Inkoon Kirkkolahden koulun (Kyrkfjärdens skola) kolmas- ja neljäsluokkalaiset osallistuivat julistehaasteeseen teemalla Minun mereni . Julistehaasteen kumppani, Natur och Miljö, vieraili luokan tunnilla, ja paikalla oli myös toimittaja Västra Nyland. Oppilaat olivat työskennelleet Itämeri-teeman parissa koko viikon ajan. He oppivat eri lajeista, kirjoittivat runoja ja tekivät Itämeri-meemejä. Teemaviikko huipentui Minun mereni  -julistehaasteeseen. Julisteissa keskityttiin erityisesti erilaisiin eläin- ja kasvilajeihin, mutta monet oppilaat halusivat myös tuoda esiin Itämeren roskaantumisongelman. – Ensin maalaamme taustan, ja sen jälkeen leikkaamme kaloja ja merilevää taustalle. Mukaan laitetaan myös roskia, joita on Itämeressä. Haluamme sanoa, ettei merta pitäisi roskata niin paljon, kertoi Selma Kiuru . – Minä en tiennyt, että Itämeressä on niin paljon eläimiä, lisäsi Julie Mosabacka. Lisää aiheesta voit lukea Västra Nylandin julkaisemasta jutusta (maksumuuri) osoitteessa: https://www.vastranyland.fi/2026-03-10/klasskassan-pa-spel-nar-eleverna-skapar-sitt-ostersjon

Porvoon Keskuskoulussa askarreltiin maaliskuun alussa Minun mereni -koululaishaasteen julisteita. Kävimme kurkistamassa 3C-luokalla, millaisia ajatuksia lapsilla herää Itämerestä   Keskuskoulun 3C-luokassa osallistuttiin Minun mereni -julistehaasteeseen erilaisilla teoksilla. Osassa oli teemana suojelu ja Itämeren kohtaamaan ympäristöongelmat, osassa kauniit maisemat, seikkailut ja lajit. Amelie  oli piirtänyt julisteeseensa kalastusveneen, jonka yläpuolella on suunnitteilla kuva saaliista. – Saaliin viereen kirjoitan ”Älä kalasta ilman kalastuslupaa”, hän kertoo. Amelie harrastaa kalastamista ukkinsa tai isänsä kanssa. Reinon piirustuksessa oli toisella puolella likainen meri ja toisella se, miltä puhtaan meren tulisi näyttää. Keskellä julistetta oli viiva, joka kertoo Itämeren syvyyden: syvimmillään Itämeri on vain noin 450 metriä. – Tiedän, ettei Itämerellä mene kovin hyvin. Siellä on tosi roskaista ja ilmastonmuutos on tehnyt siellä tuhoja, hän sanoi.   Opettaja Heidi Olssonin  mielestä Itämeri jää kouluopetuksessa usein liian vähälle huomiolle. –  Tavallaan Itämeri tulee esiin nyt kolmosella, mutta Itämerihän ei ole vain oppikirjan sivu. Mekin, kun asumme tässä rannikolla, voisimme käsitellä aihetta paljon enemmänkin monelta eri kantilta, myös luontosuhteen näkökulmasta, hän kertoi.   Tuomon julisteessa oli meripelastusalus: – Itämerellä on ollut öljytankkeri, joka on syttynyt palamaan, koska siellä on huolettomasti poltettu tupakkaa, joka on sytyttänyt kaasupullon, joka on sytyttänyt kaiken öljyn palamaan, hän kertoi. Meripelastusalus on pelastamassa tilannetta. Auroran teoksessa seikkaili monia Itämeren lajeja: lokki, meduusoja, hylkeitä, pikkukaloja ja pohjakaloja. – Täällä on myös roskia, kun ei saisi roskata, ja taivaasta tulee punainen, hän esittelei. Lue koko juttu Itäväylästä: https://www.itavayla.fi/uutiset/itameri-ei-ole-vain-oppikirjan-sivu--porvoolaisluokka-tutki-meren-tilaa-omien-kokemusten-kautta-6.2.83458.d2f1261b2e

Kirjoitimme Helsingin Uutisiin mielipidekirjoituksen, joka julkaisiin 9.3.2026. Mielipidekirjoituksessa kerroimme, miten tärkeää on tarjota lapsille myönteisiä luontokokemuksia. Itämeri on ainutlaatuinen murtovesialue maailmassa sekä ainoa meriyhteytemme. Silti harvalla lapsella on siihen henkilökohtaista suhdetta. Monet lapset ovat oppineet lähes kliseisesti, että Itämeri voi huonosti tietämättä, mitä se oikeastaan tarkoittaa. Meriluontosuhde ei synny automaattisesti, vaan siihen tarvitaan aikuisen apua. Tutkimusten mukaan mitä varhaisemmin luontosuhde kehittyy, sitä vahvemmaksi ja pysyvämmäksi se muodostuu. Silti liian harvoin puhumme siitä, kuinka tärkeää on tarjota lapsille myönteisiä ja innostavia kokemuksia luonnosta. Juuri positiiviset tunteet luovat halun ja palon suojella Itämerta.  Itämeri on muutakin kuin katastrofeja Ympäristökasvatuksessa on jokin mennyt mönkään, jos ensimmäinen asia, mikä tulee mieleen Itämerestä, on sinilevä tai öljykatastrofi. Itämeri on paljon muutakin: se on ainutlaatuinen ja upea meriluontokokonaisuus, jossa asuu monenlaisia ihmeellisiä lajeja. Se mahdollistaa upeita seikkailuja ja elämyksiä kaikille, ei vain niille, joilla on koti tai mökki rannikolla. Lainsäädännöllä, kansainvälisillä sopimuksilla ja järjestöjen pitkäjänteisellä työllä Itämeren hyväksi on tehty paljon hyvää. Myös tästä tulisi kertoa innostavasti ja totuudenmukaisesti.  On myös hyvä pohtia, kuinka paljon suurten ympäristöhaasteiden vastuuta sälytämme lapsille. Lasten pitäisi antaa nauttia luonnon ihmeistä. Lapsilla ei juurikaan ole mahdollisuutta vähentää Itämeren ravinnekuormaa, mutta he voivat oppia ajatusmallin: kun lapsena tiedostaa, etteivät retkiastioiden pesuvedet kuulu Itämereen, tuskin aikuisena hyväksyy esimerkiksi työpaikan valuttavan jätevesiä mereen. Sanotaan, että pienistä teoista kasvaa suuria virtoja, sama pätee ympäristökasvatukseen. Kouluissa pyritään tarjoamaan mahdollisimman paljon luontokokemuksia, mutta se ei aina ole käytännössä helppoa. Vaikka paras oppimisympäristö on luonto, joskus luonto pitää tuoda luokkahuoneeseen. Siksi Minun mereni ry on rakentanut digitaalisen Innostu Itämerestä! -oppimisympäristön, joka haluaa innostaa tutustumaan Itämereen ja sen lajeihin. Tuomme esiin Itämerta korvaamattomana ja kauniina ekosysteeminä ja kerromme sen kohtaamista haasteista, mutta tarjoamme myös ratkaisuja ja toivoa. Julistehaaste antaa mahdollisuuden kertoa ajatuksista Keväällä käynnistimme koululaisille suunnatun julistehaasteen, jossa lapset saavat kertoa omin sanoin ja erilaisin taiteen keinoin, millainen on heidän Itämerensä. Tavoitteena on herätellä lasten ja nuorten meriluontosuhdetta ja jakaa tietoa lähimerestämme. Kun oppii tekemällä ja kokee positiivisia tunteita, oppi kantaa pidemmälle.   Maija Flinkman, lukion biologian ja maantieteen lehtori, FM Merja Forsman, Minun mereni ry:n viestintäpäällikkö  Lue juttu Helsingin Uutisista: https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/9278506

Rehevöitymisen pysäyttäminen on haastavaa muttei mahdotonta. Metsäradion luontotoimittaja Markku Sipi haastatteli Minun mereni ry:n perustajaa Ari Heinilää, joka taisteli Hangon kaupunkia, sähköyhtiötä ja maanomistajia vastaan pelastaakseen rehevöityneen Täktominlahden. Kiistan keskiössä oli ojitettu suo. Ohjelmassa selviää, miten kiista ratkesi, mitä ennallistamishankkeissa kannattaa huomioida ja miten Heinilän aloittama projekti on laajentunut kouluihin asti. Ensin syntyi Minun mereni -elokuva ja sen jälkeen Innostu Itämerestä! -oppimisympäristö. Kuten Ilkka Herlinin sanoi toimittaja Markku Sipille: jos olisi 1000 Ari Heinilää, Suomi olisi aika hyvässä kunnossa. Kuka tahansa voi olla Itämerten sankari! Kuten sanottu, ennallistaminen voi olla byrokratiaviidakko, mutta Heinilä jakaa lähetyksessä omat vinkkinsä, miten siinä voi onnistua. Kolmiosainen juttusarja löytyy Yle Areenasta:   Ensimmäisen osan löydät täältä: https://areena.yle.fi/1-72829770 Toisen osan täältä: https://areena.yle.fi/1-72829785 Kolmannen täältä: https://areena.yle.fi/1-77020407 valuta pesuvesiä Itämereen ja pese matot mattojenpesupaikalla.

Itämerta voi auttaa monella eri tavalla. Jokainen meistä voi toimia Itämeren puolesta. Pienilläkin arkisilla teoilla on merkitystä, kun niitä tekee iso joukko Itämeren ystäviä.   1. Syö kestävästi pyydettyä kotimaista kalaa Villikalan syöminen auttaa vähentämään rehevöitymistä ja lähiruoan suosiminen vähentää päästöjä. Valitse lautaselle särkeä, silakkaa, lahnaa, muikkua, kuhaa, ahventa ja haukea.   2. Kerää roskia  Kerää roskia ja tupakantumppeja ja kiikuta ne roskikseen. Itämereen päätyvät muoviroskat ja tumpit hajoavat mikromuoveiksi ja haitallisiksi kemikaaleiksi. Roskat saattavat myös päätyä eläinten suihin.    3. Vältä turhia kemikaaleja Suosi joutsenmerkittyjä tai luonnonmukaisia pesuaineita kodin puhdistamisessa. Älä valuta pesuvesiä Itämereen ja pese matot mattojenpesupaikalla.   4. Mökkeile kestävästi  Pidä huolta, että jätevedet eivät päädy Itämereen. Jätevedet rehevöittävät vesiä ja häiritsevät luonnon tasapainoa. Älä ruoppaa rantavesiä turhaan, sillä ruoppaaminen saattaa uhata esim. Itämeren avainlajia, rakkohaurua.   5. Veneile viisaasti Pese vene ympäristöystävällisillä aineilla tai harjaamalla ja painepesurilla. Valitse pohjamaaliksi mahdollisimman myrkytön vaihtoehto. (Älä päästä likavesiä tai roskia veteen.)   6. Vie vanhentuneet lääkkeet apteekkiin Lääkkeet eivät kuulu luontoon eikä jätevedenpuhdistamoita ole suunniteltu käsittelemään lääkejätettä. Vie siis vanhentuneet lääkkeet aina apteekkiin.   7. Nauti lähilomasta Liikenne on yksi suurimmista mikromuovien lähteistä ja ilmastonmuutoksen kiihdyttäjistä. Lomaile siis lähellä ja nauti Suomen suvesta. Mitä kohteita et ole vielä Suomesta kokenut? Löytyisikö seuraava lomakohde Itämeren rannalta? Pääsisikö johonkin pyörällä tai raiteita pitkin?   8. Ryhdy vieraslajitalkoisiin Kasvaako rannalla kurttulehtiruusua tai komealupiinia? Ryhdy vieraslajitalkoisiin ja kitke kutsumattomat vieraat. Muista myös ilmoittaa vieraslajeista osoitteessa vieraslajit.fi .   9. Vaadi toimia Vaadi päättäjiltä toimia Itämeren puolesta. Kirjoita mielipidekirjoituksia, äänestä, lähetä viesti päättäjille ja kannusta lähipiiriäsikin toimimaan Itämeren parhaaksi.   10. Lahjoita Minun merelleni! Tue Itämeri-toimintaamme. Lahjoittamalla meille tuet tärkeää ympäristökasvatus ja -vaikuttamistyötämme. Lahjoita helposti minunmereni.fi/lahjoita Rahankeräyslupa: RA/2024/162

Minun mereni ry haastaa kaikki Suomen 1.-9.-luokkalaiset kertomaan julisteen muodossa, millainen on heidän merensä. Haasteen tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten ymmärrystä Itämerestä, sen lajeista, suojelusta ja tilasta sekä kuulla heidän ajatuksiaan lähimerestämme. Parhaan teoksen tekijä voittaa luokalleen 1000 euroa luokkaretkirahaa. Perjantaina 23.1. käynnistyvässä Minun mereni -haasteessa koululuokat tutustuvat ensin Innostu Itämerestä -oppimateriaaleihin ja suunnittelevat sen jälkeen julisteen. Haasteeseen voi osallistua yksin, ryhmätyönä tai koko luokan yhteisellä ponnistuksella. "Haasteella haluamme herätellä lasten ja nuorten Itämeri-suhdetta", kertoo Minun mereni ry:n viestintäpäällikkö Merja Forsman . Haaste sopii kaikille peruskoulun luokka-asteille. Raadin valitsemat parhaat julisteet julkaistaan Innostu Itämerestä -sivuilla, joilla kuka vain voi äänestää suosikkiaan. Minun mereni -julistehaasteessa ovat mukana sosiaalisesta mediasta tutut eritysluokanopettaja Petter Punnonen eli Openaali ja vaikuttajasisarukset Elina ja Sofia . Haasteen toteuttamisessa ovat mukana Minun mereni ry, Natur och Miljö rf ja Pelasta Perämeri . Kampanja alkaa 23.1. EDUCA-messuilta ja jatkuu maaliskuun loppuun saakka. Lue lisää: https://innostuitameresta.fi/haaste/

Minun mereni ‑vuosi 2025 oli täynnä monipuolisia hankkeita ja tapahtumia Itämeren suojelun edistämiseksi. Vuoden aikana toteutimme muun muassa kampanjoita ja yhteisöllisiä paneelikeskusteluja julkisissa tapahtumissa, jotka kannustivat monenlaisiin Itämeri-ystävällisiin arjen valintoihin. Punaisena lankana läpi vuoden kulkivat ikuisuuskemikaaleihin pureutuva Neljä vedenaikaa ‑kampanja sekä Minun mereni ‑elokuvan pohjalle luotu monialainen oppimateriaali, jotka saivat laajaa näkyvyyttä messuilla ja kouluissa. Toimintamme keskiössä olivat konkreettiset teot ja asenne- sekä lakimuutokset, joita tarvitsemme rannikkoseudun yhdistämiseksi ja yhteisen Itämeremme suojelemiseksi. Tapahtumarikas vuosi huipentui Täktomträsketin suon ennallistamisen aloittamiseen Hangossa. Myös vuonna 2026 Minun mereni ry:n tavoitteena on tehostaa yhteistyötä maalta merelle koituvien valumien estämiseksi, joita myös pian voimaan tuleva EU:n ennallistamisen sääntökirja tulee asettamaan Suomen Itämeren rannikkokaupungeille ja -kunnille. VUOSI 2025 Talvi Vedenalaisen mielenosoituksen keruuastioiden analysoinnin ensimmäiset tulokset julkaistaan. Minun mereni ‑elokuva esitetään EDUCA-messuilla ja elokuvan pohjalle rakennettu oppimisympäristö lanseerataan. Minun mereni ry:n uudet nettisivut julkaistaan. Vene Båt 2025 -messujen Itämeripäivän paneelikeskustelussa pureudutaan ikuisuuskemikaaleihin: Miten jokainen voi olla ratkaisevassa asemassa ja keventää kemikaalikuormaansa eri vuodenaikoina? Kalevalan päivänä julkaistaan upea Minun mereni -elokuvan nimikappale , joka kertoo Kalevalan sanoin veden synnystä – Irina Björklund solistina, Värttinän tytöt kuorona, Timo Hietala ja Timo Kiiskinen säveltäjinä. Kevät Minun mereni -elokuvan pohjalle rakennettu monialainen, kaksikielinen Innostu Itämerestä -oppimisympäristö julkaistaan. Neljä vedenaikaa : kevennä tulevaisuuden kemikaalikuormaa kaikkina vuodenaikoina -kampanja alkaa somekanavissamme yhteistyössä Suomen vesistösäätiön kanssa. Mukana kampanjassa ovat myös Ympäristötiedon foorumi , Suomen Lions , Suomen Rotaryt ja Finnish Water Forum . Kevään aiheina ovat kodin kevät-detox eli ikuisuuskemikaalien, kuten PFAS-yhdisteiden vähentäminen siivouksessa ja pintaremontoinnissa. Kesä SuomiAreenan paneelikeskustelussa keskustellaan vihreästä siirtymästä rannikkoseudulla ja Puhtaan meren puolesta ry:n tekemän aloitteen etenemisestä eduskuntaan. Neljä vedenaikaa -kampanjan kesä keskittyy kosmetiikan ja hyönteismyrkkyjen sisältämiin ikuisuuskemikaaleihin. Syksy Itämeripäivän haaste kouluille : Elokuva- ja oppimateriaalipaketti saavuttavat laajan levikin rannikkokaupunkien ja -kuntien kouluissa – elokuva kohoaa myöhemmin suoratoistopalvelu Koulukinon koko vuoden katsotuimmaksi elokuvaksi. Ari Heinilä ja Minun mereni ry ovat mukana Helsinki Design Weekin PechaKucha-tapahtumassa , jossa on puhujina useita merkittäviä taiteilijoita ja tutkijoita: Lue lisää Neljä vedenaikaa -kampanjan sadonkorjuuajan sisällöissä keskitytään arjen PFAS-yhdisteisiin ja niiden vähentämiseen kotikeittiöissä . Hieno vuosi huipentuu Täktomträsketin suon ennallistamisen aloittamiseen ja ojakatkojen rakentamiseen. Neljä vedenaikaa -kampanjan talvisisällöissä painotus on tekstiileissä ja pesukertojen vähentämisessä kemikaalikuorman keventämiseksi. Ari Heinilän haaksirikkosaagan kaksi uutta osaa julkaistaan jouluaattona ja joulupäivänä YouTubessa . Lyhytelokuvissa Arska rakentaa rannoilta keräämistään meriroskista lautan, joilla hän yrittää purjehtia ja meloa takaisin mantereelle. Lue lisää: www.minunmereni.fi/meriuutiset Luvassa ensi vuonna 2026 Jatkamme Suomen peruskoulujen kaksikielistä Itämeri-opetusta. Julkistamme EDUCASSA Messukeskuksessa 23.1.2026 valtakunnallisen haastekampanjan , joka on kohdistettu peruskoululaisille ja heidän opettajilleen. Hyödynnämme viestinnässä jo rakentamaamme verkostoa kuntien sivistystoimien, opettajien, rehtorien ja hankepartnereidemme kanssa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Natur och Miljön kanssa. Täktomin suon ennallistaminen jatkuu toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Julkaisemme ennallistamisoppaan videona. Pääosissa on rannikon ritari Martti Suosalo . Haastamme maanomistajat ja kunnat ennallistamaan pikaisesti kaikki ojitetut, tuottamattomat suot. Ekokatastrofi on pysäytettävä tältä osin tässä ruskeiden vesien maassa! Keväällä ilmestyy Into-kustannuksen tuottama, upea, Minun mereni -kirja. Ari Heinilän kirjoittama ja kuvaama kirja sisältää noin 40 QR-koodia, joiden kautta voi katsella myös aiheisiin liittyvää elävää kuvaa. Toteutamme Oululle, joka on vuonna 2026 yksi kulttuuripääkaupungeista, erilaista Minun mereni -sisältöä. Arska kuvaa uutta kannustavaa tarinaa Itämereltä. Seuraavaksi on vuorossa Minun saukkoni . Se kertoo lystikkään otuksen palaamisesta merelle oltuaan jo sukupuuton partaalla. Tämä koko perheen elokuva saa ensi-iltansa Itämeripäivänä 2027. Kiitos upeasta vuodesta 2025 – ja myötätuulta uuteen vuoteen! Merellisin terveisin, Ari Heinilä & Minun mereni -tiimi

Jouluaattona ja -päivänä julkaistava, kaksiosainen lyhytelokuva vie Hankoniemen avomeren laidalla sijaitsevalle autiolle Mulan-saarelle. Saarelle “haaksirikkoutunut” Heinilä kerää rannoilta sopivaa meriroskaa, joista hän rakentaa lautan. Ympäristöyhdistys Minun mereni ry on huolissaan meriroskasta, jota löytyy lähes jokaisesta Itämeren saaresta. Sitä lentää mereen maalta, ja sitä heitetään niin rahtilaivoista kuin huvialuksistakin – muovipulloja, nylonköysiä, pakkausmateriaalia, kuormalavoja, jääkaappeja, lääkepakkauksia ja -ampulleja, kasvomaskeja, rasvapalloja, styroxia, polyuretaania ja niin edelleen.    ”Olen nähnyt nylonnaruun kuristuneen joutsenen ja karun tilanteen upeilla Itämeren saarillamme. Useimmiten jokaisella saarella on lounaaseen avautuva lahdelma, joka kerää suurimman määrän meriroskasta”, Minun mereni yhdistyksen muun muassa rannikkoseudun ennallistamishankkeiden tueksi perustanut elokuvantekijä ja meriharrastaja Ari Heinilä  kertoo.    Jouluaattona ja -päivänä julkaistava, kaksiosainen lyhytelokuva vie Hankoniemen avomeren laidalla sijaitsevalle autiolle Mulan-saarelle. Saarelle “haaksirikkoutunut” Heinilä kerää rannoilta sopivaa meriroskaa, joista hän rakentaa lautan. Elokuvassa seurataan Heinilän ponnisteluita, kun hän yrittää purjehtia ja meloa itsensä takaisin mantereelle. Miten Arskan käy?    Ari Heinilä on julkaissut jo 120 tarinaa mereltä Youtube-vlogissaan. Haaksirikko-saagan kolme ensimmäistä osaa julkaistiin kolme vuotta sitten.    “Haaksirikkosarjaani sain innoituksen saaren karusta historiasta. 1600-luvulla saaren tuntumaan haaksirikkoutui alus, joka vei syvyyksiin matkustajia ja muun muassa sotasaalista Venäjältä. Myös merikummimme, hankolainen Inkeri Pekkanen on tuonut ansiokkaasti Itämeren meriroskaongelmaa pintaan pitämällä Roskapostia Hangosta -nimistä sometiliä, ja hän on mukana myös Minun mereni -elokuvassa”, Heinilä kertoo.    Meriroskalauttaseikkailu julkaistaan kahdessa osassa 24. ja 25. joulukuuta YouTubessa ! Haaksirikkosarjaani sain innoituksen saaren karusta historiasta. 1600-luvulla saaren tuntumaan haaksirikkoutui alus , joka vei syvyyksiin matkustajia ja muun muassa sotasaalista Venäjältä. Minun mereni ry:n vuosi huipentui Täktomträsketin ennallistamiseen Hangossa    Ari Heinilän Minun mereni -elokuva (2024) kohosi tänä vuonna suoratoistopalvelu Koulukinon katsotuimmaksi elokuvaksi. Keväällä 2025 julkaistiin puolestaan elokuvan pohjalle rakennettu, monialainen ja kaksikielinen Innostu Itämerestä -oppimisympäristö. Opetusohjelmaa noudattavien materiaalien käyttö on maksutonta – sivuilta löytyy yli 50 meriaiheista tehtävää 1.–9.-luokkalaisille ja lukiolaisille!    Vuonna 2026 itämerityö jatkuu kouluissa Minun mereni -haastekampanjalla, jossa luokkien on mahdollista voittaa 1 000 euroa luokkaretkirahaa. Haaste julkaistaan 23.1.2026 EDUCA-messuilla.    Minun mereni -järjestön tapahtumarikas vuosi huipentui loppuvuodesta Hankoniemellä sijaitsevan Täktomtärsketin suon ennallistamiseen. Ari Heinilä on taistellut jo yli vuosikymmenen mökkirantansa lähellä sijaitsevan merenlahden rehevöitymisen pysäyttämiseksi ja sinne laskevan kalojen kutupuron palauttamiseksi. Nyt operaatio eteni viimein pohjakynnyksen ja ojakatkojen tekemiseen, veden nostamiseen ja luonnontilan parantamiseen.    ”Näin suo alkaa taas varastoida ja suodattaa vettä, jolloin pohjavesitilanne alueella paranee ja tulvat vähenevät. Lopulta myös Täktominpurossa on tasainen virta puhtaampaa vettä, jossa jopa kalat saattavat viihtyä. Ehkä lapsenlapsemme pystyvät taas uimaan Täktominlahdessa”, Heinilä iloitsee.    Ennallistamishanke on Minun mereni ry:n, Ympäristöministeriön , WWF:n ja Weisell-säätiön yhteinen ponnistus. Projektia tukemaan on lähtenyt myös hankolaisia yrityksiä:  Forcit Oy ja Hangon satama Oy .    “Kosteikkojen ja korpimetsien ennallistamisella on iso merkitys matalien merenlahtien vedenlaadun turvaamisessa. Hangon kaupunki haluaa omalla toiminnallaan olla mukana parantamassa Itämeren tilaa”, Hangon kaupunginjohtaja Simon Store  sanoo.    Suomessa on 92 Itämereen laskevan joen valuma-aluetta, joista monella on vastaava ongelma kuin Täktominlahdessa. Näiden lisäksi Itämereen laskee tuhansia ojia ja puroja. Minun mereni -järjestön tavoitteena on tehostaa yhteistyötä maalta merelle koituvien valumien estämiseksi, joita myös pian voimaan tuleva EU:n ennallistamisen sääntökirja tulee asettamaan Suomen Itämeren rannikkokaupungeille ja -kunnille. Ari Heinilän muoviroskalautta päätyi Hangon uuteen museoon. Lautan ympärille rakennettiin info meriroskaongelmasta ja paikallisista aktivisteista.

Meriharrastaja Ari Heinilä on taistellut jo yli vuosikymmenen Hankoniemellä, mökkirantansa lähellä sijaitsevan merenlahden rehevöitymisen pysäyttämiseksi ja sinne laskevan kalojen kutupuron palauttamiseksi. Nyt Operaatio Täktominlahti on edennyt viimein suon ennallistamisvaiheeseen: pohjakynnyksen ja ojakatkojen tekemiseen, veden nostamiseen ja luonnontilan parantamiseen.  Kokenut ennallistamistöiden suunnittelija Matti Aalto Aallokas Oy:stä opastaa kaivinkonetyötä maastossa. Ennallistamisen päätoimenpide, pohjakynnys, muodostuu hetkessä laskupuron penkoilta saatavista maa-aineksista, vesivanerista ja kestopuulankusta. Sen avulla pystytään määrittelemään veden korkeus ja myös muuttamaan sitä tarvittaessa – myöhemmin saatavien tulosten valossa.   Pohjakynnyksen lisäksi Täktomträsketin 70 vuotta sitten ojitetulle suoalueelle tehdään noin 50 ojakatkoa. Viisi metriä pitkät ojakatkot, kansankielellä padot, rakennetaan niin tiiviiksi ja korkeiksi, ettei vesi missään olosuhteissa, painumisen jälkeenkään, pääse virtaamaan niiden ylitse entistä ojauomaa pitkin. Ennallistettavan alueen pinta-ala on 62 ha.  Hanke on Minun mereni ry:n , Ympäristöministeriön , WWF:n ja Weisell-säätiön yhteinen ponnistus. Projektia tukemaan on lähtenyt myös hankolaisia yrityksiä: Forcit Oy ja Hangon satama Oy . Tavoitteena on mereen valuvien ravinne- ja humuspäästöjen merkittävä vähentäminen ja vaurioituneen vesikierron palauttaminen.  ”Näin suo alkaa taas varastoida ja suodattaa vettä, jolloin pohjavesitilanne alueella paranee ja tulvat vähenevät. Lopulta myös Täktominpurossa on tasainen virta puhtaampaa vettä, jossa jopa kalat saattavat viihtyä. Ehkä lapsenlapsemme pystyvät taas uimaan Täktominlahdessa”, Itämeren Suomen rannikon paikallisten ennallistamishankkeiden tueksi Minun mereni ry:n perustanut Ari Heinilä kertoo. Sitkeä taistelu palkitaan: yhteistyö kaikista tärkeintä! WWF Suomen kosteikkoasiantuntija Elina Erkkilä ehdotti jo hankkeen alkuvaiheessa suon ennallistamista, mutta silloin se tuntui Ari Heinilän perustamalle Täktominlahden hoitoyhdistykselle vielä liian isolta palalta. “Luonnontila ei parane, elleivät ihmiset jaksa pitkäjänteisesti tehdä sen eteen töitä. Nyt vain rupeamme jakamaan tätä tietoa ja kokemuksia ja monistamaan käytäntöjä”, Erkkilä toteaa yli vuosikymmen myöhemmin, kun Täktomträsketin ennallistamisen mahdollistaneet toimijat ovat kokoontuneet paikan päälle todistamaan historiallista pohjakynnyksen rakennushetkeä. Ensimmäisenä maanomistajana hankkeen tärkeyden ymmärsi Mikael Winberg , jonka isä oli aikoinaan ojittamassa Täktomträsketin suoaluetta. Winberg antoi luvan ennallistamiseen omilla maillaan jo vuonna 2015. Hangon kaupunki myönsi suurimpana maanomistajana luvan vuosikymmen myöhemmin, alkukesän 2025 viimeisessä istunnossaan. Lopulta myös Täktom samfällighetin lupa irtosi äänestyksen jälkeen heinäkuussa. “Kosteikkojen ja korpimetsien ennallistamisella on iso merkitys matalien merenlahtien vedenlaadun turvaamisessa. Hangon kaupunki haluaa omalla toiminnallaan olla mukana parantamassa Itämeren tilaa”, Hangon kaupunginjohtaja Simon Store sanoi. Paikalla on myös Baltic Sea Action Group -järjestön (BSAG) perustaja ja suuromistaja Ilkka Herlin . Myös Herlin korosti yhteistyön merkitystä korjaustoimissa, joita pian voimaan tuleva EU:n ennallistamisen sääntökirja tulee asettamaan Suomen Itämeren rannikkokaupungeille ja -kunnille. Suomessa on 92 Itämereen laskevan joen valuma-aluetta, joista monella on vastaava ongelma kuin Täktominlahdessa. Näiden lisäksi Itämereen laskee tuhansia ojia ja puroja. “Kosteikkojen ja vesialueiden aiheuttamat metaanipäästöt ovat tällä hetkellä maailman nopeimmin kasvava kasvihuonekaasujen lähde. Tässä tehdään globaalia työtä, kun nämä ojat saadaan tukittua”, Herlin sanoi. “Yhteistyöllä saamme luontoa parannettua – teko kerrallaan. Suon ennallistaminen tulee näkymään tulevina vuosina Täktominlahdella myös kaikille niille, jotka ovat täällä eläneet ja katsoneet vain vierestä”, hän kiittelee Herlin painottaa, että seuraavat ennallistamishankkeet on saatava käyntiin ripeämmin kuin Täktomissa. Minun mereni ry kokoaakin nyt kaiken opitun osaamisen ja tiedon talteen ja pyrkii siten näyttämään esimerkkiä ja innostamaan muita vastaaviin korjaustoimiin ympäri Suomen. Lue lisää: www.minunmereni.fi/operaatio-taktominlahti Yle 20.11.2025: Nu sätts spadarna i marken i Täktom – dikena grävs igen för att återställa träsket: https://yle.fi/a/7-10088040 Helsingin Sanomat 27.12.2022: Tähkä-ärviän täyttämä lahti: www.hs.fi/suomi/art-2000009261140.html YLE, Metsäradio 23.6.2021: Täktominlahti uhkaa rehevöityä: https://areena.yle.fi/1-50885765 wwf.fi/ratkaisut/luonnon-ennallistaminen/ www.metsa.fi/projekti/hydrologia-life/ ym.fi/helmi/soiden-suojelu-ja-ennallistaminen

Minun mereni ry:n ja Suomen vesistösäätiön Neljä vedenaikaa -kampanja syväluotaa arjen kulutustuotteiden sisältämiin ikuisuuskemikaaleihin. Luvassa on vuodenaikojen mukaan vaihtuvia vinkkejä oman kemikaalikuorman keventämiseen ja myös oman vesisuhteen vahvistamiseen. Useista kosmetiikkatuotteista löytyy kiellettyjä PFAS-yhdisteitä, jotka kulkeutuvat helposti paikasta toiseen ja ovat sekä eliöille ja ihmisille haitallisia jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Niitä kutsutaan ikuisuuskemikaaleiksi, koska ne hajoavat luonnossa hitaasti – jos koskaan. PFAS-yhdisteitä käytetään kosmetiikassa muun muassa parantamaan niiden vedenkestävyyttä. Kosmetiikkaa käytetään suoraan iholle, jolta osa haitallisista aineista huuhtoutuu peseytymisen yhteydessä viemäriin – ja sitä kautta vesistöihin. Osa aineista voi myös imeytyä elimistöön. Etenkin kesäisin ne voivat huuhtoutua iholta ja hiuksista suoraan uimavesiin. Kosmetiikan lisäksi PFAS-yhdisteitä päätyy vesistöihin muun muassa torjunta-aineista. Kun sadevesi huuhtoo torjunta-aineita ja ylimääräisiä ravinteita kasvimassan pinnasta maahan, osa tästä huuhtoutuu pintavalunnan ja hulevesien mukana vesistöihin. Pölyttäjien ja muiden hyönteisten määrä on vähentynyt hälyttävästi viime vuosikymmeninä, ja yksi keskeinen syy siihen on torjunta-aineiden, erityisesti hyönteismyrkkyjen, käyttö. Pölyttäjät ovat välttämättömiä ihan koko ekosysteemien toiminnalle – siis myös vesistöillemme. Vaikka kaikkein helpoin tapa vähentää omaa kemikaalikuormaansa on yksinkertaisesti käyttää vähemmän erilaisia kulutustuotteita, niin kosmetiikalle kuin hyönteismyrkyillekin on olemassa myös ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Vapaasukeltaja Johanna Nordblad toivoisi myönteisempiä Itämeri-uutisia Kesä kutsuu kastamaan varpaat veteen ja nauttimaan rantakeleistä. Se on myös vedenaika, jolloin vesien tilaa kauhistellaan kaikkein eniten muun muassa sinilevien kukintojen vuoksi. Neljä vedenaikaa -kampanjan vesikummi, vapaasukeltaja Johanna Norblad toivoisi, että etenkin Itämerestä uutisoitaisiin myönteisemmin. Kun hän on vienyt ystäviään melomaan Ahvenanmaan saaristoon, ja heille on selvinnyt Itämeren olevan ihan mieletön paikka, he ovat tunteneet itsensä huijatuksi. “Helsingissäkään ei tarvitse mennä kuin muutama sata metriä rannasta ja olet erämaassa!” Lauttasaaressa asuva Nordblad kertoo. Vesillä liikkujat tietävät, että mieluisat kokemukset ovat väylä myös vesien suojelijaksi. Vaikka vesien rehevöityminen aiheutuu pääasiassa ravinteista, se on konkreettinen muistutus siitä, miten ihmisen toiminta näkyy vesissä. Myös haitallisia aineita päätyy jäte- ja hulevesien mukana vesistöihin, ja niiden vähentämiseksi tarvitaan toimia. Ota #kevennäkuormaa seurantaan ja opi tunnistamaan vesistöjä kuormittavia arjen kemikaaleja ja vähentämään niitä. Jaa oppimasi ja omat vinkkisi myös muille – läheisille, ystäville, harrastus- ja työkavereille – jotta vaikutus moninkertaistuu! Katso myös paneelikeskustelu: Onko vesistöjen hyvä kemiallinen tila saavutettavissa? PFAS-yhdisteet ja lääkeaineet vesistöissä Kevennä kuormaa -hanke saa avustusta ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta (2023–2027). Ahti-ohjelman tavoitteena on saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön. Hankkeen päätoteuttajat: Suomen vesistösäätiö sr. ja Minun mereni ry Hankkeen yhteistyökumppanit: Suomen Lions , Suomen Rotaryt , Finnish Water Forum ja Ympäristötiedon foorumi