy meidän ihmisten elämään ja miten voimme siitä nauttia. Tällöin herää myös halua pitää huolta Itämerestä, Flinkman kertoo. Jatkoon valittiin eri-ikäisten oppilaiden töitä, joista monet olivat syntyneet yhteisöllisen työskentelyn tuloksena. – Yhteisöllinen tekeminen on arvokasta, sillä yhdessä voimme myös vaikuttaa Itämeren hyvinvointiin. Yhteistyö- ja luottamustaidot ovat keskeisiä tulevaisuuden taitoja, Flinkman sanoo. Haasteessa mukana  somevaikuttajat Elina ja Sofia sekä Openaali Minun mereni -julistehaasteessa olivat mukana sosiaalisesta mediasta tutut eritysluokanopettaja Petter Punnonen eli Openaali sekä vaikuttajasisarukset Elina ja Sofia.  Haasteen toteuttamisessa ovat mukana Natur och Miljö rf, Pelasta Perämeri, Bothnian Arc ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry. Rahoittajina toimivat Saastamoisen säätiö ja August Ludvig Hartwallin säätiö.   Tutustu haasteeseen:   https://innostuitameresta.fi/haaste/

Minun mereni -elokuva kohosi viime vuonna Koulukinon koko vuoden katsotuimmaksi elokuvaksi. Nyt se on kerännyt palvelussa jo yli 35 000 katsojaa. Ari Heinilän elokuvassa puikkelehditaan saaristossa, sukelletaan pinnan alle ja tutustutaan monipuolisesti eri meriharrastuksiin ja Itämeren lajeihin. Elokuva on ladattavissa maksutta Koulukinosta. Voit katsoa elokuvatrailerin täällä: https://www.youtube.com/watch?v=4il5lei5ZcU Elokuvassa vesillä liikkuja törmää meren moniin kasvoihin, myös kaltoin kohdeltuun ystävään. Tarinaa vievät eteenpäin eri-ikäiset kertojat nuoresta aikuisiin, muun muassa Minun mereni -merikummit Irina Brjörklund, Martti Suosalo ja Taneli Mäkelä . Elokuvan ohjaaja ja kuvaaja Ari Heinilä on seikkaillut Itämerellä yli 40 vuotta, syvyyksissä hylkyjä tutkien, jääkannella kiitäen, kohdannut hylkeitä veden alla, saukkoja pinnalla. Kokenut ja palkittu elokuvantekijä on kuvannut mertamme intohimolla ja tuosta materiaalista syntyi tämä riemastuttava ja tunteisiin vetoava elokuva, joka korostaa Itämeren elinvoimaisuutta ja arvoa. Lauluntekijä Timo Kiiskisen ja Timo Hietalan luoman Minun mereni -tunnuskappaleen esittävät Irina Björklund ja Värttinän naiset . Merellisen musiikin elokuvaan on säveltänyt Sibelius Akatemian säveltäjä kouluttaja Pasi Lyytikäisen kokoama ryhmä lahjakkaita nuoria: Erke Eriksen, Jenni Isoaho ja Airi Salmela.

Mankkaanpuron koulun oppilaat osallistuivat Minun mereni ry:n haasteeseen. Kävimme jututtamassa julisteita tekeviä 6.-luokkalaisia.   6J-luokkalaiset Eetu  ja Aarni  olivat tarttuneet julisteessa roskateemaan ja vetoavat ihmisiin, etteivät he roskaisi. – Minulle tulee Itämerestä mieleen monipuoliset lajit ja uimarannat roskien lisäksi, Eetu kertoi. Aleksin teoksessa laivat olivat jättäneet meren pintaan kirjaimia.   Luokkatovereiden Ainin , Alma ja Siirin julisteeseen oli piirretty surullinen itämerennorppa, joka katsoo muoviroskia niellyttä ystäväkalaansa. Kolmikko kertoi olevansa huolestunut lähimeremme puolesta. – Jos katsoo kuvia meidän mökiltä vaikka 90-luvulta, meri oli kirkas. Se on koskettavaa ja haikeaa nähdä, että nyt se on ihan vihreä, Alma kertoi.   Kieltenopettaja ja koulun kestävän kehityksen tiimin vetäjä Hanna Holtarin  mukaan Mankkaanpuron koulussa ympäristö- ja luontoaiheet ovat vahvasti läsnä arjessa. – Minusta on tärkeää, että koululaiset ymmärtävät, että jos ekosysteemimme vahingoittuu, myös ihmiset vahingoittuvat. Oman vastuun ymmärtäminen olisi monessa muussakin asiassa tärkeä sisäistää, ja jokainen voi kantaa kortensa kekoon luonnon puolesta, Holtari kertoi.     Vilma , Emilia ja Alma olivat piirtäneet teokseensa kalan muovipussissa ja kirjoittaneet ”Meri ei ole roskakori” ja UMK-voittajakappaleesta keksityn lauseen ”Roskien ois viisaampi häipyy täält”. – Valitsimme tämän teeman, koska olemme kuulleet, että Itämerellä on paljon roskia, Emilia lisää. Kouluun on tulossa pian lahjoituksena annetut roskapihdit, ja tytöt odottavat pääsevänsä käyttämään niitä. Luokkatoverit Veeti  ja Niklas olivat piirtäneet Itämeren, jonka toinen puoli on kuollut ja toinen elää. – Itämerestä löytyy erilaisia yllätyksiä, kuten hylkyjä ja jopa eläimiä, jotka ovat eksyneet muista meristä Itämereen. Koska vesi on ei ole niin suolaista, siellä viihtyy sellaisia lajeja, joita muissa merissä ei viihdy, Niklas kertoo. Luli ja Olivia olivat tehneet kansantarumaisen merihaltijan. – Haluamme osoittaa, että meri on meissä. Jos vaikka heitämme roskaa mereen, se satuttaa myös meitä, Luli kertoi. – Itämeri on meidän rakas meri, jota pitäisi suojella, Olivia sanoi. Eeve  ja Etaín  olivat tehneet teokseensa itämerennorpan, joka on haihtumassa teoksesta. – Älkää roskako niin paljon. Olisiko kiva, jos joku kävisi heittämässä roskia teidän kotiinne? Eeve kysyi.   Lisää aiheesta voit lukea osoitteessa: https://www.espoonsanomat.fi/2026/03/23/mankkaanpuron-koulussa-pohdittiin-itamerta-ja-sen-tilaa-itameri-on-meidan-rakas-meri-jota-pitaisi-suojella/

Inkoon Kirkkolahden koulun (Kyrkfjärdens skola) kolmas- ja neljäsluokkalaiset osallistuivat julistehaasteeseen teemalla Minun mereni . Julistehaasteen kumppani, Natur och Miljö, vieraili luokan tunnilla, ja paikalla oli myös toimittaja Västra Nyland. Oppilaat olivat työskennelleet Itämeri-teeman parissa koko viikon ajan. He oppivat eri lajeista, kirjoittivat runoja ja tekivät Itämeri-meemejä. Teemaviikko huipentui Minun mereni  -julistehaasteeseen. Julisteissa keskityttiin erityisesti erilaisiin eläin- ja kasvilajeihin, mutta monet oppilaat halusivat myös tuoda esiin Itämeren roskaantumisongelman. – Ensin maalaamme taustan, ja sen jälkeen leikkaamme kaloja ja merilevää taustalle. Mukaan laitetaan myös roskia, joita on Itämeressä. Haluamme sanoa, ettei merta pitäisi roskata niin paljon, kertoi Selma Kiuru . – Minä en tiennyt, että Itämeressä on niin paljon eläimiä, lisäsi Julie Mosabacka. Lisää aiheesta voit lukea Västra Nylandin julkaisemasta jutusta (maksumuuri) osoitteessa: https://www.vastranyland.fi/2026-03-10/klasskassan-pa-spel-nar-eleverna-skapar-sitt-ostersjon

Porvoon Keskuskoulussa askarreltiin maaliskuun alussa Minun mereni -koululaishaasteen julisteita. Kävimme kurkistamassa 3C-luokalla, millaisia ajatuksia lapsilla herää Itämerestä   Keskuskoulun 3C-luokassa osallistuttiin Minun mereni -julistehaasteeseen erilaisilla teoksilla. Osassa oli teemana suojelu ja Itämeren kohtaamaan ympäristöongelmat, osassa kauniit maisemat, seikkailut ja lajit. Amelie  oli piirtänyt julisteeseensa kalastusveneen, jonka yläpuolella on suunnitteilla kuva saaliista. – Saaliin viereen kirjoitan ”Älä kalasta ilman kalastuslupaa”, hän kertoo. Amelie harrastaa kalastamista ukkinsa tai isänsä kanssa. Reinon piirustuksessa oli toisella puolella likainen meri ja toisella se, miltä puhtaan meren tulisi näyttää. Keskellä julistetta oli viiva, joka kertoo Itämeren syvyyden: syvimmillään Itämeri on vain noin 450 metriä. – Tiedän, ettei Itämerellä mene kovin hyvin. Siellä on tosi roskaista ja ilmastonmuutos on tehnyt siellä tuhoja, hän sanoi.   Opettaja Heidi Olssonin  mielestä Itämeri jää kouluopetuksessa usein liian vähälle huomiolle. –  Tavallaan Itämeri tulee esiin nyt kolmosella, mutta Itämerihän ei ole vain oppikirjan sivu. Mekin, kun asumme tässä rannikolla, voisimme käsitellä aihetta paljon enemmänkin monelta eri kantilta, myös luontosuhteen näkökulmasta, hän kertoi.   Tuomon julisteessa oli meripelastusalus: – Itämerellä on ollut öljytankkeri, joka on syttynyt palamaan, koska siellä on huolettomasti poltettu tupakkaa, joka on sytyttänyt kaasupullon, joka on sytyttänyt kaiken öljyn palamaan, hän kertoi. Meripelastusalus on pelastamassa tilannetta. Auroran teoksessa seikkaili monia Itämeren lajeja: lokki, meduusoja, hylkeitä, pikkukaloja ja pohjakaloja. – Täällä on myös roskia, kun ei saisi roskata, ja taivaasta tulee punainen, hän esittelei. Lue koko juttu Itäväylästä: https://www.itavayla.fi/uutiset/itameri-ei-ole-vain-oppikirjan-sivu--porvoolaisluokka-tutki-meren-tilaa-omien-kokemusten-kautta-6.2.83458.d2f1261b2e

Kirjoitimme Helsingin Uutisiin mielipidekirjoituksen, joka julkaisiin 9.3.2026. Mielipidekirjoituksessa kerroimme, miten tärkeää on tarjota lapsille myönteisiä luontokokemuksia. Itämeri on ainutlaatuinen murtovesialue maailmassa sekä ainoa meriyhteytemme. Silti harvalla lapsella on siihen henkilökohtaista suhdetta. Monet lapset ovat oppineet lähes kliseisesti, että Itämeri voi huonosti tietämättä, mitä se oikeastaan tarkoittaa. Meriluontosuhde ei synny automaattisesti, vaan siihen tarvitaan aikuisen apua. Tutkimusten mukaan mitä varhaisemmin luontosuhde kehittyy, sitä vahvemmaksi ja pysyvämmäksi se muodostuu. Silti liian harvoin puhumme siitä, kuinka tärkeää on tarjota lapsille myönteisiä ja innostavia kokemuksia luonnosta. Juuri positiiviset tunteet luovat halun ja palon suojella Itämerta.  Itämeri on muutakin kuin katastrofeja Ympäristökasvatuksessa on jokin mennyt mönkään, jos ensimmäinen asia, mikä tulee mieleen Itämerestä, on sinilevä tai öljykatastrofi. Itämeri on paljon muutakin: se on ainutlaatuinen ja upea meriluontokokonaisuus, jossa asuu monenlaisia ihmeellisiä lajeja. Se mahdollistaa upeita seikkailuja ja elämyksiä kaikille, ei vain niille, joilla on koti tai mökki rannikolla. Lainsäädännöllä, kansainvälisillä sopimuksilla ja järjestöjen pitkäjänteisellä työllä Itämeren hyväksi on tehty paljon hyvää. Myös tästä tulisi kertoa innostavasti ja totuudenmukaisesti.  On myös hyvä pohtia, kuinka paljon suurten ympäristöhaasteiden vastuuta sälytämme lapsille. Lasten pitäisi antaa nauttia luonnon ihmeistä. Lapsilla ei juurikaan ole mahdollisuutta vähentää Itämeren ravinnekuormaa, mutta he voivat oppia ajatusmallin: kun lapsena tiedostaa, etteivät retkiastioiden pesuvedet kuulu Itämereen, tuskin aikuisena hyväksyy esimerkiksi työpaikan valuttavan jätevesiä mereen. Sanotaan, että pienistä teoista kasvaa suuria virtoja, sama pätee ympäristökasvatukseen. Kouluissa pyritään tarjoamaan mahdollisimman paljon luontokokemuksia, mutta se ei aina ole käytännössä helppoa. Vaikka paras oppimisympäristö on luonto, joskus luonto pitää tuoda luokkahuoneeseen. Siksi Minun mereni ry on rakentanut digitaalisen Innostu Itämerestä! -oppimisympäristön, joka haluaa innostaa tutustumaan Itämereen ja sen lajeihin. Tuomme esiin Itämerta korvaamattomana ja kauniina ekosysteeminä ja kerromme sen kohtaamista haasteista, mutta tarjoamme myös ratkaisuja ja toivoa. Julistehaaste antaa mahdollisuuden kertoa ajatuksista Keväällä käynnistimme koululaisille suunnatun julistehaasteen, jossa lapset saavat kertoa omin sanoin ja erilaisin taiteen keinoin, millainen on heidän Itämerensä. Tavoitteena on herätellä lasten ja nuorten meriluontosuhdetta ja jakaa tietoa lähimerestämme. Kun oppii tekemällä ja kokee positiivisia tunteita, oppi kantaa pidemmälle.   Maija Flinkman, lukion biologian ja maantieteen lehtori, FM Merja Forsman, Minun mereni ry:n viestintäpäällikkö  Lue juttu Helsingin Uutisista: https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/9278506

Rehevöitymisen pysäyttäminen on haastavaa muttei mahdotonta. Metsäradion luontotoimittaja Markku Sipi haastatteli Minun mereni ry:n perustajaa Ari Heinilää, joka taisteli Hangon kaupunkia, sähköyhtiötä ja maanomistajia vastaan pelastaakseen rehevöityneen Täktominlahden. Kiistan keskiössä oli ojitettu suo. Ohjelmassa selviää, miten kiista ratkesi, mitä ennallistamishankkeissa kannattaa huomioida ja miten Heinilän aloittama projekti on laajentunut kouluihin asti. Ensin syntyi Minun mereni -elokuva ja sen jälkeen Innostu Itämerestä! -oppimisympäristö. Kuten Ilkka Herlinin sanoi toimittaja Markku Sipille: jos olisi 1000 Ari Heinilää, Suomi olisi aika hyvässä kunnossa. Kuka tahansa voi olla Itämerten sankari! Kuten sanottu, ennallistaminen voi olla byrokratiaviidakko, mutta Heinilä jakaa lähetyksessä omat vinkkinsä, miten siinä voi onnistua. Kolmiosainen juttusarja löytyy Yle Areenasta:   Ensimmäisen osan löydät täältä: https://areena.yle.fi/1-72829770 Toisen osan täältä: https://areena.yle.fi/1-72829785 Kolmannen täältä: https://areena.yle.fi/1-77020407 valuta pesuvesiä Itämereen ja pese matot mattojenpesupaikalla.

Itämerta voi auttaa monella eri tavalla. Jokainen meistä voi toimia Itämeren puolesta. Pienilläkin arkisilla teoilla on merkitystä, kun niitä tekee iso joukko Itämeren ystäviä.   1. Syö kestävästi pyydettyä kotimaista kalaa Villikalan syöminen auttaa vähentämään rehevöitymistä ja lähiruoan suosiminen vähentää päästöjä. Valitse lautaselle särkeä, silakkaa, lahnaa, muikkua, kuhaa, ahventa ja haukea.   2. Kerää roskia  Kerää roskia ja tupakantumppeja ja kiikuta ne roskikseen. Itämereen päätyvät muoviroskat ja tumpit hajoavat mikromuoveiksi ja haitallisiksi kemikaaleiksi. Roskat saattavat myös päätyä eläinten suihin.    3. Vältä turhia kemikaaleja Suosi joutsenmerkittyjä tai luonnonmukaisia pesuaineita kodin puhdistamisessa. Älä valuta pesuvesiä Itämereen ja pese matot mattojenpesupaikalla.   4. Mökkeile kestävästi  Pidä huolta, että jätevedet eivät päädy Itämereen. Jätevedet rehevöittävät vesiä ja häiritsevät luonnon tasapainoa. Älä ruoppaa rantavesiä turhaan, sillä ruoppaaminen saattaa uhata esim. Itämeren avainlajia, rakkohaurua.   5. Veneile viisaasti Pese vene ympäristöystävällisillä aineilla tai harjaamalla ja painepesurilla. Valitse pohjamaaliksi mahdollisimman myrkytön vaihtoehto. (Älä päästä likavesiä tai roskia veteen.)   6. Vie vanhentuneet lääkkeet apteekkiin Lääkkeet eivät kuulu luontoon eikä jätevedenpuhdistamoita ole suunniteltu käsittelemään lääkejätettä. Vie siis vanhentuneet lääkkeet aina apteekkiin.   7. Nauti lähilomasta Liikenne on yksi suurimmista mikromuovien lähteistä ja ilmastonmuutoksen kiihdyttäjistä. Lomaile siis lähellä ja nauti Suomen suvesta. Mitä kohteita et ole vielä Suomesta kokenut? Löytyisikö seuraava lomakohde Itämeren rannalta? Pääsisikö johonkin pyörällä tai raiteita pitkin?   8. Ryhdy vieraslajitalkoisiin Kasvaako rannalla kurttulehtiruusua tai komealupiinia? Ryhdy vieraslajitalkoisiin ja kitke kutsumattomat vieraat. Muista myös ilmoittaa vieraslajeista osoitteessa vieraslajit.fi .   9. Vaadi toimia Vaadi päättäjiltä toimia Itämeren puolesta. Kirjoita mielipidekirjoituksia, äänestä, lähetä viesti päättäjille ja kannusta lähipiiriäsikin toimimaan Itämeren parhaaksi.   10. Lahjoita Minun merelleni! Tue Itämeri-toimintaamme. Lahjoittamalla meille tuet tärkeää ympäristökasvatus ja -vaikuttamistyötämme. Lahjoita helposti minunmereni.fi/lahjoita Rahankeräyslupa: RA/2024/162

Minun mereni ry haastaa kaikki Suomen 1.-9.-luokkalaiset kertomaan julisteen muodossa, millainen on heidän merensä. Haasteen tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten ymmärrystä Itämerestä, sen lajeista, suojelusta ja tilasta sekä kuulla heidän ajatuksiaan lähimerestämme. Parhaan teoksen tekijä voittaa luokalleen 1000 euroa luokkaretkirahaa. Perjantaina 23.1. käynnistyvässä Minun mereni -haasteessa koululuokat tutustuvat ensin Innostu Itämerestä -oppimateriaaleihin ja suunnittelevat sen jälkeen julisteen. Haasteeseen voi osallistua yksin, ryhmätyönä tai koko luokan yhteisellä ponnistuksella. "Haasteella haluamme herätellä lasten ja nuorten Itämeri-suhdetta", kertoo Minun mereni ry:n viestintäpäällikkö Merja Forsman . Haaste sopii kaikille peruskoulun luokka-asteille. Raadin valitsemat parhaat julisteet julkaistaan Innostu Itämerestä -sivuilla, joilla kuka vain voi äänestää suosikkiaan. Minun mereni -julistehaasteessa ovat mukana sosiaalisesta mediasta tutut eritysluokanopettaja Petter Punnonen eli Openaali ja vaikuttajasisarukset Elina ja Sofia . Haasteen toteuttamisessa ovat mukana Minun mereni ry, Natur och Miljö rf ja Pelasta Perämeri . Kampanja alkaa 23.1. EDUCA-messuilta ja jatkuu maaliskuun loppuun saakka. Lue lisää: https://innostuitameresta.fi/haaste/

Minun mereni ‑vuosi 2025 oli täynnä monipuolisia hankkeita ja tapahtumia Itämeren suojelun edistämiseksi. Vuoden aikana toteutimme muun muassa kampanjoita ja yhteisöllisiä paneelikeskusteluja julkisissa tapahtumissa, jotka kannustivat monenlaisiin Itämeri-ystävällisiin arjen valintoihin. Punaisena lankana läpi vuoden kulkivat ikuisuuskemikaaleihin pureutuva Neljä vedenaikaa ‑kampanja sekä Minun mereni ‑elokuvan pohjalle luotu monialainen oppimateriaali, jotka saivat laajaa näkyvyyttä messuilla ja kouluissa. Toimintamme keskiössä olivat konkreettiset teot ja asenne- sekä lakimuutokset, joita tarvitsemme rannikkoseudun yhdistämiseksi ja yhteisen Itämeremme suojelemiseksi. Tapahtumarikas vuosi huipentui Täktomträsketin suon ennallistamisen aloittamiseen Hangossa. Myös vuonna 2026 Minun mereni ry:n tavoitteena on tehostaa yhteistyötä maalta merelle koituvien valumien estämiseksi, joita myös pian voimaan tuleva EU:n ennallistamisen sääntökirja tulee asettamaan Suomen Itämeren rannikkokaupungeille ja -kunnille. VUOSI 2025 Talvi Vedenalaisen mielenosoituksen keruuastioiden analysoinnin ensimmäiset tulokset julkaistaan. Minun mereni ‑elokuva esitetään EDUCA-messuilla ja elokuvan pohjalle rakennettu oppimisympäristö lanseerataan. Minun mereni ry:n uudet nettisivut julkaistaan. Vene Båt 2025 -messujen Itämeripäivän paneelikeskustelussa pureudutaan ikuisuuskemikaaleihin: Miten jokainen voi olla ratkaisevassa asemassa ja keventää kemikaalikuormaansa eri vuodenaikoina? Kalevalan päivänä julkaistaan upea Minun mereni -elokuvan nimikappale , joka kertoo Kalevalan sanoin veden synnystä – Irina Björklund solistina, Värttinän tytöt kuorona, Timo Hietala ja Timo Kiiskinen säveltäjinä. Kevät Minun mereni -elokuvan pohjalle rakennettu monialainen, kaksikielinen Innostu Itämerestä -oppimisympäristö julkaistaan. Neljä vedenaikaa : kevennä tulevaisuuden kemikaalikuormaa kaikkina vuodenaikoina -kampanja alkaa somekanavissamme yhteistyössä Suomen vesistösäätiön kanssa. Mukana kampanjassa ovat myös Ympäristötiedon foorumi , Suomen Lions , Suomen Rotaryt ja Finnish Water Forum . Kevään aiheina ovat kodin kevät-detox eli ikuisuuskemikaalien, kuten PFAS-yhdisteiden vähentäminen siivouksessa ja pintaremontoinnissa. Kesä SuomiAreenan paneelikeskustelussa keskustellaan vihreästä siirtymästä rannikkoseudulla ja Puhtaan meren puolesta ry:n tekemän aloitteen etenemisestä eduskuntaan. Neljä vedenaikaa -kampanjan kesä keskittyy kosmetiikan ja hyönteismyrkkyjen sisältämiin ikuisuuskemikaaleihin. Syksy Itämeripäivän haaste kouluille : Elokuva- ja oppimateriaalipaketti saavuttavat laajan levikin rannikkokaupunkien ja -kuntien kouluissa – elokuva kohoaa myöhemmin suoratoistopalvelu Koulukinon koko vuoden katsotuimmaksi elokuvaksi. Ari Heinilä ja Minun mereni ry ovat mukana Helsinki Design Weekin PechaKucha-tapahtumassa , jossa on puhujina useita merkittäviä taiteilijoita ja tutkijoita: Lue lisää Neljä vedenaikaa -kampanjan sadonkorjuuajan sisällöissä keskitytään arjen PFAS-yhdisteisiin ja niiden vähentämiseen kotikeittiöissä . Hieno vuosi huipentuu Täktomträsketin suon ennallistamisen aloittamiseen ja ojakatkojen rakentamiseen. Neljä vedenaikaa -kampanjan talvisisällöissä painotus on tekstiileissä ja pesukertojen vähentämisessä kemikaalikuorman keventämiseksi. Ari Heinilän haaksirikkosaagan kaksi uutta osaa julkaistaan jouluaattona ja joulupäivänä YouTubessa . Lyhytelokuvissa Arska rakentaa rannoilta keräämistään meriroskista lautan, joilla hän yrittää purjehtia ja meloa takaisin mantereelle. Lue lisää: www.minunmereni.fi/meriuutiset Luvassa ensi vuonna 2026 Jatkamme Suomen peruskoulujen kaksikielistä Itämeri-opetusta. Julkistamme EDUCASSA Messukeskuksessa 23.1.2026 valtakunnallisen haastekampanjan , joka on kohdistettu peruskoululaisille ja heidän opettajilleen. Hyödynnämme viestinnässä jo rakentamaamme verkostoa kuntien sivistystoimien, opettajien, rehtorien ja hankepartnereidemme kanssa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Natur och Miljön kanssa. Täktomin suon ennallistaminen jatkuu toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Julkaisemme ennallistamisoppaan videona. Pääosissa on rannikon ritari Martti Suosalo . Haastamme maanomistajat ja kunnat ennallistamaan pikaisesti kaikki ojitetut, tuottamattomat suot. Ekokatastrofi on pysäytettävä tältä osin tässä ruskeiden vesien maassa! Keväällä ilmestyy Into-kustannuksen tuottama, upea, Minun mereni -kirja. Ari Heinilän kirjoittama ja kuvaama kirja sisältää noin 40 QR-koodia, joiden kautta voi katsella myös aiheisiin liittyvää elävää kuvaa. Toteutamme Oululle, joka on vuonna 2026 yksi kulttuuripääkaupungeista, erilaista Minun mereni -sisältöä. Arska kuvaa uutta kannustavaa tarinaa Itämereltä. Seuraavaksi on vuorossa Minun saukkoni . Se kertoo lystikkään otuksen palaamisesta merelle oltuaan jo sukupuuton partaalla. Tämä koko perheen elokuva saa ensi-iltansa Itämeripäivänä 2027. Kiitos upeasta vuodesta 2025 – ja myötätuulta uuteen vuoteen! Merellisin terveisin, Ari Heinilä & Minun mereni -tiimi